Lauantai 20.7.2019

Opetusministeri Li Andersson vastaa Arno Kotron avoimeen kirjeeseen – ”Suomen peruskoululla vaikeuksia tärkeimmässä tehtävässään”

Luotu: 
10.6.2019 14:07
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    ”Annetaan opettajille ja kasvattajille työrauha samalla kun vahvistetaan koulutuksen rahoituspohjaa ja pyritään kohdentamaan muutokset niihin kohtiin, joissa on ongelmia”, opetusministeri Li Andersson linjaa.
|

Opetusministeri Li Andersson (vas) vastaa blogissaan kirjailija, opettaja Arno Kotron hänelle kirjoittamaan avoimeen kirjeeseen.

Kotro julkaisi kirjeensä viime viikolla Puheenvuoro-blogissaan. Kotron perjantaista blogikirjoitusta on luettu paljon ja se on kiertänyt sosiaalisessa mediassa koko viikonlopun.

LUE LISÄÄ: Arno Kotrolta avoin kirje opetusministeri Li Anderssonille: Älä usko näitä väitteitä koulusta – ”Se on hevonkukkua”

Andersson kirjoittaa yhtyvänsä moniin Kotron huoliin, esimerkiksi ihmettelyyn siitä, miksi koulutusta täytyy koko ajan uudistaa.

”Kirjoitat huolestasi koulutuksen alistamisesta voitontavoittelun, kapitalismin ja talouskasvun välineiksi. Voin kertoa, että olen huolissani ihan samoista asioista”, Andersson kirjoittaa.

”Minä olen huolissani siitä, että koulutusjärjestelmämme ei enää tasaa oppilaiden perhetaustasta johtuvia eroja yhtä hyvin kuin ennen. Tämä on ollut suomalaisen julkisen ja yhteisen peruskoulujärjestelmän tärkein ja hienoin kulmakivi, ja tällä hetkellä sillä on vaikeuksia suoriutua tästä tehtävästä. Syy ei ole koulun vaan se johtuu yhteiskunnan eriarvoistumisesta”, Andersson jatkaa.

Andersson vastaa myös Kotron epäilyihin oppivelvollisuusiän nostosta.

”Oppivelvollisuusiän nostossa ja maksuttomassa toisessa asteessa on kyse universalismiin perustuvan koulutusjärjestelmän laajennuksesta toisen asteen opintoihin, tilanteessa, jossa lisääntyvä koulutus on sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta lähes välttämätöntä nykymaailmassa. Toisin kuin mitä julkisuudessa usein sanotaan, ei uudistuksen ensisijaisena tavoitteena ole syrjäytymisen ehkäisy, vaan suomalaisen osaamistason nosto”, Andersson kirjoittaa.

LUE MYÖS: Lukiolaisperhe hyötyy jopa 900 €/vuosi – Rinteen hanke voi maksaa yli 100 miljoonaa euroa vuodessa

”Oppivelvollisuusiän nosto ei ratkaise niitä ongelmia, jotka ovat nuorten pahoinvoinnin taustalla, vaan se määrittää osaamisen vähimmäismäärän, jonka yhteiskunta edellyttää ihmisten hankkivan. Tilanteessa, jossa työmarkkinoiden muutos ja teknologinen kehitys hävittää työtehtäviä, joissa pärjää perusasteen koulutuksen varassa sekä nostaa osaamisvaatimuksia kaikissa ammateissa, on oppivelvollisuuttakin tarkasteltava uudelleen”, hän jatkaa.

Anderssonin mielestä Suomen koulutusjärjestelmä on perusarvoiltaan kunnossa. Anderssonin ajatuksissa nyt alkaneella hallituskaudella koulutusjärjestelmän perustaa vielä vahvistetaan.

”Annetaan opettajille ja kasvattajille työrauha samalla kun vahvistetaan koulutuksen rahoituspohjaa ja pyritään kohdentamaan muutokset niihin kohtiin, joissa on ongelmia”, Andersson tiivistää.

LUE MYÖS: Kipukohta hallitusohjelmassa paljastui vasemmistoliitossa – Li Andersson: Tulossa ”kovia vääntöjä”

Jaa artikkeli:

Kommentit

Kim Pihl

Järkyttävää höpötystä! Li Andersson on liian nuori nähdäkseen kokonaisuuden sellaisena kuin se on, ei sellaisena kuin siitä sanotaan. Saman aikaiset kumoukselliset muutokset 1960-luvulla eli vapaa kasvatus, pakko-peruskoulu ja yksilön vapautuminen kaikesta vastuusta jopa itsestään ja lapsistaan, jyräsivät kaiken järjen käytön, mikä nyt näkyy tässä!

Raili Sergejeff

Tulihan se sieltä. Siis ikäkysymys.

Vanhat kalkkeutuneet ajatustavat on ehkä vaikea nähdä "vanhoilla" silmillä. Uskon, että Li Andersson on kykenevä ottamaan neuvoja alan ammattilaisilta juuri siksi, että on nuori.

"vapaa kasvatus, pakko-peruskoulu ja yksilön vapautuminen kaikesta vastuusta jopa itsestään ja lapsistaan, jyräsivät kaiken järjen käytön, mikä nyt näkyy tässä!" Siinä on minusta todella vanhakantainen ja pelottavakin ajatusmaailma takana.

Markku Nieminen

Juuri näin! Vapaa kasvatus, eli ei minkäänlaista kasvatusta, ei vastuuta, eikä velvoitteita. Sitähän peruskoulu on tänään ja sen pitää olla myös hauskaa ja kaikki nykyajan hömpötykset opetuksessa mukana ettei lukemaan opi, laskutaidosta puhumattakaan. Yhteen ja vähennyslasku ei onnistu nykynuorilta prosenttilaskusta puhumattakaan. Tällaisin on meillä jo uudet ministeritkin Li mukaanlukien ja joista Stubb oli yliveto!
Hyvin on pullat uunissa meillä.

Irma Asikainen

”Minä olen huolissani siitä, että koulutusjärjestelmämme ei enää tasaa oppilaiden perhetaustasta johtuvia eroja yhtä hyvin kuin ennen."
Tämä lause kammoksuttaa minua, sillä tasapäistämällä tätä koulutusmenetelmää, estämme älykkäiltä laspilta heille tarpeellisen tason saavuttamisen ja samalla saamme heikoimmin menstyvät ahdistumaan kilpailusta näiden älykköjen rinnalla. Kukaan ei itseasiassa saa, mitä tarvitsee, kun taka-ajatuksena on se, että kukaan ei saa hyötyä toista enemäpää. Olisiko se eriarvoistamista, jos jokaiselle suotaisi kykyjensä mukainen opetus ja suotaisi samalla erilailla lahjakkaille mahdollsuus päteä niillä osa-alueilla, jotka hänelle ovat vahvempia/luontaisia. Taiteellisesti lahjakasta (olkoon hän sitten musiikillisesti, kuvaamataidllisesti, lahjakas tai muuten vaan käsistään kätevä) ei välttämättä ole matemaatikko, eikä liikunnallinen välttmättä kielinero, joskaan ne eivät sulje toisiaan pois, mutta parhaiten näitä kansankynttilöitä palvelisi monimuotoinen koulutus, jossa olisi tarjolla jokaiselle hänen kykyjään ja suuntautumistaan mukailevaa opetusta.

Mark Andersson

Tuo höpönlöpö kuulostaa täsmälleen samalta, kuin kokoomuksen 1960-luvun perustelut sille, että peruskoulua ei pitäisi toteuttaa.

Ei se koulutuksen tasa-arvo tuota tarkoita, vaikka kokoomuksen haamut heräilevätkin nyt katkerana, kun oppositiotie on alussa.

Juhani Norbäck

"Ei se koulutuksen tasa-arvo tuota tarkoita..."

Ei ehkä vasemmistolaisissa utopioissa, mutta realisoituneena todellisuutena se tarkoittaa juuri tuota.
Todellisessa maailmassa ei koskaan ole ollut eikä koskaan tule olemaan tasa-arvoa. Tasapäistämistä voi kylläkin olla, mutta se on yksinomaan vahingollista.

Mauno Strandén

Miksi ei ammattilaiset ole ministerinä, heidän pitää opastaa ihmistä jolle ei ole itselle mennyt tieto perille. Olishan tuokin homma ollut hyvä jollekin oikeasti työn tarpeessa olevalle, neuvojiahan palkataan pilvin pimein ay liikettä myöten!

Raili Sergejeff
Vastaus kommenttiin #9

Puolueet ovat valinneet ministerinsä sinne, varmaan parhaan tietämyksen omaavat tai parhaiten sopivat. Jos alan ammattilaisia ei ole kokeneiden kansanedustajien joukossa, täytyy sitten turvautua ammattilaisiin, kuten on viisastakin.

Irma Asikainen
Vastaus kommenttiin #15

Jutta Urpilaista vapaasti lainaten_"Se valinta tehtiin ei pätevyyden, vaan sopivuuden perusteella" (oli kyse hänen ja Heinäluoman ristiinvedosta komissaarivalinnassa) ja näin on tehty nämä ministerivalinnakin - valitettavasti. Kun olen kuunnellut Li Anderssonin lausuntoja tässä ministeripestinsä alkumetreillä, niin minua suorastaan kauhistuttaa ajatus lastemme koulutuksen tulevaisuudesta. Koulutuksen uudistamisessa ei suinkaan näytä olevan tärkeää sen laatu, vaan sen määrä, eli koulun penkillä pitää, sielläkin, nostaa työllisyysprossenttia. Ovathan nämä nuoret pois tilastoista, kun heidät pakkoistutetaan häiritsemään opetusta oikeasti haluavia ja viemään opetusta tarvitsevilta ja sitä haluavilta niitä vähäisiäkin resursseja, joita näiden kaiken maailman leikkausten ja spistamisen jälkeen vielä on jäljellä. ei siinä mitään, jos näille häiriköille järjestettäisi tukiopetuksen muotoisesti erityisluokkia ja annettaisi heidän mesoa siellä vapaasti, mutta kun ei se TASAPÄISTÄMISEN NIMESSA suinkaan niin mene.

Kaarlo Kunnari

Joo se on huomattu ja opetus ja kasvatusalalla on ehkä juuri siksi tullut ongelmia poikien menestymisestä. Meillä on jo iso joukko pudokkaita ja joukko kasvaa ellei asiaan puututa oikeilla toimenpiteillä. Mutu menetelmät eivät monessa muussakaan hommassa ole oikeita, vaan pitää ottaa asiat asioina. Kyky ottaa neuvoja vastaan ei korvaa syvällistä tietoa ja yleensä sen tiedon soveltaminen ei edes maksa paljoa.

Irma Asikainen
Vastaus kommenttiin #21

Näille nuorille heitä varten erikseen räätälöity opetus olisi erittäin tärkeää, sillä he eivät kykene samastumaan tähän nykyisenkaltaiseen ylhältä ohjautuvaan menetelmään, vaan heitä pitäisi auttaa itse vaitsemaan se polku, jota he haluavat ja kykenevät kulklemaan. Ei kaikkien ihmisten tarvitse olla samaan aikaan matemaatikkoja, eikä kaikkien tarvitse osata laulaa, vaan jotkut haluavat tehdä vaikkapa puutöitä ja oppia maailmasta sen, minkä he itse katsovat tarpeelliseksi. Jos se, että he saavat puhastella omien "intohimojensa kohteen" kanssa edes osan ajasta, auttaa heitä keskittymään sen toisen osan ajasta näiden yleissivistävien aineiden parissa, niin miksi me ei sitä heille suotaisi? Ei tuolla puusepänverstaalla juurikaan kemian kaavoja tarvitse ulkoa osata, tai fysiikan lakien olla lukiotasoisia. Eikö paljon tärkeämpää olisi, että se ihminen siellä duuninsa kupeessa olisi onnellinen ja pystyisi nauttimaan elämästä, niillä eväilla ja nillä ehdoilla, jotka ovat hänelle ne parhaat. Emme me kaikki ole samasta muotista valettuja. Ja vielä noille muutamille taspäistäjille, että tämä on minun mielestäni sitä suurinta tasa-arvoa, että arvostamme ihmisiä niinä ihmisinä, mitä he oikeasti ovat, eikä sen mukaan, miten kauan hei ovat jaksaneet kitua koulun penkillä pänttäämässä ulkoa kaiken maailman pakkoruotsia.

Mauno Strandén

Kyllä Liin neuvoilla tulee entistä turhautuneimpia aikuisia! Hän on ressukka yhtä hukassa kuin yrittäjien asiassa, ei hän edes yritä luoda itse työpaikkoja? Olisi pitänyt aktivoita oppilaita tahoille mihin heillä on taipumuksia ja mielenkiintoa, eikä ainakaan Leninin teoksia pänttäämällä!

Markku Koivisto

”Oppivelvollisuusiän nostossa ja maksuttomassa toisessa asteessa on kyse universalismiin perustuvan koulutusjärjestelmän laajennuksesta toisen asteen opintoihin,"

Mihin koulutusjärjestelmä perustuu silloin, kun se perustuu universalismiin? Saisiko tuon suomenkielellä? Vai hatara käsityskö itse asiasta pitää peittää melkein mitä tahansa tarkoittavaan hienoon sanaan?
Kotro nyt ei ainakaan saanut mitään vastausta esittämiinsä huoliin.

Risto Salonen

Miten voi opetusministeri edes ajatella, että koulu tasaa erilaisesta perhetaustasta johtuvia eroja. Sehän tarkoittaisi monen kohdalla taantumista keskinkertaisuuteen. Vai sitäkö opetusministeri haluaa.
Hyvä Li nyt et enää ole Ylen vaalikeskustelussa, nyt olet ministeri. Nyt joudut ottamaan vastuun niin tekemisistäsi kuin myös poleemisista oppositioheitoista.

Li, tutustupa alla olevaan opinnäytetyöhän Theseus-verkkokirjastossa:

https://www.theseus.fi/handle/10024/44358

TULEVAISUUDEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA ITE-JOHTAJUUS ROHKAISEE NOPEUTTAMAAN OPINTOJA : Ikäjohtajuus suurennuslasissa -kyselytutkimus 2011
Oksiala-Mäki-Petäjä, Kirsi (2012)

"Huhtikuussa 2011 Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa (KPAMK) järjestettiin nuorille ammattikorkeakouluopiskelijoille suunnattu “Ikäjohtajuus suurennuslasissa ©” -kyselytutkimus opinnäytetyön laatijan omana suunnittelutyönä ja toteutuksena. Otannassa oli mukana 155 nuorta opiskelijaa. Kyselylomake sisälsi 40 kysymystä, jotka analysoitiin SPSS 18 PASW Statistics -tilasto-ohjelmalla. Opinnäytetyössä kyselytutkimuksen tarkoituksena oli luoda työkalu, ITE-ohjelma, ammattikorkeakoulun koulutusprosessin kehittämiseksi huomioiden eri koulutusohjelmien tarpeet. Ammattikorkeakoulujen tutkintokohtaiset ITE-ohjelmat auttavat opiskelijoita valmistumaan nopeammin, ja työurat pitenevät.

Yleisesti tiedetään hyvin, että erilaisia johtajuusteorioita on useita, mutta heikommin tiedetään, mitä työntekijän alaistaidoilla tarkoitetaan. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitä esimies- ja alaistaitoja nuoret ammattikorkeakouluopiskelijat KPAMK:ssa eri tutkinnon aloilla tarvitsevat. Näitä taitoja kutsutaan opinnäytetyössä ”yleisiksi työelämätaidoiksi”. Opinnäytetyön teoreettinen osuus käsittelee muun ohella ikäjohtamista, itsensä johta-mista, jaettua johtamista ja positiivista psykologiaa. Työn empiirinen osuus koostuu pääasiallisesti määrällisen aineiston analyysistä, jota tukee laadullinen aineisto. Kirjoittaja reflektoi KPAMK:ssa opiskelevana aikuisopiskelijana myös hiljaisen tiedon ja aikaisemman yrittäjäkokemuksen kautta saamiaan tietoja.

Kehittämistehtävän yhteydessä kuvataan KPAMK:n opiskelijoiden koulutusprosessia ja heidän toiveitaan sitä kohtaan. Koulutuksen yhteydessä pätee vanha sanonta Yykkareiden ja Zetojen – vuoden 1990 jälkeen syntyneiden ikäpolvien – kohdalla: ”He eivät välitä siitä, kuinka paljon tiedät, ennen kuin he tietävät, kuinka paljon välität!”

Opinnäytetyö antaa suosituksia ja jatkokehittämisideoita."

---

Em. kyselytutkimus koskee nimenomaan nyt ns. zetoja, ks. alla:

"Zetat, 2000-luvun lapset ovat syntyneet erilaiseen maailmaan – globaalimpaan, teknisempään, ympäristötietoisempaan ja ehkä myös turvattomampaan, ainakin turvattomammalta tuntuvaan. Millaisia zetat oikein ovat – fiksumpia kuin edelliset sukupolvet?" - - (jatkuu alla):

https://www.kantar.fi/uutiskirje/2017/gen-z

Jukka Tujula

Kun Li Andersson tuo esiin huolensa perhetaustaltaan huonommista lähtökohdista ponnistavien oppilaiden mahdollisuuksista, niin täällä muutamat kirjoittajat huolestuvat. Ihanko oikeasti nähdään uhkana, että köyhien lapset saavat samanlaisen koulutuksen kuin muutkin?

Irma Asikainen

Nyt sinä Jukka-hyvä olet taas lukenut kaikkien kirjoituksia kuin piru raamattua. Näet tämän asian kommunistin silmin, etkä tasa-arvon oikeasta näkökulmasta. Koulutuksen tosiaan pitäisi suoda samat mahdollisuudet kaikille, mutta ei suinkaan vanhempien kukkaron paksuuden, vaan sen oppilaan kallon paksuuden näkökulmasta. Älykkäällä lapsella voivat yhtä hyvin vanhemmat olla rutiköyhiä, kun taas rikkaan penska voi olla pelkkä luuseri ja tämän pitäisi olle se kriteeri opetusta suunniteltaessa ja sitä kehitettäessä. En näe tällä kenenkään olevan sitä miltä, että varallisuus olisi se kriteeri, mutta kierona vassuna sinä HALUAT VÄÄRISTELLÄ ASIOITA ihan turhaan. Kyllä kaikki fiksut ihmiset tietävät ja osaavat lukea, mitä me eriytettyä opetusta puolustavat tarkoitamme. Keskity ja opettele ymmärtämään - sitä kutsutaan luetun ymmärtämiseksi, mikä muuten on tärkeä taito myös lasten ja nuorten menestymisen polulla.

Jukka Tujula

”Minä olen huolissani siitä, että koulutusjärjestelmämme ei enää tasaa oppilaiden perhetaustasta johtuvia eroja yhtä hyvin kuin ennen."
TÄMÄ LAUSE KAMMOKSUTTAA MINUA. Kirjoitti Irma Asikainen.
Ei tuota voi ymmärtää mitenkään muuten kuin, että et halua köyhille samoja mahdollisuuksia kuin rikkaille.

Irma Asikainen
Vastaus kommenttiin #26

Arvaapa Jukka, tekisikö mieli sanoa pahasti. Pitäisikö kaikkien tulla yhtä tyhmiksi kuin se pohjan pahnimmainen on? Eivät kaikki ole kommunisteja, vaan jotkut haluavat saada osaamistaan vastaavaa opetustakin. Hyvä Jumala sentään, mitä yksinkertaisuuden ulostuloa. Näkee, että koulussasi on TASAPÄISTETTY.

Jukka Tujula
Vastaus kommenttiin #27

Ei kukaan (minä tai Li Andersson) ole ehdottanut, että oppilaat pitää tasapäistää, vaan että kaikille pitää antaa samat mahdollisuudet menestyä. Täällä kuitenkin useampi henkilö kirjoitti kuin joku olisi ehdottanut, että koulutus on muutettava sellaiseksi, että mennään heikoimman oppilaan ehdoilla.

Irma Asikainen
Vastaus kommenttiin #28

".....että mennään heikoimman oppilaan ehdoilla." No siinähän se tulee se tasapäistäminen. Jos luokassa pyörii joku Jukolan Juhani, jolle mikään ei mene pearille ja sitä odotellessa toiset, fiksummat pyörittelevät peukaloitaan, niin ei se kyllä ole tasa-arvoista, eikä ainakaan kehitä Suomen nuoison älykkyysosamäärää, olkoon tämä köyhän tai rikkaan penska. Ja, kuten olen monesti sanonut, että siinä tulee se räätälöidyn opetuksen etu, että myös tämä vähemän näitä "osamääriä" saaneetkin voisivat pienemmässä, heitä varten räätälöidyssä ryhmässä, päästä "ääkkösistä" perille ilman sitä häpeän painolastia, mitä he vääjäämättä joutuvat kokemaan, kun fiksummille ne asia menevät jankuttamatta perille. Tämä myös on yksi syy siihen, miksi nämä heikommat usein joutuvat kiusatuiksi, kun turhatuneet, ja jo kauan aikaa sitten asian omaksuneet oppilaat purkavat ylimääräistä energiaansa näihin rääpäleissiin. Joten, jospa vain teillekin annaettaisi mahdollisuus oppia, niin kuka ties, sieltäkin suunnalta saattaisi löytyä näitä kuuluisia kansankynttilöitä.

Irma Asikainen
Vastaus kommenttiin #28

".....että mennään heikoimman oppilaan ehdoilla." No siinähän se tulee se tasapäistäminen. Jos luokassa pyörii joku Jukolan Juhani, jolle mikään ei mene pearille ja sitä odotellessa toiset, fiksummat pyörittelevät peukaloitaan, niin ei se kyllä ole tasa-arvoista, eikä ainakaan kehitä Suomen nuoison älykkyysosamäärää, olkoon tämä köyhän tai rikkaan penska. Ja, kuten olen monesti sanonut, että siinä tulee se räätälöidyn opetuksen etu, että myös tämä vähemän näitä "osamääriä" saaneetkin voisivat pienemmässä, heitä varten räätälöidyssä ryhmässä, päästä "ääkkösistä" perille ilman sitä häpeän painolastia, mitä he vääjäämättä joutuvat kokemaan, kun fiksummille ne asia menevät jankuttamatta perille. Tämä myös on yksi syy siihen, miksi nämä heikommat usein joutuvat kiusatuiksi, kun turhatuneet, ja jo kauan aikaa sitten asian omaksuneet oppilaat purkavat ylimääräistä energiaansa näihin rääpäleissiin. Joten, jospa vain teillekin annaettaisi mahdollisuus oppia, niin kuka ties, sieltäkin suunnalta saattaisi löytyä näitä kuuluisia kansankynttilöitä.

Janne Savelainen

Minä en ymmärrä mitä siis hallitus teker: ”Annetaan opettajille ja kasvattajille työrauha samalla kun vahvistetaan koulutuksen rahoituspohjaa ja pyritään kohdentamaan muutokset niihin kohtiin, joissa on ongelmia”, opetusministeri Li Andersson linjaa.”
Eli käytäntöön käännettynä Li linjaa:
- opettajat jatkavat entiseen malliin
-rahaa kaadetaan lisää ao. budjettiriveille
-meinataan muuttaa ehkä jotain jos osataan/uskalletaan kohdata joku ongelma