Lauantai 20.7.2019

Nyt tuli rankka viesti: Enää ei auttaisi, vaikka Suomen kaikki 30-vuotiaat alkaisivat synnyttää kolmosia – Syntyvyyskatastrofin outo erikoispiirre erottaa Suomen muista maista

Luotu: 
29.5.2019 13:13
Päivitetty: 
29.5.2019 13:16
  • Kuva: Colourbox
    Kuva
    Suomen syntyvyyskriisissä on tutkijaa hämmentävä erikoispiirre: kokonaishedelmällisyys laskee kaikissa ikäryhmissä, kun monissa muissa maissa lasten hankinta vain siirtyy myöhemmälle. ”Mitään merkkiä siitä, että tätä olisi tapahtumassa Suomessa, ei ole.”
|

Suomi on syntyvyydessä Euroopan uusi Japani, sanoo Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch. Vaikka väestökehityksen kannalta tehtäisiin mitä tahansa, on Suomi täysin uuden tilanteen edessä.

Syntyvyys Suomessa jatkaa laskusuuntaista trendiään. Lapsia syntyi tammi-huhtikuun aikana 980 vähemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2018, kertovat Tilastokeskuksen tuoreet luvut.

Syntyvyys on laskenut koko 2010-luvun ajan ja lasku on jyrkentynyt vuoden 2015 jälkeen.

LUE MYÖS: Petteri Orpon karvas epäily: ”Antti Rinne ottaa tästäkin vain veronkorotukset”

”Suomi on muuttunut todella nopeasti kymmenen vuoden aikana. Tutkijana näen asian haasteellisena ja kiinnostavana, sillä emme vielä ymmärrä, mistä syntyvyyden lasku johtuu”, sanoo johtaja, tutkimusprofessori Anna Rotkirch Väestöliitosta. Rotkirch puhui tiistaina Suomen Ekonomien tilaisuudessa.

Kokonaishedelmällisyys on laskenut selvästi vuoden 2010 jälkeen kaikissa ikäluokissa. Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, montako lasta syntyisi naista kohti keskimäärin, mikäli kukaan nainen ei kuolisi ennen hedelmällisen ikänsä loppua ja he saisivat lapsia ikäryhmänsä hedelmällisyyslukusarjan mukaisesti.

”Kun suomalainen täyttää 30, naisista kaksi kolmasosaa ja miehistä neljä viidestä on vielä lapsettomia”, Rotkirch toteaa.

Erittäin selvä lasku kokonaishedelmällisyydessä on nähtävissä 20–25-vuotiaiden ikäluokassa sekä 30–34-vuotiaissa. Kasvua on havaittavissa ainoastaan 40–44-vuotiaiden keskuudessa, mutta se on erittäin pientä.

”Se, että kokonaishedelmällisyys on laskenut Suomessa kaikissa ikäryhmissä, on Suomen hämmentävä erikoispiirre. Monissa muissa maissa on paljon sitä, että siirretään lasten hankintaa, eli ei saada lasta ehkä 23-vuotiaana, vaan saadaan lapsi 33-vuotiaana. Mitään merkkiä siitä, että tätä olisi tapahtumassa Suomessa, ei ole. Tämä lasku on poikkeuksellinen.”

Enemmistö suomalaisista saa yhä lapsia, mutta yhä useampi jättää syystä tai toisesta lapset tekemättä.

Väestöliitossa ajateltiin aluksi, että ehkä taustalla oli vuoden 2008 finanssikriisi. Lasten hankkimisessa kuluu yleensä vuosi tai parikin, jolloin kriisin aiheuttama lasku olisi konkretisoitunut juuri vuoden 2010 paikkeilla.

Mutta vaikka taloustilanne helpotti, syntyvyyden lasku vain jatkui.

”Mitä tahansa tehdään nyt, vaikka kaikki 30-vuotiaat ryhtyisivät synnyttämään kolmosia, niin ollaan jo väestökehityksen kannalta uudessa tilanteessa”

”Sama tilanne on nähtävissä monissa muissakin taloudellisesti kehittyneissä, rikkaissa maissa. Se jatkuu, kun taloudellisessa tilanteessa menee paremmin, jolloin herää kysymys ja huoli, mitä tapahtuu, kun tulee seuraava lama tai kriisi”, Rotkirch toteaa.

”Hyvin todennäköisesti tämä tulee olemaan aito muutos lapsiluvuissa. Tämä muutos on myös jatkunut niin pitkään, että mitä tahansa tehdään nyt, vaikka kaikki 30-vuotiaat ryhtyisivät synnyttämään kolmosia, niin ollaan jo väestökehityksen kannalta uudessa tilanteessa.”

”Koko meidän väestörakenteemme on nyt muuttunut.”

Millä yhteiskunta pärjää?

Suomi on eturintamassa siinä, kun melkein kaikki rikkaat maat ovat siirtymässä tai siirtyneet alhaisen syntyvyyden aikaan.

”Me olemme Euroopan uusi Japani. Kokonaishedelmällisyytemme on nyt alhaisempi kuin Japanissa, se on alhaisempi kuin Virossa ja alhaisempi kuin Venäjällä”, Rotkirch toteaa.

”Me olemme osa tätä trendiä, ja kukaan väestötieteessä ei tiedä vielä, miksi vauraissa ja hyvän perhepolitiikan maissa syntyvyys laskee.”

Yhteiskunnan kannalta syntyvyyden näin selkeä lasku on haaste.

Kun syntyvyys laskee 1,6 lapseen per nainen, muuttuu tilanne haastavaksi talouden kannalta. Suomessa vuoden 2018 tietojen mukaan nainen synnyttäisi elämänsä aikana keskimäärin 1,41 lasta, joten olemme jo vaikeassa tilanteessa.

”Niille ihmisille, jotka puhuvat, että on vain hyvä kun syntyvyys pienenee, sanoisin, että kuka teitä hoitaa sitten, kun olette vanhoja, ja kuka maksaa teidän eläkkeenne? Tästä pitäisi puhua enemmän ja ihan suoraan”, Rotkirch sanoo.

Rotkirch pohti tilaisuudessa myös sitä, mitä lapsi- ja perheystävällisemmän yhteiskunnan eteen voitaisiin tehdä. Lue laajempi juttu Talouselämästä.

LUE LISÄÄ AIHEESTA:

”Jos luulit että loppuvuoden väestöennuste oli synkkä, olit väärässä”

Taas uusi pohjakosketus Suomen syntyvyydessä? – Tutkija: Nyt käsillä on aito murros, nuorilla rankka kuva ”prismaperheistä”

Pysäyttävä kuva Suomesta: ”Jos tämä jatkuu, voidaan noin vuonna 2040 sulkea viimeinenkin synnytyssairaala”

”Taaperobonus, reilu vauvaraha” – Näin kansanedustajat nostaisivat syntyvyyttä

Petteri Orpo: Suomessa ihan pian liikaa kouluja ja päiväkotipaikkoja – syntyvyyslukujen konkreettinen seuraus kohta totta

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Jukka Laine

Ette ymmärrä mistä syntyvyyden lasku johtuu?

No minäpä kerron:

Se johtuu siitä että nuorilta on viety tulevaisuus. Kukaan ei tee lapsia, jos ei ole varmaa ja pysyvää työpaikkaa josta maksetaan asiallista palkkaa. Nykyään sellainen on yhä harvemmalla.

Puolueet eivät ole innostuneita muuttamaan tilannetta. Päinvastoin, eräästäkin puolueesta kuului toive että "heikomman aineksen" lisääntymistä hankaloitettaisiin.

Rain Ots

Tilastollisesti juuri niillä joilla on työpaikka, on vähiten lapsia. Lasten kasvatus on kokopäiväistä työtä kuten maanviljely, sitä ei pysty kunnolla tekemään toisen työn ohessa. Tulisi siis muuttaa ajattelutapaa. Jotta lasten tekeminen olisi aito vaihtoehto, siitä on maksettava yhtä paljon kuin työnteosta.

Kauko Aalto

”Tulisi siis muuttaa ajattelutapaa. Jotta lasten tekeminen olisi aito vaihtoehto, siitä on maksettava yhtä paljon kuin työnteosta.” Näinhän on menetelty islamilaisesta maailmasta tulevien ”pakolaisten” kohdalla. Meillä on kuitenkin näyttöä jo kolmannesvuosidadan ajan, ettei tämä positiivinen syrjintä johda huoltosuhteen paranemiseen.

Kaarlo Kunnari

Olet osittain oikessa, mutta unohdit nykyisen trendin, joka myös vaikuttaa pahasti. Nyt on muotia kuulua sateenkaariperheeseen ja epämuodikasta olla hetero. Koska nykypolvi on perässähiihtäjäporukkaa, niin mallikansalaisten matkiminen ei suosi lapsia. Niillähän on koira tai kissa tai muu eläin lemmikkinä. Lisäksi lapsesta pitää huolehtia ainakin 20 vuotta tai koko elinaika.

Kalle Leinikka

Jos asia olisi noin, silloin kehitysmaissa tehtäisiin kaikkein vähiten lapsia, ja tasa-arvoisissa, kattavan sosiaaliturvan pohjoismaissa kaikkein eniten. Päinvastoin näyttää siltä että mitä tasa-arvoisempi ja vauraampi maa, sitä vähemmän lapsia tehdään.

Näkisin itse vähäiseen lasten hankkimiseen ainakin muutaman syyn:

1. Urakehitys. Tasa-arvoisissa maissa naiset opiskelevat myös, ja usein pitkälle, ja sen jälkeen alkaa uran rakentaminen. Lapsia hankitaan kun nämä asiat on ensin suoritettu alta pois ja elämä on taloudellisesti vakiintunut. Ja se vie yleensä ainakin 10 vuotta.

2. Nykyajan loputtomien virikkeiden määrä. Uran ja opiskelun lisäksi kaikki harrastukset, matkustelu ja muut virikkeet mitä ihmisellä on vievät aikaa ja mielenkiinnon. Koetaan että lapset eivät vain sovi elämäntilanteeseen.

3. Yhteiskunta ja sosiaalinen ilmapiiri ei millään tavalla kannusta nuoria aikuisia vanhemmuuteen. Koska olette viimeksi nähneet median kirjoittavan ainakaan positiivisessa valossa kotiäidistä joka kertoo: "tapasin mieheni kun olin 18, menimme naimisiin kun oli 19, ja nyt meillä on 5 lasta 11 lastenlasta"?

Päinvastoin, kun Yle esim. tekee jutun naisen seksuaalisuudesta, niin se on tyyliin: "Millalla on 500 seksikumppania ja nyt hän kirjoittaa blogia elämästään herpeksen kanssa".

Ajan henki ei kannusta varsinkaan nuoria perheen perustamiseen, vaan hankkimaan mahdollisimman paljon "kokemuksia" ja "elämään täysillä". Kokemuksien määrästä ja tiheydestä on tullut uusi hyvän elämän mitta.

4. Vallalla oleva ilmapiiri että voidakseen hankkia lapsia, pitäisi elämäntilanteen olla ensin valmis. Ennen kuin voi tehdä lapsia, pitäisi olla ensin opiskeltu, sitten hankittu ura ja saatu se vakiinnutettua, hankittua omistusasunto, farmariauto ja koira. Vasta sitten voi harkita lapsia. Kun taas aikaisemmat sukupolvet ovat aloittaneet lasten teon nuorina ja kasvattaneet lapsensa samalla kun ovat hankkineet nämä muut asiat.

Paradoksaalista että tällaisessa korkeiden tulonsiirtojen maassa ihmiset miettivät liikaakin että mitä jos sitä työpaikkaa ei vakinaistetakaan tai mitä jos tulee yt:t, kun äärimmäisessä köyhtyydessä olevat pyöräyttävät helposti 9 lasta periaatteella: jos nyt niistä joku selviäisi hengissäkin...

5. Meidän ei ole pakko hankkia lapsia. Meillä on eläke vanhuuden varalle ja julkinen sektori pitää (jotenkuten) huolta vanhuuden päivinä. Ja vaikka olisikin omia lapsia, niin niillä on kuitenkin omat asunnot ja omat elämät ja kiire metsästää erilaisia kokemuksia, joten eivät ne hoitaisi vanhana kuitenkaan.

6. Avioerojen ja hajonneiden perheiden vitsauksenomainen määrä. Varsinkaan miehiä ei houkuta panostaa valtavaa työmäärää jotta voisi luoda puitteet perheelleen, kun hän tietää että minä hetkenä tahansa puoliso voi ilmoittaa että hän kokee että me ollaan niinQ kasvettu erilleen ja silleen. Sitten laitetaan lusikat jakoon ja riidellään elatusmaksuista ja lasten tapaamisoikeudesta.

Se on peli jossa eroisän erittäin vaikea pärjätä, ja vaikka pärjäisikin, niin se on armottoman kallista. Pitää yrittää pärjätä itse sekä samalla tarjota lapsilleen hyvän elämän edellytyksiä ja siinä kokee ettei pysty täyttämään kumpaakaan hyvin.

Janne Pohjala

Emme tiedä mistä johtuu... Ehdotuksia: Miesviha, perhearvojen polkeminen lokaan, äitien kotona olon demonisointi, epävarmat työsuhteet, Ilmastopaniikki, lapsi on saasttuttaja joka pilaa maapallon, synntyslakko.

Ihanko totta ettei tutkija löydä yhtäkään syytä?

Perhearvot, perheen ja lasten merkitys ja yhteiskunnan ja työnantajien tuki on hävitetty 40 vuodessa.

Iloisiahan tässä pitää olla kun tälainen homogeeninen omituinen mikrovähemlistö pistää itsensä sukupuuttoon ja lakkaa aiheuttamasta hiilidioksidia.

Jätetään tämä maa uusille tulijoille jotka ovat kaikissa suhteissa meitä parempia. Suomalaisien päälle räkiminenhän on median kansanhuvi joten joudamme kadota maan päältä tätä palloa pilaamasta.

Tero Mustalahti

Eipä tällaisia trendejä voi kauhean pitkälle ekstrapoloida. Sukupuutto siis suomalaisia tuskin uhkaa. Populaation sekoittuminen muihin ihmispopulaatioihin on tietysti edessä, niin kuin kaikilla muillakin ihmispopulaatioilla ennemmin tai myöhemmin.

Umppa Lumppa

Tuohon listaan vielä lisätä heikentynyt ostovoima. Vaikkakin palkat ovat kasvaneet niin hinnat ovat kasvaneet paljon enemmän.

Hyvänä verrokkina isän sukupolvi, insinöörin koulutuksella ja hommila rakenteli tai osti omakotitalon ihan jees. Nyt dippainssin hommilla pitää tyytyä koleaan ja rapistuvaan neuvostokuutioon. Ja marginaaliakin jää huonosti eli jos tuo epävarmat työsuhteet kolahtaa kovasti niin ulosotto tuhoaa loppu elämän.

Jos sama trendi jatkuu, niin mihin omien lapsien resurssit riittää.. kylmään ja sähköttömään maakuoppaan? Ja tästäpä syystä oon pistäny putket poikki heti kun pystyi, eipä satu vahinkoja.

Nita Hillner

1. Työt ovat kasvukeskuksissa ja kasvukeskuksissa asuminen on liian kallista.
2. Tulevaisuus epävarma - Usko ja toivo paremmasta hävinnyt lähes kokonaan
3. Ilmastonmuutoksen/yhteiskuntien järkkymisen pelko
4. Naiset haluavat tehdä uraa siinä missä miehetkin - Enää ei nähdä lasten saamista ja kasvattamista tärkeänä tehtävänä. Ura ja itsen kehittäminen menee edelle

Ilkka Manner
Vastaus kommenttiin #23

Hyvin analysoitu. Vaikuttavana tekijänä monessa asiassa on ns. "yleinen mielipide" jota media auliisti jakaa ja vahvistaa.
1. Kaiken järjen mukaan suuri osa töistä tulee olemaan sellaisia ettei niiden tarvitse enää sijaita "missään", eli ne hoidetaan etäyhteydellä. Tarvitseeko silloin asua kasvukeskuksessa, erityisesti pääkaupungissa? Asuntojen hintaongelma on oikeasti vain Helsingin ympäristössä. Samalla alueella missä on myös rakentamisesta ja lämmityksestä johtuvat suurimmat päästö-ongelmat. Nyt pitäisi saada media kertomaan haja-asutuksen eduista. Ei saasteita, ei jonoja, luonto kävelymatkan päässä, harrastukset lähellä, turvallista jne. (vain ooppera ja teatteri kauempana)
2. Tulevaisuus epävarma! Usko järkkyy kun joka tuutista kerrotaan, että tulevaisuus on epävarma. Pitäisi kertoa laajemmin miten ihmiset työllistyy. Myös muuttaminen työn perässä pitäisi saada yleisesti hyväksytyksi.
3. Ilmastonmuutos pelottaa! Sama huomio kun edellisessä kohdassa. Nuoria pelottaa kun vain negatiivisia uutisia kerrotaan. Uutisoinnissa pitäisi kertoa myös keinoista millä asioita ratkaistaan. Esimerkkinä vaikka kuulemani Risto Linturin esitys aurinkovoiman tulevaisuudesta.
4. Naiset haluavat tehdä uraa! Totta, mutta urakehityksen kannalta olisi parempi tehdä lapset nuorena opiskelujen kanssa yhteensovittaen. Kun sitten valmistumisen jälkeen on tutkinto ja lapset valmiina niin urakehitys on helpompaa. Sitä paitsi fysiikan kannalta nuorena synnyttäminen on riskittömämpää sekä vanhemmille, että lapselle. Lapsenhoidonkin jaksaa paremmin. Tätä kehitystä yhteiskunnan pitäisi avokätisesti tukea.

Jukka Mattsson

No dippainssit ovat itse niitä yritysten taloustehokkuuden nostajia. Jäikö tehdystä työstä luu käteen?

Mitä enemmän yrityksien osakkeenomistajat tienaavat sitä vähemmän on varaa maksaa dippainsseille palkkaa.

Odottakaa vaan kun kiinan ja intian dippainssit tulevat samoille apajille oikein laumoittain... ja sitäkin nämä dippainssit ovat itse tänne maamme firmoihin tuomassa. Sen päälle maamme yritysten tuotantoa LCCS maihin siirtämässä.

Raimo Laine

Tätä tekee sukupuolineutraali kasvatus lastentarhasta alkaen. Tytöt eivät tiedosta äiteyttä ja pojat eivät isiyttä,
kaikki ovat samanlaisia tarkoituksena olla mahdollisimman suvaitsevaisia, yli-inhimillisiä ja jopa alkaa sukupuolipoikkeutuvaksi itsekin.

Suomalainen koulutus ja pätevyys ovat parhain ase taistella ilmastonmuutosta vastaan.

Johannes Hissa

Eikös vuoden 2010 syntyvyyspiikin takana ollut juuri vuoden 2008 finanssikriisi eli taloudessa tapahtui sama kuin edellisen syntyvyyspiikin kohdalla 1990-luvun lamassa eli korkeimmillaan kokonaishedelmällisyysluku on ollut 1970-luvun jälkeen vuosina 1992 (1,85), 1994 (1,85) ja 2010 (1,87). Matalimmillaan syntyvyys kävi edelliskerran vuonna 1973 (1,50), 1987 (1,59) ja uudestaan alle 1,60 mentiin 2016 (1,57), joten syntyvyys näyttää laskevan aina kun työllisyys paranee, sillä silloin ihmisillä ei ole aikaa tehdä lapsia.

Kaarlo Kunnari

Jos ei työajat häiritse ja perheen aikuiset molemmat hetero-osapuolet nukkuvat samanaikaisesti yhteisessä sängyssä tulee nukkumisestakin parempaa, kun vanhanaikaisesti yritetään panna lasta alulle. Tyytyväisenä tulee hyvä uni ja aamulla jaksaa paremmin taas töihin.

Hannu Rautomäki

Suomalaiset eivät halua tehdä lapsia, kun nykyisienkin nuorien tulevaisuus on hyvin epävarma. Asialle ei ole tehty mitään.
2011:
"Vakava ilmiö Suomessa: 60 000 nuorta ”ulkona”
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/110547-vakava-ilmio-suomessa-60-000-nuo...
2018:
"Koskee jopa 100 000 nuorta – ”Suomen suurin ongelma, kaikki keinot käyttöön heti”
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/261584-koskee-jopa-100-000-nuorta-suome...

Milla Pietilä

Parahin väestöliiton tutkija. Voin antaa sinulle vastauksen etsimääsi kysymykseen ilman valtavaa vuosia kestävää tutkimusta.

Päällimmäinen syy miksi biologisesti lisääntymisikäiset naiset eivät halua lapsia on se, että heillä on vapaus valita ja tehdä itsenäinen päätös lisääntymisestä. Lapsettomana pariskuntana tai yksin eläminen on sosiaalisesti normalisoitunut, joka vähentää sosiaalista painetta lapsen tekemiselle.

Kun vapauteen valita lisätään monelle todellinen jatkuva taloudellinen epävarmuus; pätkätyöt, kiihtynyt työelämän tahti ja urakehityksen vaatimukset, KIKY, menetetyt lomarahat, jatkuvat työntekijöiden etuihin kohdistuvat leikkaukset, YT-neuvottelut, henkilökunnan lomautukset/irtisanomiset, niin yksittäinenkin lapsi on valtava riski yksittäistaloudelle.

Kun taloudelliseen epävarmuuteen lisätään vielä raskauden ja synnytyksen jättämät epätoivotut fysiologiset muutokset kehossa (mm. vatsalihasten erkaantuma), joiden korjaamiseen erikoistuneita ammattilaisia ei alueittain ole ollenkaan, niin raskaus näyttäytyy jo itsessään riskinä henkilökohtaiselle hyvinvoinnille. Paikallisina bonuksina synnyttäjänä saat nauttia sairaaloiden toimintojen supistamisen vuoksi synnytyssairaalan kaukaisesta sijainnista suhteessa asuinpaikkaasi, joissa saatat kohdata synnytysväkivaltaa.

Kirsikkana kakun päälle laitetaan huoli ilmastonmuutoksesta ja maapallon tulevaisuudesta, jolloin pelkkä vauvan tuoksu ei riitä vakuuttamaan siitä, että lapsen tekeminen olisi järkevä teko.

Sirkku Niskanen

Osittain olet oikeassa mutta myös väärässä. Suomen kaltaisessa yhteiskunnassa yksilöiden vapaus on edennyt niin pitkälle että naiset valitsevat lapsettomuuden tai yksin elämisen ilman sosiaalista painetta. Mutta merkittävää on huomata ja verrata miksi esim. somalinaiset synnyttävät Suomessa 5-9 lasta ilman uramahdollisuutta, ilman työelämän kiireitä, ilman työntekijöiden etuihin kohdistuvia leikkauksia, YT-neuvotteluja, henkilökunnan lomautuksia/irtisanomisia. Yksinhuoltaja somaliäideillä on valtava taloudellinen epävarmuus sekä useiden synnytysten jättämät muistot.
Kun miettii mikä ero on kantasuomalaisella naisella ja maahanmuuttajanaisella niin pureutuu niihin juurisyihin minkä takia kantasuomalaisten syntyvyys on romahtanut.
Väestöliittokin asian tietää ja ymmärtää mutta ei uskalla siitä puhua. Miksi?

Terhi Ikonen

Artikkelista lainattua: ”Niille ihmisille, jotka puhuvat, että on vain hyvä kun syntyvyys pienenee, sanoisin, että kuka teitä hoitaa sitten, kun olette vanhoja, ja kuka maksaa teidän eläkkeenne? Tästä pitäisi puhua enemmän ja ihan suoraan”, Rotkirch sanoo.

Kuuluuko Rotkirch niihin ihmisiin, jotka eivät usko ilmastonmuutokseen? Se on selvä, että väestömäärän kasvua tämä maapallo ei tuskin tule kestämään. Jos tarvitaan lisää ihmisiä työtä tekemään, niin ei heidän ole pakko olla suomalaisia.

Itse ei ole lapsia, enkä aio hankkia. Syyt: ilmastonmuutos, minua ei kiinnosta olla hiekkalaatikon, hellan ja pyykkikoneen välillä. Minulla riittää elämässä muutakin mukavempaa tekemistä, haluan nukkua yöt, juoda aamukahvin rauhassa yms. Maailma on niin epävakaa, että en haluaisi tänne enään yhtään ihmistä kärsimään.

Jos käy niin, ettei kukaan maksa minulle eläkettä vanhana niin onpa ikävää. Mutta elämä on! Jos minua ei ole täällä kukaan auttamassa, kun olen vanha. Sitten en varmaan elä kovin kauan, kun olen siinä kunnossa, että en itse pysty huolehtimaan itsestäni.

Taisto Pihlajamaa

Onpa lyhytnäköisiä mielipiteitä.

Maassa eletään nykyään leveämmin ja helpommin kuin koskaan aikaisemmin historiamme aikana. Yhteiskunta tulee apuun mitä pienimissä ongelmissa, senku vain valittaa. Ja nyt pitäisi yhteiskunnan tehdä myös lapset, ettei kansalaisten tarvitsisi vaivautua.

Ettei muka ole varaa tehdä lapsia. No, itsehän sen edestänne aikanaan löydätte.

Olen sota-aikana niitä "sukset-jalassa" tehtyjä. Lapsia syntyi, eikä kukaan kerinnyt esittää tässä vitjassa kirjoitetun kaltaisia mielipiteitä. Kaikki me jonkinlaisen leivän suuhumme saimme, ja aikanaan paikan tämän yhteiskunnan rakentamisessa sellaiseksi mikä se nyt on; itsekkäiden, narsististen, aina vain lisää vaativien onnelaksi.

Umppa Lumppa

Tuossa on se suuri erotus, että silloin sodanjälkeen oli kyllä töitä tehtäväksi ja töihin mitä luultavimmin pääsi kun niitä etsi. Nyt ois kyllä tekijöitä, mutta ei ole töitä tai palkanmaksuhalua. Siinä sitten kativoitavana 9€/pv kulkukorvauksella lapsia tekemään.

Hahhah..

Tossa joku marisi että mitäs meille tulee käymään kun syntyvyys on alhaista ja sitten ei ole nuorempaa sukupolvea hoitamassa. Mitä sillä on väliä.. eläke järjestelmä kerkeää kaatua sitä ennen. Oma eläke pläni ainakin löytyy VR:n pikajunien aikataulusta.

Taisto Pihlajamaa

Hyvä on, että on joku suunnitelma.

Oletat, että silloin vielä joku jotenkin ajelee pikajunia. Ellei niitäkään kuskeja ole, löytänet jonkun muun eläkeratkaisun.

Mitä tuohon ruikutukseen tulee ettei töitä löydy, mietipä miten parin hehtaarin läntiltä ennen perhe eli. Se johtui katsos siitä, ettei silloin ollut yhteiskunnan kainalosauvoja hyysäreiksi.

Tomi Rimpinen

Onneksi meille tulee lapsia kulttuureista joissa perhearvot ovat kohdillaan. Vaimoja on lupa olla vaikka neljä ja suomalainen veronmaksaja hoitaa laskut. Eivät he valita raskaasta työstä tai heikoista tulevaisuudenodotuksista. Yksi penska on käsipuolessa, yksi kärryissä ja yksi vatsassa. Samaan aikaan meikäläiset nuoret aikuiset määkivät omaa maailmantuskaansa

Hannu Rissanen

Naiset uskovat liikkeellä oleviin ilmasto uutisiin. On hullua, että vastuuttomasti pelotellaan merenpinnan nousulla ja muilla ilmiöillä, jotka saattavat tapahtua joskus satojen tai tuhannen vuoden päässä tulevaisuudessa. Tahallaan jätetään kertomatta, että lämmön nousu saa aikaan lisääntyneitä sateita, josta seuraa lisääntyvät alueet tuottaa ruokaa. Nyt kerrotaan vaan se, että joillakin alueella tuotanto muuttuu mahdottomaksi, mikä sinänsä on totta, mutta muutos saattaa olla hyvinkin hidas.

Aral järvi ja Kaspian meri ovat jo alkaneet laajentua kohti entisiä mittojaan. Myös Saharan eteläosa on alkanut vihertää. Lisääntyvät sateet kasvattavat jäätiköiden vahvuutta niillä paikoin, joissa yhä on alle nollan vuotuinen lämmön keskiarvo. Tästä seuraa illuusio jään sulamisesta, sillä lisääntyneet sateet saavat aikaan lisääntyneitä jäävirtoja.

Meitä ei uhkaa Suomessa muu kuin Vihreiden propaganda, jota pursuaa lähes jokaisesta tuutista lähinnä naistoimittajien toimesta. Kun otamme kohta käyttöön Olkiluoto III reaktorin tippuu meidän päästöt tosi alas. Kun lisäksi otamme hiilinielu laskuihin mukaan 4 000 000 hehtaaria suota jää jäljelle lähelle nolla CO2 päästöt.

Meidän pitää keskittyä kehittämään ratkaisuja kolmansiin maihin, joilla on päästöjä aikuisen oikeasti ja paljon.

Juho Salo

Käsittämätöntä, että tästä jaksetaan jauhaa. Eikö kukaan tajua:
- kaavoitus rajoittaa rakentamista --> ASUNTOJEN HINNAT KUPLAANTUU
- vuokrassa on vuokratulovero --> VUOKRA-ASUMINEN MAKSAA
- progressiivinen tulovero --> MAKSA VEROLLISTA VUOKRAA VEROLLISIN TULOIN
- pakko ostaa asunto --> SIELLÄ MISSÄ VARAA, EI OLE TÖITÄ
- korkea verotus --> TYÖ MAKSAA JA VIENTITILAUKSET EI KANNATA
- korkea työttömyys --> EPÄVARMA TULEVAISUUS
- miesten pienituloisuus --> EI OLE HYVIÄ ISÄKANDIDAATTEJA
- miesten heikompi asema eroissa --> RISKEJÄ EI KANNATA OTTAA
- elatusmaksut ulosttokelpoisia --> LISÄÄ RISKIÄ
- opintolaina ainut lainapohjainen tuki --> KÖYHEMPI NUORISO

Veroja pitää laskea, valtion tuhlaus minimiin, työllisyys nousuun, omalle tontille pitää saada rakentaa, gryndereille kunnon rakennusmääräoikeudet. Lopettakaa nyt se byrokratia, niin ehkä pääsette kitisemästä siitä syntyvyydestä.

Benita Julin

Ajattelin minäkin auttaa tutkijaa kertomalla syyt lapsettomuuteen mutta täällähän on jo kaikki sanottu. Sen voin vielä sanoa että jos noin tietämättömälle tutkijalle on vielä maksettukin jotain niin hukkaan on rahat menneet. Halvemmalla olisitte päässeet jos olisitten kysyneet ihan oikeilta ihmisiltä.

Tommi Kemppi

Mulla on 4 omaa lasta, uusi vaimo ja 2 maahanmuuttajalasta.
En kehottaisi ainakaan omia poikalapsiani kun lasvaa mieheksi tekemään lapsia. Tyttäriäni kyllä. Miksi? Koska mihinkään mikä liittyy isyyteen tässä yhteiskunnassa ei nähdä positiivisena. Lisäksi sosiaalipuoli ja päiväkotien maksut ei kannusta tienaamaan lisätuloja, koska kaikesta rangaistaan progressiivisesti. Lisäksi 2 eroa kokeneena voin sanoa että Isä on altavastaajana lasten huolto-, maksu ja perheasioissa poikkeuksetta. Itse halusin aina ison perheen ja lapset tuottavat iloa mutta välillä tuntuu että isyys on kuin kriminalisoitu. Oisko siinä syitä miksei fiksut nuoret miehet halua elää hirveiden riskien alla loppu elämäänsä. Hyvä puoli siinä on että se pakottaa pärjäämään mutta välillä kyllä masentaa oikein urakalla.

Esko Oksa

Vihervassareiden mediarummutus on pilannut kaikilta tulevaisuuden. Kirkkokin julistaa epätoivoa ja on menettänyt uskottavuutensa rakentaessaan uudelle perustukselle, kun entinen ei kelvannut. Ihmiset ovat hukanneet toivon. Nautitaan nyt, huomenna me kaikki kuolemme, on ajan motto.

Suvi Vihavainen

Tämä kommentti pohjautuu omiin ja lähipiirissä olleisiin kokemuksiin:

Eiköhän tähän vaikuta aika pitkälti yhteiskunnallinen asema. Useammin muutetaan kotoa pois vasta koulutuksen saatua ja muutaman vuoden työelämässä olleena. Lisäksi yhä useammat ajattelevat asettumista aloilleen vasta sen 30v iän saavutettuaan. Sitä ennen haetaan niitä kokemuksia esim matkustelusta ja urheilusta.

Lisäksi kaikkien kumppanit eivät ole kykeneviä elättämään puolisoaan ja lasta. Vajaan sadan euron lapsilisä kattaa juuri vaipat ja vitamiinit lapselle. Vanhempainrahalla eletään pienituloisten kohdalla 1000 - 1300€/kk verojen jälkeen (ekat 3kk on vähän korkeampi, 1200-1500€/kk, kata sillä sitten oma ruoka, vakuutukset, vauvan mahdolliset korvikkeet, vauvan vaatteet ja jne.

Yritä siinä sitten olla tukena mahdollisten asunto-, ja autolainan kanssa.

Lisäksi on se oma ryhmänsä, jotka eivät halua tai eivät voi saada lasta. Kaikilla ei ole varaa hedelmöityshoitoihin tai adoptioprosessiin.. Toiset kokevat, etteivät halua tuoda lisää lapsia nykyiseen maailmaan tai omaan elämäntyyliin ei haluta muutosta.

Ja tästä tilastostahan ei selviä keskenmenojen ja aborttien määrät. Tuollaiset tekijät vaikuttavat siihen seuraavaan raskauteen. Esim toisilla kun se parisuhdekin kaatuu vastaavassa tilanteessa ja sitä uutta kumppania ei heti oteta avosylin vastaan..

Mitä jos kuitenkin mietittäisiin, mitä mahdollisuuksia nykyisillä syntyvyysluvuilla on mahdollista toteuttaa?

T: 31-v., 2019 syntyneen lapsen äiti.

Heikki Miettinen

Elämä on epävarmaa. Oliko elämä jotenkin varmempaa esim. Maailmansotien aikana? Ei ole olemassa mitään henkilöä tai tahoa, joka voisi varmuudella luvata, onko juuri sitä työtä juuri siellä 10 vuoden päästä tarjolla. Moni tekee muutenkin päätöksen alasta, jota opiskelee tuntematta työmarkkinoita.
Ilmastonmuutos. Voisiko siihen vaikuttaa esim. Olla ostamatta kaikenlaista roskaa, joka päätyy melkein heti kaatopaikalle siksi, etteivät tavarat kuten vaatteet tai huonekalut puhumattakaan muovirojusta kestä kulutusta heikon laadun takia.
Mielikuvissa lasten hankkiminen on kallista, todellisuudessa ensimmäisten viiden vuoden aikana suurin kuluerä on sairausvakuutus, ellei välttämättä halua ostaa vaatteita tai lastenvaunuja jne.uutena.
Todellinen syy olla hankkimatta lapsia on ainakin omien havaintojeni mukaan usein se, että se haittaa huvituksia, kuten baareissa notkumista.

Jouni Suninen

Maahanmuuton kustannukset ovat jo nyt suuremmat kuin esimerkiksi Suomen puolustusbudjetti. Luokkaa 3,2 mrd€.

Ei ole nuorilla oikein varaa tehdä lapsia, kun verotus on kireätä ja yhteiskunnan tuki menee suurelta osin matujen elättämiseen.

Vesa Eriksson

Huolen syynä mainitaan alhainen syntyvyys. Syntyvyys varmaankin paranee lisäämällä lapsiperheiden köyhyyttä ja verotusta, erityisesti epäsuoria tasaveroja, poistamalla päivähoito, leikkaamalla koulutuksesta, ja heikentämällä työttömyysturvaa.

Timo Lampinen

Kannattaa katsoa pitkää kehityskulkua tällaissa asioissa.

Kymmeniä tuhansia vuosia eli perinteellisesti äidit ovat osallistuneet elannon hankintaan muiden rinnalla ja tehneet lapsia. Lasten hoitoon ovat osallistuneet myös monet muut, myös lapset itse.

Aineellisen hyvinvoinnin nopea nousu tuotti oudon uuden ilmiön eli isomman joukon päätoimisia ns kotiäitejä, jotka eivät osallistuneet elannon hankintaan.

Erilaiset tuet ja lapsilisät ja palvelut kuten kunnallinen päivähoito ovat kehittyneet vasta viimeisen vajaan sadan vuoden aikana ja syntyvyys on vain laskenut.

Eli voisi päätellä että rahatuet ja palvelut alentavat syntyvyyttä. Toki luulen että ne vaikuttaat enemmän sitä kautta että lasten vanhemmat ovat huikeasti paljon enemmän nykyään kiinni lasten hoidossa kuin koskaan ennen. Absoluuttisesti ja myös suhteessa muihin aikuisiin.

Järkiperäinen johtopäätös lienee että kannattaisi kehittää enemmistölle kelpaavia (siis tarpeeksi ei-kollektiviasumiseen perustuvia sekä myös elintason mahdollistaman yksinäisen järötyksen mahdollistavia) yhteistyömalleja jotka tasaisivat muun ohella vanhempien taakkaa olennaisesti perinteen suuntaan. Samallla voisi pitää huolta siitä että myös miehet osallsituvat reilusti, menneen maailman hoivotyömallit kaatuivat paljon enemmän naisväelle.

Ennen muuta suosittelen alysoimaan nykytilanteeseen johtavan kehityksen paljon huolellisemmin kuin tähän uutiseen kirjoitetut kommentit osoittavat. Ne pääosin perusteiltaan ja ehdotuksiltaan selvästi irrallaan todellisuudesta.

Taisto Pihlajamaa

Arvi Hagelin, kirjoitat olettaen, että tuollainenkin asia olisi noin vain päätettävissä, ja jonkun instanssin toimeenpantavissa ja valvottavissa!

Jos tuohon yritettäisiin lähteä, voisi vaikka lakikirja vaihtua siinä välillä. Realismia, pliis.

Kristian Manner

Syntyvyyden laskuun on selvä syy.
Uusi turvattomuuden tunne, sekä tunne siitä ettei voi vaikuttaa asioihin. Asiaa ei paranna pätkätyö kulttuuri. Vakinaiset työsuhteet puuttuvat ja riskinä on työpaikan menettäminen. Maahanmuutto pahentaa asiaa entisestään, lapsia ei haluta konfliktien täyteiseen yhteiskuntaan.

Turha asiasta on kuitenkaan itkuvirttä vääntää, kyllä se syntyvyys nousee kun on noustakseen. 1800 luvun lopussa meitä oli noin miljoona, 1950 jo lähes kolme miljoonaa. Päinvastoin, voitaisiin kysyä, onko jatkuva väestönkasvu tervettä kehitystä.

Mustansurman aikaan Euroopasta kuoli puolet väestöstä jne. Syntyvyyden vaihtelu on normaalia, syitä voi olla monia. 2000 luvun alussa Suomessa oli Euroopan korkein syntyvyys 1.86 lasta.

Aiheesta keskustelu on vain yksi keino luoda painetta halpatyövoiman tuonnille. Toimitaan mieluummin vastuullisesti ja kehoitetaan liikakansoittajiakin rajoittamaan syntyvyyttä.

Sari Siponen

Olisin kovasti halunnut lapsia. Mutta kun äiti syö lääkkeitä, ensimmäinen lapsen kokema asia tässä maailmassa on vieroitusoireet. Ja niitä lääkkeitä syö aika moni nykyään. Ja vaikuttaa myös hedelmällisyyteen, jos edes siihen koko toimintaan kykenee.