Keskiviikko 17.7.2019

Perussuomalaisilta pakkoruotsitykitys eduskunnassa: ”Tuolileikkipuolue rkp kyykyttää nuorisoamme”

Luotu: 
12.6.2019 10:06
  • Kuva: Tiina Somerpuro / Alma Talent arkisto
    Kuva
    Arkistokuva eduskunnasta, jossa keskustellaan tällä viikolla hallitusohjelmasta.
|

Oppositiopuolue perussuomalaisten panosti eilen tiistaina käydyssä eduskuntakeskustelussa pakollisen ruotsin ylioppilaskokeen vastustamiseen. Puolueelta kuultiin keskustelun aikana useita ”Pakkoruotsi!” -välihuutoja asiasta, myös esimerkiksi keskustan kynnyskysymyksiä koskevan puheenvuoron aikana. Välihuutoja kuultiin eduskuntakeskustelussa muutenkin paljon, varsinkin eduskuntaryhmien puheenjohtajien puheenvuorojen aikana.

Eduskunta keskusteli eilen hallitusohjelmasta. Keskustelu aiheesta jatkuu tänään keskiviikkona.

LUE MYÖS: Linjaus pakollisesta ruotsista hämmentää myös keskustassa – ”Tämä ei ole mikään pikkuasia”

Perussuomalaiset puuttui ruotsin yo-kokeita koskevaan hallitusohjelmakirjaukseen myös kansanedustajiensa puheenvuoroissa.

”Hallitusohjelmassa todetaan, että keino syrjäytymisen estämiseen on se, että nostetaan oppivelvollisuuden ikäraja täysi-ikäisyyteen. Kuvitteleeko joku arvon ministereistä ihan oikeasti, että pakolla opiskeleminen tuottaa tuloksia? Ei tuota. Tämän opiskelijoita kiusaavan hallitusohjelmakirjauksen kruunaa se, että tuolileikkipuolue rkp kyykyttää nuorisoamme jälleen tuomalla vanhan, jo aikaa sitten poistetun pakkoruotsin ylioppilaskirjoituksiin saaden aikaan tällä paljon hallaa. Tässä maassa jokaisella suomalaisella nuorella pitää olla oikeus opiskella sitä, mitä hän itse haluaa opiskella. Se on nykyaikaa. Kannustetaan nuoriamme toki opiskelemaan myös ruotsin kieltä, mutta siitä ei saa tehdä pakkoa”, perussuomalaisten Mauri Peltokangas sanoi.

”Pakkoruotsin palauttaminen ylioppilaskokeeseen uhkaa tasa-arvoa. Uhka korostuu, kun ylioppilaskirjoitusten merkitystä korkeakoulupaikkojen jaossa ja valinnassa on vahvistettu. Suomenkielisen on vaikea motivoitua pakollisiin ruotsin opintoihin. Suomenkielisten enemmistö asuu paikkakunnilla, joissa vähemmän kuin 0,5 prosenttia asukkaista puhuu ruotsia. Ruotsia ei tarvita suomenkielisissä kunnissa, joissa ruotsia äidinkielenään puhuvia on vähemmän kuin yksi kahdestasadasta. Kun ruotsi on siis faktisesti hyödytöntä, sen opiskelua on vaikea nähdä hyödyllisenä. Tästä syystä ruotsista saadaan usein välttäviä arvosanoja, mikä heikentää monien suomenkielisten mahdollisuuksia jatko-opintoihin. Kansa ei kaipaa pakkoruotsia, ei lehmänkaupoilla eikä ilman”, perussuomalaisten Juha Mäenpää sanoi.

LUE MYÖS: Näkökulma: Juha Sipilältä yllättävän kova suoritus – Mutta Anna-Maja Henrikssonin ilmaveivi tuli aivan puskista

Perussuomalaisten välihuudot osuivat kansanedustaja Veronika Honkasalon (vas) korvaan.

”Perussuomalaisilla ei ole toistaiseksi ollut mitään muuta sanottavaa koulutuksesta kuin huutaa joka väliin: 'PAKKORUOTSI!' No, osoittaa tavallaan tämäkin, että osaamis- ja koulutustasoa on Suomessa totisesti nostettava niin kuin hallitusohjelmassa kirjataan”, Honkasalo tviittasi.

 

 

Myös vihreistä ihmeteltiin pakkopuheita keskustelun aikana.

”Tieteen autonomiaa ei tule heikentää, koulutusastetta on nostettava — kuten nyt tehdäänkin varsin poikkeuksellisella ja historiallisella tavalla — koska tutkitusti tiedetään, että peruskoulun jälkeinen koulutus ei riitä nykyelämässä ja se, että saa enemmän koulutusta, ehkäisee erittäin tehokkaasti syrjäytymistä, ja näin vältetään inhimillisiä ja taloudellisia kustannuksia. Tätä taustaa vasten minua kummastuttaa puhe koulutuspakosta tai pakkoruotsista. Milloin kielitaidosta on tullut huono ja moitittava asia? Kutsumme itseämme kaksikieliseksi maaksi mutta olemme onnistuneet häivyttämään ruotsin kielen taidon suurella osalla väestöstä niin alkeelliseksi, että kouluruotsilla pystyy suunnilleen ymmärtämään, mitä täällä salissa puhutaan, mutta aktiivista kielitaitoa ei koulussa tarjota — ja kunnallispolitiikka on itse asiassa harvoja kaksikielisiä ympäristöjä Helsingissä. Itse toivoisin, että kielitaitoa ja Suomen kaksikielisyyttä ja monikielisyyttä arvostettaisiin enemmän ja meistä jokainen saisi mahdollisuuden oppia ruotsia ja muita kieliä, ihan oikeasti. Mitään haittaakaan tästä tuskin on. Se avaa mahdollisuuksia moneen, esimerkiksi työllistymiseen pohjoismaisissa ympäristöissä”, vastasi kritiikkiin vihreiden Mari Holopainen.

Hallitusohjelman kirjaus asiasta kuuluu näin:

”Tehdään nopealla aikataululla ohjelma, joka vahvistaa koulussa toisen kotimaisen kielen oppimista. Hallitus asettaa tavoitteeksi toisen kotimaisen kielen palauttamisen pakolliseksi ylioppilaskirjoituksessa.”

LUE MYÖS: Perussuomalaisilta yllätysvalinnat: Jussi Halla-aho rivijäseneksi

Jaa artikkeli:

Kommentit

Juhani Kleemola

Tapasin viime viikolla kaksi Malmössä asuvaa ruotsalaispariskuntaa. He olettivat, ettei Suomessa ole pakollista opiskella ruotsia. Kun kerroin heille tästä hallituksen ajamasta pakkoruotsituksesta, pariskunnat vastasivat:

"Järjetöntä. Miksi suomalaisten pitää opiskella niinkin pientä kieltä kuin ruotsi. Suomalaiset ja ruotsalaisethan voivat keskustella keskenään englanniksi. Eikö olisi parempi käyttää sekin aika jonkun isomman kielen opiskeluun".

Mielestäni Ruotsissa pitäisi järjestää kansanäänestys siitä, tarvitseeko suomalaisten opiskella pakotetusti ruotsia.

Hannu Taskinen

Lähdetään nyt vaikka siitä, että Perussuomalaisilla on sivistynein puheenjohtaja, paitsi koulutuksen puolesta myös esiintymisen perusteella. Kannattaa kuunnella hänen puheensa vaikka Paasikiviseuran tilaisuudesta eiliseltä päivältä.

Jos jollakin vihreällä ei ole käsitystä siitä, mikä on Perussuomalaisten kanta oppivelvollisuusiän nostamiseen, niin hän ei seuraa politiikkaa.

Akateemisen koulutuksen saanut Riikka Purra (Ps) käytti myös eilen eduskunnassa ansiokkaan puheen, joka koski myös koulutusta ja pakkoruotsia.

Jukka Mattsson

En voi mitenkään ymmärtää että esimerkiksi Helsingin Kulosaaren lukion pääsyvaatimuksena oli suomenkieltä puhuvilta 9,3 kun taas ruotsinkielisiä otettiin lukioon 7,2 keskiarvolla.

Tasaarvoista kohtelua lukiolaisille? Ilmeisesti tyhmempi ruotsalainen on eliitille aina suomenkielistä tärkeämpi oppilas...

Minna-Maaria Lax

Ois nyt joku huutanut edes "tvångsvenska", niin ois jotain uutta auringon alla! Persut kyllä ovat ilmiömäisiä pilkkomaan kaikki orastavatkin yhteistyökuviot opoositiossa räksyttäessään, ja sitten vaalien jälkeen taas huuli pyöreenä ihmettelevät, mikseivät mahdu hallitukseen. Ja sen jälkeen uhriudutaan, ja sen jälkeen homma käynnistyy alusta. Sellainen kuin erheistä oppiminen ei ole persujuttu alkuunkaan.

Viljo Asikainen

RKP esitti hallitusohjelmaneuvotteluissa vaatimuksen pakollisesta ruotsista ylioppilaskirjoituksissa., Hallituksen muodostaja Rinne otti vaatimuksen sellaisenaan hallitusohjelmaan ilman puntarointia ja harkintaa vaikka asia ei ollut RKP:lle mikään kynnyskysymys hallitukseen tulemisesta. Se olisi tullut vaikka Rinne olisi vaatimuksen evännytkin.

Ensisijainen syyllistyjä kohtuuttomaan hintaan ei ole hinnan pyytäjä vaan se joka suostuu hinnan maksamaan.

Ensisijainen syyllistyjä ruotsinkielen pakollisuuteen ylioppilaskirjoituksissa on siis Antti Rinne. Asiasta syntyvä laki kantaa nimeä LEX RINNE. Mahtaako Suomi kiittää? Kiittääkö sosialidemokraattien kenttä - se vähä mitä siitä vielä on jäljellä mainostoimistovetoisen puoluetoimiston vastapainona?