Keskiviikko 24.7.2019

Keskusjärjestöt sopuun eläkkeistä – EK: Työllisyys kohenee 9 000 henkilötyövuodella

  • Kuva: Pekka Lassila / Alma Talent arkisto
    Kuva
    Edellytykset työttömyysturvaputken alaikärajan nostolle ovat sosiaali- ja terveys-, valtiovarain- sekä työ- ja elinkeinoministeriön yhdessä tekemän selvityksen mukaan toteutuneet. Nostoehdotusta helpotti EK:n mukaan alaikärajan noston merkittävät työllisyysvaikutukset, joihin lukeutuvat työllisyyden koheneminen pitkällä aikavälillä 9 000 henkilötyövuodella, työllisyysasteen nousu 0,2 prosenttiyksiköllä ja ja työttömyysasteen lasku 0,3 prosenttiyksiköllä.
|

Työmarkkinajärjestöt ovat päässeet sopuun työeläkejärjestelmän muutosehdotuksista, joita ne esittävät valtiovallalle. Työmarkkinajärjestöjen aikaansaama sopimus perustuu vuoden 2017 eläkeuudistussopimuksessa sovittuihin jatkoneuvotteluihin.

Järjestöt muun muassa nykyaikaistaisivat perhe-eläkkeitä, nostaisivat työttömyysturvaputken alaikärajaa ja tarkistaisivat työttömyysturvan lisäpäiväoikeutta.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön (SAK) mukaan lapseneläkettä pidennetään kahdella vuodella 20 ikävuoteen, ja leskeneläke muutetaan määräaikaiseksi ja sitä saavat jatkossa myös avolesket tietyin edellytyksin.

Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) tiedotteen mukaan perhe-eläkkeiden uudistamisella saadaan pitkällä aikavälillä supistettua eläkemenojen kasvua 0,4 prosentilla työeläkemaksun pohjana oleviin palkkoihin suhteutettuna.

Edellytykset työttömyysturvaputken alaikärajan nostolle ovat sosiaali- ja terveys-, valtiovarain- sekä työ- ja elinkeinoministeriön yhdessä tekemän selvityksen mukaan toteutuneet. Nostoehdotusta helpotti EK:n mukaan alaikärajan noston merkittävät työllisyysvaikutukset, joihin lukeutuvat työllisyyden koheneminen pitkällä aikavälillä 9 000 henkilötyövuodella, työllisyysasteen nousu 0,2 prosenttiyksiköllä ja ja työttömyysasteen lasku 0,3 prosenttiyksiköllä.

Työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden alaikäraja nostetaan SAK:n mukaan yhdellä vuodella vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä. Koska vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee laskelmien mukaan yli 65 vuoden, työttömyyspäivärahan ja sairauspäivärahan saamisen yläikärajaa nostetaan.

Sopimuksessa on myös kirjattuna, että henkilöstön vähentämiseen liittyvä työnantajan ilmoitusvelvollisuus työ- ja elinkeinotoimistolle ja tiedotusvelvollisuus työllistymissuunnitelmasta palautetaan. Lisäksi työajan ulkopuolella tapahtuva matkustaminen sisällytetään osaksi työn vaarojen selvittämistä ja arviointia, ja velvoitetta työn rasituksen vähentämisestä täsmennetään. Lisäksi järjestöt käynnistävät kaksikantaisen valmistelun siitä, miten työssä esiintyviä kuormitustekijöitä voidaan välttää ja vähentää työurien pidentämiseksi.

EK:n mukaan järjestöjen ehdotus valtiovallalle täyttää pääministeri Antti Rinteen (sd) hallituksen ohjelman työeläkepolitiikan keskeiset tavoitteet kestävästä taloudellisesta huoltosuhteesta, riittävistä eläkkeistä, rahoituksellisesta kestävyydestä ja sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta.

”Koska ehdotetut muutokset ovat lakiteknisesti pääosin helpohkoja, hallitus voi antaa – asianmukaisen kolmikantaisen valmistelun pohjalta – tarvittavat säädösmuutosesitykset eduskunnan käsiteltäväksi heti syysistuntokauden alkupuolella”, EK:n tiedotteessa sanotaan.

Sopimuksen mukaan järjestöjen mielestä toimet tukevat vuoden 2017 eläkeuudistukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja hallituksen tavoitetta työllisyyden vahvistumisesta noin 60 000 henkilöllä.

 

Jaa artikkeli:

Kommentit

Raija Lempiäinen

Herääsi kysymys, onko EK se toimija joka palkansaajien eläkelait säätää ja muutostarpeen määrittää? Leskeneläkettä vainotaan, vaikka se suo pieneläkeläiselle (yleensä) naiselle toimeentulon mahdollisuuden puolison kuoleman jälkeen, muutoin on edessä köyhyys!
Kyllä eläkerahastoissa on varaa leskeneläkkeisiin.

Risto Salonen

Eläke- ym lait säätää Eduskunta. Eläkeasioista kuitenkin sovitaan työmarkkinajärjestöjen kanssa. Sekä Ek että Sak suhtautuvat nuivasti vappu- ym satasiin, koska ne eivät kuulu eläkeasioihin vaan sosiaaliministeriön toimialaan.

Timo Virtanen

Minusta tässä on ollut ay-liike päsmäröimässä. Ja omituista olisi, jos ei maksajalla olisi mitään sananvaltaa asioissa. Tietenkin voitaisiin ajatella, että syrjäytetään kokonaan ay-liike ja työnantajat päätlksenteosta ja annetaan eduskunnan päättää (hallituksen esityksestä) näistä asioista. Mutta se sotisi ainakin Rinteen kolmikanta ideologiaa vastaan. Puhumattakaan siitä, että eläkerahastot olisi pian kupattu tyhjiksi politiilkojen vaalilupauksilla (vappusataset ym).