Torstai 18.7.2019

Ministeriltä tiukka linja Pirkka- ja Rainbow-tuotteisiin: ”Kauppa otti niskalenkin – halvan ruoan maksaa aina joku”

Luotu: 
6.6.2019 12:22
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    Jari Leppä. "Halvan ruoan maksaa aina joku. Sen maksaa joko ympäristö, eläinten hyvinvointi, viljelijä tai teollisuus. Joku maksaa aina halvan ruoan", Leppä sanoo Uuden Suomen haastattelussa.
|

Maa- ja metsätalousministeriksi tänään nimitettävä Jari Leppä (kesk) kommentoi tänään torstaina Uudelle Suomelle kaupan ja kuluttajaliiton huolta siitä, mitä hallitusohjelman kirjaus niin sanotuista private label -tuotteista eli esimerkiksi Pirkka- ja Rainbow-tuotteista tarkoittaa käytännössä. Lepällä oli sama ministerinsalkku myös Juha Sipilän (kesk) hallituksessa.

Lepän tiukka henkilökohtainen linja on se, että nykyinen tapa toimia private label -merkkien kanssa luo epätasapainoa.

LUE MYÖS: Hallitusohjelma pelästytti kaupan: Mitä tapahtuu Rainbow- ja Pirkka-tuotteille?

”Hillitään päivittäistavarakauppojen ylivoimaista neuvotteluasemaa lainsäädännöllisin toimin, muun muassa private label -tuotteet”, hallitusohjelmassa sanotaan.

Näin Leppä vastaa Uuden Suomen haastattelussa huoliin Pirkka- ja Rainbow-tuotteista:

”Ensinnäkin ne [hallitusohjelman] kirjaukset ovat väljiä, ja ne antavat mahdollisuuden hyvin monenlaisiin toimenpiteisiin, jota haettiin myöskin. Mikä on taustalla, miksi sinne näin on kirjattu? – Siksi, että epätasapaino meidän ruokajärjestelmän sisällä on kasvanut kasvamistaan vuosi vuodelta. Ja mihin suuntaan se on kasvanut ja kehittynyt? – Siihen suuntaan, että viljelijät, ruoan tuottajat ovat yhä ahtaammalla. Ja tämä on asetelma, johon on välttämätöntä meidän muutos saada. Me tiedetään kuluttajahinta, me tiedetään tuottajahinta, mutta me ei tiedetä, mitä siellä välillä tapahtuu. Aiemmin tiedettiin, oli tuotettua tietoa tästä. Tämä on yksi asia, joka sinne on kirjattuna myöskin: että siellä ruokajärjestelmän sisällä tapahtuvasta hinnanmuodostuksesta olisi – ei tietenkään sellaisia tietoja, jotka liittyvät henkilöihin tai liikesalaisuuksiin, ei tietenkään – mutta että ne asiat pääsisi todentamaan: miten siellä se hinnanmuodostus tapahtuu”, Leppä selvittää.

”Tämä on tarpeen arvioida, onko tämä nykyinen tapa toimia oikea ja luoko se sitä tasapainoa vai eikö se luo. Ja oma mielipiteeni on, että ei luo, vaan se luo epätasapainoa.”

LUE MYÖS: Huoli Rainbow- ja Pirkka-tuotteista leviää – Puhelin alkoi piristä Kuluttajaliitossa

”Private label on yksi asia, jolla kauppa tietenkin on ottanut entistäkin vahvempaa niskalenkkiä niin viljelijöistä kuin erityisesti tietysti teollisuudesta. Ja tämä on tarpeen arvioida, onko tämä nykyinen tapa toimia oikea ja luoko se sitä tasapainoa vai eikö se luo. Ja oma mielipiteeni on, että ei luo, vaan se luo epätasapainoa. Sen vuoksi on tarpeen arvioida nämä asiat. Siitä ei tarvitse olla huolissaan, etteikö private label -tuotteita jatkossakin olisi, mutta kysymys on siitä, miten se tuotto jakautuu eri toimijoiden kesken meidän ruokajärjestelmässä. Tästä on kysymys”, Leppä jatkaa.

Miten asiaan voidaan käytännössä puuttua ja nousevatko private label -tuotteiden hinnat?

”Tapoja en osaa vielä arvioida. Kun puhutaan siitä, että meidän ruoan pitää olla kestävää. Meidän ruoantuotanto on maailman parasta ja kestävintä yhdessä Ruotsin kanssa. Halvan ruoan maksaa aina joku. Sen maksaa joko ympäristö, eläinten hyvinvointi, viljelijä tai teollisuus. Joku maksaa aina halvan ruoan. Sen vuoksi se hinnanmuodostuminen pitää olla oikealla tolalla, myöskin siinä mielessä, että kun viljelijöillä kustannukset nousee, niin jotenkin ne pitää pystyä siirtämään ketjussa eteenpäin. Tämä mekanismi ei nyt toimi”, Leppä sanoo.

LUE MYÖS: Rainbow-leikkeleen broileri tulee Brasiliasta – Ministeri jyrähti: ”Tämä pitää saada loppumaan, S-ryhmän toiminta erittäin arveluttavaa”

Leppä huomauttaa, että sama ongelma on huomattu EU:ssa ja koko Euroopan laajuisesti. EU:n kauppatapadirektiivi on tulossa voimaan ja Suomessa on tätä varten tehty elintarvikemarkkinalaki. Tätä työtä pitää Lepän mukaan nyt jatkaa.

”En osaa sanoa [nousevatko hinnat], se on kaupan asia”, Leppä sanoo.

LUE MYÖS: Pirkan 3 sentin maitokampanja herätti munayrittäjän raivon: ”Rainbow- ja Pirkka-oikeuksista kilpaillaan verissä päin”

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Risto Jääskeläinen

Voisiko voiton periäkin Lidl? Sillä on myynnissä valmistajan merkillä suomalaisia elintarvikkeita, joita ei kuitenkaan näe missään muualla. Ero kaupan omiin merkkeihin lienee näennäinen? Kaupan omat merkit, kuten Rainbow, ovat olleet usein hinnaltaan aika kilpailukykyisiä Lidlin tuotteiden kanssa. Jos nyt hinta nousee kirjainkaupoissa, jonkinmoinen asiakasvirta suuntautuu Lidliin.

Niko Kaistakorpi

Eli maitotilallinen ja Valioon kuuluva tuottaja ministerinä tekee toimia, jonka mukaan sekä hänelle itselleen että muille vastaavilla otetaan suurempi siivu rahasta säätämällä rajoituksia kaupoille. Aika erikoista eikä kovin esteetöntä toimintaa ministeriltä

Tapio Meriluoto
Vastaus kommenttiin #11

Vaikuttaa kuitenkin siltä, että ministeri Leppä ei aio varsinaiselle pääongelmalle tehdä yhtään mitään, vaan keskittyy pelkästään vähämerkitykselliseen sivuseikkaan.

Tämähän on hyvin tyypillinen menettelytapa politiikassa.

Pasi Käyhkö

Kauppiaat voivat kääntää katseensa tänne EU-alueen keski- ja eteläosiin. Täältä saa korkealuokkaisia ja maukkaita elintarvikkeita kohtuulliseen hintaa. Nythän onneksi Suomi on EU:n jäsen ja kuulumme myös rahaliittoon.
Tullivapaus juuri nyt, tämän hallituksen tultua valtaan, on tärkeä asia suomalaisille.

Kilpailun rajoittaminen ei kuuluu demokratiaan.

Markku Lehto

Niin, ei kun MTK vaan Keski-Euroopan markkinoille. Kyllä sieltä varmasti löytyy markkinoita suomalaiselle puhtaalle ja eettisesti valmistetuille ruoka-aineille. Nämähän tuntuvat olevan Suomessakin perusteita vaatia suomalaisia syömään kalliimpaa suomalaista ruokaa jonka tuotantoa jo nyt tuetaan miljardeilla vuosittain.

Suomalaisen kuluttajan on kuitenkin tulevina vuosina, verotuksen kiristyessä ja maksujen lisääntyessä, entistä tarkemmin katsottava hyllyissä ruuan kilo- ja litrahintoja sekä vähennettävä muuta kulutusta. Suu on pantava tulevina vuosina säkkiä myöten.

Pasi Karhunen

Tarkoitatko Kostet sitä että kotimainen ruoantuotanto pitäisi ajaa alas? Jos joku euroopan- tai maailmanlaajuinen kriisi (sota, luonnonmullistus tms.) iskee kunnolla niin ei meille sitä ulkomaista riitä. Oma suu on aina lähinnä.

Pasi Käyhkö

Ruotsi lopetti maatalouden valtiolliset tuet lähes kokonaan. Saa vain EU:n tukea niin kuin Suomi.
Suomi maksaa, tai paremminkin suomalaiset veronmaksajat maksavat lisäksi n. 2 miljardia omasta pussista tukea. Eli sen verran maksamme lisää elintarvikkeista verojen muodossa.

Markku Lehto

Suomi ei ole ruuan suhteen omavarainen. Ruuan tuotannossa tarvittavat tuhlaismyrkyt, maatalouskoneiden poltto- ja voiteluaineet sekä varaosat, lannoitteet ja automaattinavetoiden järjestelmät ovat tuontitavaraa.

Että Suomi selviäisi elintarvikkeiden ja muiden tarkeiden raaka-aineiden osalta kriisitilanteiden ylitse edellyttää, että Suomi varmistaa laivakuljetusten toimivuuden Etelä-Itämereltä Suomeen. Tämä puolestaan edellyttää merkittäviä poliittisia päätöksiä mieluummin ennen kuin on myöhäistä. Näihin poliittisiin päätöksiin ei keskustalla eikä demareilla ole ollut halua lähteä. Suomi on poliittisesti haluttu pitää pohjoisen pussin perällä ilma takuita, että laivaliikenteemme muualta Euroopasta olisi kriisitilanteessa suojattu.

Huoltovarmuus ja omavaraisuus ovat kaksi täysin eri asiaa. Suomi ei ole ollut koskaan omavarainen. Aina on tarvittu tuontia ja jos sellaista ei ole ollut, uhkana on ollut nälän hätä. Viimeksi näin meinasi käydä talvella 1942 - 1943.
( https://fi.wikipedia.org/wiki/Jatkosota#Asemasota ) Silloin tilanne pelastettiin sopimalla Saksan kanssa sotilaallisista operaatioista joidenka vastapainoksi Suomi sai Saksasta elintarvikeapua. Elintarvikeapua saatiin, mutta niitä sotilasoperaatioita ei suomalaisten tarvinnut toteuttaa, koska Saksa ei omalta puoleltaan pystynyt niihin lähtemään.

Ari Ohvo

Halpatuotemerkkien kieltäminen taitaa olla taistelua tuulimyllyjä vastaan, mutta totta on se että alkutuottajille pitäisi maksaa parempaa hintaa raaka-aineista. Tuottajat lakkoon vai reilun kaupan merkkejä myös suomalaisille tuotteille? Kun kuluttajat saavat valita reilun kaupan tuotteita, jotka on tuotettu Suomessa niin voidaan hintaakin nostaa hieman ylöspäin.

Irma Asikainen

Pelkääköhän se tää ministeri, että köyhäkin saa syödäkseen, jos näiden halpatuotanto-elintarvikkeiden edullisuutta ei aleta verottaa tai korottaa. Sehän köyhä voisi syödä vaikka kaksi lämmintä ateriaa per päivä - ainakin alkukuusta.

Timo Virtanen

Aikooko hallitus kenties ottaa mallia Trumpista ja säätää tulleja Keskustalle tärkeitten äänestäjien erityissuojelemiseksi ? Tähän viittaa se, että ns brändituotteet pyritään kieltämään. Siis kuluttajatuotteitten hintoja nostetaan. Köyhyysrajan alapuolella huomaa olevansa senjälkeen yhä useampi alkuperäinen omilla ansioillaan tai itse ansaitulla eläkkeellä oleva.

Pasi Käyhkö

Timo, niinhän varmaan voi tapahtua EU:n ulkopuolelta tuleville tuotteille. Esim. argentiinalainen naudan liha ja uusi-seelantilainen lampaan liha. Mutta Unionin sisämarkkinoille ei hallitus mahda mitään. Tuotteet kulkevat rajojen yli tullivapaasti.

Kari Manninen

Maatalous on Suomessa miljardeilla tuettu ja nyt kun Rinteen piti päästä pääministeriksi tukea lisättiin taas 400 miljoonaa. Eikö voi ajatella niin,että jos maatalousyritys ei kannata hakeutukoon konkurssiin. Näin tapahtuu muussakin yritystoiminnassa

Mikko Toivonen

Tuo minkä Pasi kirjoittaa on aivan totta eikä edes kohtuutonta jos tarvittava tilakoon suurentaminen keskimäärin vähintäin 5 kertaiseksi nykyisestä keskikoosta toteutetaan loivassa, mutta tietoisessa aikataulussa.
Se mahdollistaisi koneiden paremman hyötysuhteen ja tilojen orientoitumisen järkeviin ja perustarpeen varmistaviin tuotantolinjoihin.
Kaikki kriisiajan perusravinto pystytään aivan hyvin ja riittävästi tuottamaan Suomessakin. No kahvia ei tietenkään mutta banaanejakin jos osattaisiin hyödyntää ydinvoimaloiden jäähdytysvettä katettujen tarhojen lämmitykseen. Jotain sokeria saadaan riittävästi jurtista ja sen määrästä on vain terveellistä tinkiä vaikka suurin osa.
Hyvin säilyvät perushedelmät kuten omenat ja erilaiset juurekset kasvavat hienosti ja sama perushiilihydraateilla kuten ohra, kaura ja jossain määrin vehnä ja ruiskin. Kriisitilanteessa ei välttämättä tarvitse olla "Flooraa" joka leivän pyyhkimiseksi vaan laardikin kelpaa jonkin aikaa aiheuttamatta suurta kansanterveyden vahinkoa. Jos lehmiä edelleen pidettäisiin niin voitakin tulisi jonkun verran käyttöön.
On vaan osattava ajatella mikä on kriisitilanteen ja normaalitilanteen vaatimus ja tarve ero

Simo Myllymäki

Sovitaanko, että vain yksi tila niin kuin naapurissakin oli aikoinaan. Emmehän me tarvitse kuntia kyllä yksi Helsinki riittää meille kaikille suomalaisille. Ei hallitusta eikä eduskuntaa kyllä EU hoitaa asiat. Toivottavasti ymmärrätte, että maatalouden ongelmat ei ole yksin kepun asia. Pitää tutkia vähän pintaa syvemmältä maatalouden tulosta, ei siellä pelkällä puheella pärjää. Viisautta sinne kehätien suuntaankin.

Kari Rossinen

Asiaa kysyttiin 6.6.2019 suorassa TV lähetyksessä ja ministeri Leppä vastasi, että OP-ryhmän "eläkelläinen" , Karhinen oli tutkimuksessaan maatalouden kannattavuus kiinnittänyt huomiota s-ryhmä ja K-ryhmä on tuotteisiin joita myydään halvemmalla kun tuottajien vastaavat tuotteet. Olisiko OP-ryhmälle tulossa tappioita maatalouden luototuksen suhteen ja laskua aletaan maksattaa kuluttajilla?

Jone Virtanen

"Halvan ruuan maksaa aina joku". No aivan lauksi on todettava, että ei se täällä Suomessa kovin halpaa ole. Ruoan hinta Suomessa on 19 prosenttia kalliimpaa kuin EU:ssa keskimäärin.(Eurostatin mukaan). Luku olisi merkittävästi pienempi jos verotus olisi keveämpää. Emme kuitenkaan ole ihan Tanska tai edes Ruotsin hinnoissa.

Ruuan reaalihinta­kehitys on ollut Suomessa vanhoihin EU-Maihin nähden hidasta. Se on jopa laskenut viime vuosina. Ruotsissa, Alanko­maissa, Tanskassa, Itä­vallassa ja Saksassa ruuan reaali­hinta on noussut pari prosenttia. ARVONLISÄVEROSTA puhdistettu elin­tarvikkeiden hintataso onkin Suomessa jo vanhoista EU-maista jo ihan siedettävällä tasolla. Suomalaisten ostovoimaa kurittaa siis valtion kassa. Ja ymmärään toki se, jos joku Rainbow on halvempaa mättöä kuin HK: vastaava, siitä kertyy vähemmän arvonlisäveroa valtion kassaan.

Toki epäilen, että ei ministeri nyt aivan näin viisas ole. Hän vain puhuu teollisuuden äänellä (jota omistavat osuuskunnat ja muuten Kepua lähellä olevat tahot. Noh onhan se S-ryhmäkin kepun mandaatilla) jota kauppa ahdistaa.

Suomen maataloustuotanto, elintarviketeollisuus, päivittäistavarakauppa ja siihen liittyvät kytkökset ovat aivan erilaisia kuin muualla Euroopassa. Se on varsinainen hyväveliverkostojen sekametelisoppa. Viljelijät ovat tässä sopassa milloin "yrittäjiä" milloin "tuottajia", katsantokannasta riippuen. Mutta maksumiehinä aina. (Meillä ei aitoa yrittämiseen perustuvaa maataloustuotantoa ole. Silloin ne tilakoot olisivat jo paljon suurempia ja niitä olisi vähemmän; luultavasti noin 25.000 kpl. Lisäksi olisi pientiloja joilla olisi vahva erikoistuminen esimerkiksi marjatiloiksi.)

Kepun kannalta nykymalli sopii hyvin, koska se takaa edes jonkinlaisen kannattajakunnan. Ellei nyt persut vie sitäkin vähään. Ja nykymenolla viekin. Kun tilakoko on tarpeeksi suuri ja pihassa kiiltelee Toyotan pickupin sijasta Land Roverin maasturi pakkaa suurtilallinen katselemaan enemmän Kokoomukseen päin. Oma lukunsa on sitten nämä runsaslapsiset perheet Pohjois-Pohjanmaalla.

Malkus Lindroos

Ainakin osuuskauppojen päättävät elimet koostuvat pääosin keskustalaisista poliitikoista. Jos siis Raimbow -tuotteet tosissaan haluttaisiin kieltää, ei siihen tarvittaisi ministeriä tai lakia. Jos halutaan olla tekemättä mitään ja kalastella viljelijöiden ääniä, perustetaan neuvottelukunta ja annetaan tiukkoja lausuntoja medialle ja todetaan, että eihän niitä lailla voikaan kieltää (koska kauppa voi aina eriyttää merkin ja kaupan).

Pekka Siikala

Tämä on jäänyt useimmilta lukematta:

"Private label on yksi asia, jolla kauppa tietenkin on ottanut entistäkin vahvempaa niskalenkkiä niin viljelijöistä kuin erityisesti tietysti teollisuudesta."

Kannattaa lukea muutakin kuin otsikko!