Keskiviikko 24.7.2019

”Useassa Suomen kunnassa pakko toimia heti – Pahimmillaan koulujen sulkemisia ja palveluverkon supistamista”

Luotu: 
12.6.2019 11:03
  • Kuva: Colourbox
    Kuva
    "Päätösten vaikutukset näkyvät suoraan kuntalaisten arjessa ja tarkoittavat pahimmillaan koulujen sulkemisia ja palveluverkon supistamista", valtiovarainministeriön asiantuntijat varoittavat.
|

Valtiovarainministeriön hallitusneuvos Minna-Marja Jokinen ja neuvotteleva virkamies Pasi Leppänen kertovat, että monessa Suomen kunnassa on herätty taloudelliseen todellisuuteen.

”Valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osastolle tulleiden puheluiden perusteella ainakin kunnanjohtajat ja talousjohtajat ovat heränneet tilanteeseen ja useassa kunnassa vuoden 2020 talousarviovalmistelua leimaa alijäämän kattamisvelvollisuuteen liittyvien toimenpiteiden pohdinta”, Jokinen ja Leppänen kirjoittavat ministeriön kolumnissaan.

LUE MYÖS: Antti Rinteen hallituksen valtiosihteerien määrä hämmästyttää: ”Tämä kaikki maksaa ja paljon”

Kaksikon mukaan monessa kunnassa on pakko toimia heti taloustilanteen vuoksi.

”Moni kasvavista sote-menoista kärsivä kunta on jo pitkään odottanut sote-uudistuksen tuloa kuntatalouden pelastajaksi. Vuosia keskiössä olleen uudistuksen siirtyminen jälleen usealla vuodella eteenpäin muuttikin usean kunnan talouden näkymiä aiemmin kaavailtua kireämmiksi. Useissa kunnissa ollaan jo tilanteessa, jossa uudistuksen tuloa ei voi enää odottaa, vaan taloutta tervehdyttäviä toimenpiteitä on pakko ryhtyä tekemään välittömästi. Tai paremminkin, ne on jälleen kerran käynnistettävä”, he kirjoittavat.

Jokisen ja Leppäsen mukaan luvassa on vaikeita päätöksiä, sillä juustohöylää on käytetty ja löysät kaavittu pois jo aikaa sitten.

LUE MYÖS: ”Säästöjä voi tulla ihan uskomattomista osoitteista” – Lehti: Digitalisaatiopomolta havahduttava esimerkki terveyskeskusten jonoista

”Toimenpiteet vaikuttavat väistämättä palveluihin tai kuntalaisten veroihin tai muihin maksuihin. Päätösten vaikutukset näkyvät suoraan kuntalaisten arjessa ja tarkoittavat pahimmillaan koulujen sulkemisia ja palveluverkon supistamista. Parhaimmillaan ne voi yrittää nähdä myös mahdollisuutena tehdä asiat toisin”, kaksikko kirjoittaa.

Valtiovarainministeriö kertoi toukokuun lopussa, että kuntatalouden menot ovat lähteneet voimakkaaseen kasvuun. Asia ilmeni kuntien viime vuoden tilinpäätöstiedoista.

Kuntatalouden menojen kasvun taustalla on erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvu. 

”On hätkähdyttävää, että vuosikate oli negatiivinen 13 kuntakonsernilla, tilinkauden tulos negatiivinen 190 konsernilla ja yhteensä 20 kuntakonsernin talous on tilanteessa, jossa se lähtökohtaisesti täyttää kuntarakennelain 56 a §:n tarkoittaman harkinnanvaraisen yhdistymisavustuksen ehdot. Viimeksi mainittu tarkoittaa, että kuntakonsernin talouden ’liikennevalot’ ovat jo vähintään oranssilla ja tilanteen ratkaisukeinoja on vakavasti ryhdyttävä etsimään”, Jokinen ja Leppänen kirjoittavat.

LUE MYÖS: Perustuslakivaliokunnan kuulema HUS-pomo löysi tuttuja pulmia Antti Rinteen sotesta: ”Ajavat lopulta tämänkin mallin ongelmiin”

Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Arto Lähteelä

Kuntien valtionosuuksien heikennykset tulee peruuttaa.
Lisäksi kuntien hallintoa voitaisiin vähentää 20 % kaikilla toimialoilla.
Turhaa selvittelyä ja raportointia on liikaa.
Ulkoistukset lopetettava ja vahvistettava kuntien omaa palvelujen tuottamista.
Kunnallisten yhtiöiden tlinpäätökset avattava kuntapäättäjille.
Niillä ei voi olla liikesalaisuuksia verovaroilla tehtynä.

Jari-Matti Mäkelä

Tai miten olisi ihan kuntien yhdistäminen? Pienien, alle 2000 tai jopa alle 1000 asukkaan kuntien olemassaolon ainut perustelu on perikeskustalainen kansallistunne. Halutaan ylläpitää omaa kunnanjohtajaa ja vaakunaa hinnalla millä hyvänsä.

Esim. 29t asukkaan Vihdin kunnanjohtajan palkka oli 89t€/vuosi. Utajärvellä, Toholammella ja Konnevedellä kussakin reippaasti yli 100t€/vuosi, vaikka ovat kaikki 2000-3000 asukkaan pikkukyliä. Suomen 50 pienimmän kunnan asukasluku on yhteensä 91t. Kunnanjohtajien palkat 3,7M€. Kuopiossa asuu 118t henkeä ja kunnanjohtajaan uppoaa 0,16M€ vuodessa. Kunnan muusta hallinnosta on vastaavia vertailuja ja hallinnon kustannus ei ole aina suhteessa työmääriin. Pikkukunnissa on kallista hallintohimmeliä enemmän. Pikkukunnissa myös käytetään rahaa ihan vastuuttomasti, mieleen tulee Lestijärven 10000 euron lapsiraha, joka on pelkkää nollasummapeliä kuntien välillä ja pois esim. koulujen ja terveydenhuollon rahoituksesta.