Torstai 18.7.2019

Antti Rinteen tärkein tavoite karkasi jo nyt? ”On korjattava enemmän kuin pari napsua”

Luotu: 
9.6.2019 18:41
  • Kuva: Lauri Heikkinen / Valtioneuvoston kanslia
    Kuva
    Antti Rinteen hallituksen ohjelmassa todetaan, että työllisyysaste nostetaan 75 prosenttiin ja työllisten määrä vahvistuu vähintään 60 000 henkilöllä vuoden 2023 loppuun mennessä.
|

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen arvioi, että Antti Rinteen (sd) hallituksen linjaama tavoite 75 prosentin työllisyysasteesta vaatii noin 74 000 uutta työllistä.

”On korjattava enemmän kuin pari napsua, jotta kohdistuisi paremmin maalia kohti. Kannattaa muistaa, että hallitusohjelman mukainen tarve 60 000 työllisestä 75 prosentin työllisyysasteen saavuttamiseksi perustui todennäköisesti maaliskuun tietoihin. Maali karkaa, sillä viimeisimpien tietojen perusteella tarvittaisiin jo 74 000 työllistä lisää”, hän tviittaa.

Maanantaina julkistetussa hallitusohjelmassa todetaan, että työllisyysaste nostetaan 75 prosenttiin ja työllisten määrä vahvistuu vähintään 60 000 henkilöllä vuoden 2023 loppuun mennessä.

Tutkimusyhtiö GnS Economicsin toimitusjohtaja, Helsingin yliopiston taloustieteen dosentti Tuomas Malinen sanoo suoraan, ettei kyse olekaa siitä, saavutetaanko 75 prosentin työllisyysaste, vaan kuinka kauas siitä jäädään.

”Taantumassa kauaksi ja lamassa hyvin kauaksi. Kun samalla esim eläkeyhtiöiden tuotot laskevat, kestävyysvaje pahenee huomattavasti. Mitäs sitten tehdään?”

Pakarinen vastaa, että lisävelkaantuminen näyttää entistä todennäköisemmältä. 

”Onhan tässä kieltämättä hieman huolestuttavaa se, että sama miten käy niin velkaantuminen jatkuu ainakin vuoteen 2022. Jos työllisyys ei kehity tavoitellun mukaisesti niin sitten velkaantuminen entistäkin kovempaa. Jälkimmäinen näyttää vielä todennäköisemmältä nyt.”

SAK:n ekonomisti Patrizio Lainá muistutti aikaisemmin sunnuntaina, että lisämenoista vain 300 miljoonaa euroa on tarkoitus rahoittaa työllisyysasteen nousulla. 

”Hallitusohjelma talouspohjan on sanottu nojaavan pitkälti 75 prosentin työllisyysasteen varaan. Kuitenkin lisämenoista ainoastaan 300 miljoonaa euroa rahoitetaan työllisyysasteen nousulla. Vaikka työllisyysaste ei nousisi ollenkaan, tarkoittaisi se ainoastaan 0,1 % bkt:stä suurempaa alijäämää. Vertailun vuoksi lisämenoista rahoitetaan veroilla 730 miljoonaa euroa ja uudelleenkohdennuksilla 200 miljoonaa euroa. Kertaluontoinen tulevaisuusinvestointipaketti 3 miljardia euroa rahoitetaan puolestaan pääasiassa omaisuustuloilla, ei velalla.”

Lue lisää: SAK:n ekonomisti sivaltaa hallitusohjelman arvostelijoita: ”Harhaanjohtavaa”

Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk) sanoi lauantaina, että kaikki hallituspuolueet, eli sdp, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja rkp, ovat tarvittaessa valmiita mittaviin julkisen talouden leikkauksiin. 

”Sen pitää olla mahdollista. Tähän kaikki puolueet ovat sitoutuneet. Ilman tätä kirjausta valtion talouden tasapainosta hallitusta ei olisi. Säätytalolla oli niin valveutunutta porukkaa, ettei heille tarvinnut tätä kovin montaa kertaa toistaa”, Lintilä sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA puolestaan on katsonut, että Rinteen hallituksen työllisyystavoitteen saavuttaminen edellyttäisi uutta kilpailukykysopimusta, Kiky kakkosta.

Lue myös: 

Tuore valtiovarainministeri Mika Lintilä väläyttää rankkoja leikkauksia HS:ssa: ”Ilman tätä kirjausta hallitusta ei olisi”

Ehdotus Antti Rinteen hallitukselle: Tarvitaan ”Kiky kakkonen” – Tällaisia toimet voisivat olla

”Hallitusohjelman menettely on rumaa ja valheellista”

Jaa artikkeli:

Kommentit

Jukka Laine

EK on näköjään ottanut pääagendakseen mollata uutta hallitusta. Ja US uutisoi kaikki möläytykset.

On näköjään mahdoton ajatus antaa hallituksen tehdä työnsä rauhassa ja ehkä jopa auttaa tarvittaessa. Törkeää.

Juha-pekka Naukkarinen

Siihen on aihetta,kun hallitus palkkaa avustajia n.30 miljoonalla eurolla verovaroilla,mitä he itse tekevät? Vaikuttaa,että ovat todellisuudesta ulkona,ennenkuin pääsevät alkuun,kun demarit olivat viimeksi hallituksessa,niin lupasivat 100000 uutta työpaikka,hallituskauden lopussa niitä oli 100000 vähemmän,nyt on samat toimenpiteet käytössä ja odotetaan aivan erilaista lopputulosta,ei vaikuta uskottavalta!

Raimo Alha

Jos Rinteen hallitus onnistuu kansalaisia miellyttävästi niin se on kokoomukselle iso häviö ja menetys seuraavaakin vaaleja ajatellen ja jos ei, niin se on Keskustalle viimeinen niitti. Perussuomalaiset voittavat kummassakin tapauksessa,...EK vois katsella muita keinoja vaikuttaa yritysmaailmaan.

Timo Virtanen

EK kyllä haluaa vaikuttaa siihen, että rattaat pyörivät . Silloin on myös töitä ja hyvinvointia. Ei sitä synny toreilla ja turuilla meluamalla tai toisiemme selkää pesemällä. Tietenkin aiheellinen kritiikki ottaa pannuun. Mutta siitähän pääsee eroon, kun korjaa virheensä. Ottaa lusikan kauniisti vaan käteen.
.

Kenneth Ainetdin

Laskusuhdanne on jo tosiasia jopa USA:ssa. Neljäs vuosineljännes tulee olemaan jo negatiivinen. Siinä vajoaa koko maailma taantumaan. Tilanne on samanlainen kuin vuonna 2008. Kullan ja hopean hinta on noussut pilviin sen vuoksi, että taantumaa on siirretty painamalla lisää rahaa ja korot ovat kovin alhaalla. Tämän takia metallien hinnat nousee.

Lauri Kiiski

SAK: n ekonomisti nyt hivenen hymyilyttää.

Kuinka riippumatonta ja vilpitöntä taloustietämystä verovapauden eduin tässäkin aivopierussa jo lähtökohdin vääristeltynä.

Yhden prosentin talouskasvuin ei työllisyysastetta nosta edes SAK: n valheet, saati sitten karu todellisuus. Rinteen hallituksen myötä Suomeen tehdyt investoinnit ovat enemmän, kuin syväjäädytettyjä edelliseen hallitukseen nähden, joka ei sekään ollut kovin kummoinen.

Topi Rantakivi

Katsotaan nyt, kun hallitus on vasta aloittanut. Ei se noin vain sormia napsauttelemalla voi esitellä mitään keinoja ennen kuin on esitelty niitä keinoja ja niistä vasta työstetään.

Ihme vinkumista lehdistöltä ja EK:lta yms. Edelleen ihmetyttää lehdistön typerää hirttäytymistä siihen, ettei aktiivimallia pureta. Siitä ei ole kyse aktiivimallin korvaamisesta vaan erilaisesta työllistämistavasta tilalle, mikä on ihan eri asia kuin aktiivimalli mutta on aivan selvä, että aktiivimalli puretaan.

Siihen päästään vasta, kun esitystä valmistellaan niin kuin kaikki muutkin lakiesitykset esitellään. ensimmäisessä budjettiriihessä tämä aktiivimalli joutuu silppuriin leikkureineen ja karensseineen.

Olli Parviainen

No, odotellaan. Saattaahan olla että hallitus yllättääkin positiivisesti ja vetääkin hatusta yllättäen sellaisen uuden ja toimivan ehdotuksen työllisyysasteen nostamiseksi, jota eivät syystä tai toisesta oppositioaikoinaan koskaan nostaneet julkiseen keskusteluun.

Odotukset että näin todella kävisi ovat kyllä alhaalla, skaalasihan hallituksen virallinen ekonomisti mr. Laina jo tuossa tarpeettomat odotukset alas muistuttamalla että ehei kuulkaa työttömyysasteen nostosta edes odoteta mitään merkittäviä kustannusvaikutuksia.

Tästä voidaan jo päätellä jotain. Vaatii äärimmäistä päättäväisyyttä saada minimoitua positiiviset vaikutukset julkiseen talouteen jos työllisyysaste todella nousisi useilla prosenttiyksiköillä, joten ehdotettavien työllistyskeinojen täytyy olla äärimmäisen kalliita. Veikkaan tukityöllistämistä nykyisen peruspäivärahan ylittävällä palkkatuella.

Kalle Paloheimo

Kasvun pitäisi tulla tarpeeseen ja tuleekin jos tarvetta on ja tarpeellista kysyntää on. Velka maksetaan säästämällä ei tekemällä lisää. Kun velkainen tekee lisää tekee se helposti lisää velkaa. Olemme mielstäni aika kypsillä markkinoilla ja pitäisi ennemin miettiä kuinka nykyisellä tuotannon tasolla tultaisiin toimeen nykyisessä ekologisessa tilanteessa ja väestöpoliittisessa tilanteessa , jos ja kun syntyvyys lisääntyy on motvaatiota ja syytä tehdä lisää enemmän. Tarpeelliset investoinnit kannattaa tehdä mutta nekin säästeliäästi .Työn jakaminen ja palkoissa joustaminen voisi lisätä työllisyyttä mutta se ei välttämättä lisää verotuloja eikä eläkemaksuja mutta voisi säästää valtion menoissa. Jos ja kun väki lisääntyy on jokaisen osuus pienenpi luonnonvaroissa mitattuna. En usko rajattomaan talouskasvuun vaan sadon mukaan toimivaan sykliseen talouteen jossa hyödykkeissä mitattu bkt on yleensä yhtäsuuri.