Sunnuntai 21.4.2019

20 vuotta opiskellut Korhonen: ”Olisin valmistunut 2 vuodessa”

Luotu: 
14.9.2010 11:19
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Korhonen väittää, että yliopistosta voi valmistua parissa vuodessa, mutta ei halua arvostella siellä pidempään pyöriviä. Itse hän on odotellut valmistumista yli 20 vuotta.

Turun yliopiston humanistit ovat ihmetelleet jo parin viikon ajan kampuksella liikkuvaa hahmoa: Keskustan ex-puoluesihteeri Jarmo Korhonenhan se siinä käy kevein askelin kohti kirjastoa.

– Teen gradua Kekkoseen liittyen historian laitokselle, Uuden Suomen aamulenkiltään tavoittama filosofian ylioppilas Korhonen kertoo.

Korhoselta ei omien sanojensa mukaan puutu maisterintutkinnosta pro gradu -tutkielman lisäksi yhden kurssin lisäksi mitään muita opintoja. Korhonen neuvottelee tarkemmasta aihevalinnasta vielä UKK-arkiston kanssa, mutta hän uskoo sen liittyvän 50-60-luvun aikaan ja vaaleihin, josta hän on lukenut paljon.

Korhonen, 45, kertoo että Joensuun yliopistossa alkaneisiin Suomen historian opintoihin tuli yli 20 vuoden tauko, kun työ ykkös- ja kakkosluokkalaisten opettajana vei mukanaan.

– Tämä on kurinalaista elämää. Jos sitä olisi näin kurinalainen ollut nuorena, sitähän olisi kahdessa vuodessa valmistunut, Korhonen tokaisee kysymykseen opiskelijan arjesta.

Korhonen myöntää, että hän ei ehkä ole oikea ihminen arvostelemaan yliopistolla vuosia maleksivia ikuisia opiskelijoita.

”Tätä ei voi kukaan töissä käyvä edes tajuta.”

– Opiskelijoiden pitäisi keskittyä opiskeluun kokopäiväisesti, ja se pitäisi turvata. Minä kuulun opintojen osalta siihen surullisen kuuluisaan joukkoon 80-luvulla, joka joutui heti töihin. Oli paljon lapsia ja sitten tuli 90-luvun lama. Minä olen malliesimerkki siitä, että suomalaista opintotukimallia pitää kehittää.

Ylipäätään opintojärjestelmää pitäisi kehittää Korhosen mielestä.

– Jos meillä on 100 000 nuorta heinäkuussa vailla koulutuspaikkaa, niin jotain on tehty päin mäntyä.

Korhonen sanoo, ettei hän nosta tällä hetkellä opintotukea. Rahaa on vielä säästössä keskustan puoluesihteeriajoilta. Silti hän vaatii puolueelta 100 000 euron ylityökorvauksia.

– Pahin mahdollinen tilanne, missä minä olen ollut on se, että on opiskelua ja pienet lapset. Meille kävi näin aikanaan. Lapsiperheiden pärjääminen on ylivoimaisesti suurin epäkohta opiskelijoiden opintoturvassa tänä päivänä. Tätä ei voi kukaan töissä käyvä edes tajuta.

Kolmen lapsen isä Korhonen sanoo, että aina on pärjätty ja verot maksettu.

Kun Korhonen joutui lähtemään puoluesihteerin paikalta, hänen uutisoitiin kirjoittavan kirjaa vaalirahakohusta. Nyt hän oikaisee, että kirjassa on hänen kokemuksiaan Suomen politiikasta yleisellä tasolla ja että se tulee valmistumaan vasta joskus hamassa tulevaisuudessa.

Gradu on nyt ykkösjuttu: ”Nyt se puserretaan pois”.

Paikat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Ray

Politiikassa ne usein ovat muodollisuuksia, joilla on muodollinen merkitys.

Korhosesta, josta nyt lienee puhe voi kai sanoa, ettei kykyjä ole ollut syytä epäillä. Samaa pätee moneen muuhunkin politiikassa.

Sitten on puolestaan tutkintoja suorittaneita, joiden kyvyistä ei vakuutu.

TapioTTT

Töitä mitä töitä ja miksi tyhmäähän olisi olla oikeissa töissä, nythän Korhosella on mahdollisuus saada opintoavustusta ja toimeentulotukea ja vielä yhteiskunnan tuella rakennetun opiskelija-asunnon.
Ja kunhan tyhmä kansa taas unohtaa rahatoilailut niin sitten vaikka voisi tulla ministeriksi.

pekkahjelt

Onko Korhonen saanut erivapauden suorittaa filosofian maisterin tutkinto ammoin sitten hankituin arvosanoin? Käytännössä suoritukset sentään vanhenevat jossain ajassa, ja tässä välissä on ollut siirtyminen uuteen tutkintojärjestelmään. Aikooko yliopiston kepulainen rehtori Keijo Virtanen antaa aateveljelleen tutkinnon ilman todellisia suorituksia? Nykyhallinnossahan rehtorilla on suunnilleen diktaattorin valtuudet.

Ei se silti mikään ihme olisi. Myihän Virtanen ja Turun yliopisto äskettäin tuskin keskikoulua käyneelle Antti Aarnio-Wihurille lääketieteen tohtorin arvon h.c. miljoonalla eurolla. Kaikki keinot ovat käytössä, kun yltiöpäisesti asetettu 20 miljoonan rahanhankinta näyttää jäävän alle puoleen. Korhosen kauttahan varmaan tulee niitä Kehittyvien maakuntien Suomen rahoja tähänkin hyvään tarkoitukseen.

Jarkko0

Uskallan hieman epäillä, että maisterin paperit ulos kahdessa vuodessa yliopistosta. Opiskelu on sen verran kovaa työtä, että kyllä ne harvassa ovat ketkä ensin suorittavat kandinpaperit (ilman niitä kun ei voi valmistua maisteriksi) ja sen jälkeen maisterin kahdessa vuodessa.

Korhosella on nyt kun sai kepun puoluesihteerin hommista kenkää nyt mahdollisuus näyttää ja rykäistä maisterin paperit jostakin toiselta laitokselta kuin historiasta kahdessa vuodessa pro gradu töineen. Tulisi puheille hieman katetta.

Ettei olisi puheissa hieman liiottelua. Kaikkihan juoksevat puheissa sen yli 3000m coopertestissäkin. Jos kaikki juoksivat tämän verran coopertestissä ei erinomaisen tuloksen raja olisi 3000m vaan vaikkapa 3500 tai 4000m. 3000m olisi normaali tulos.

tapio_o_neva

1. Miten V Ä H Ä N opiskelit kieliä?

2. Oliko ainevalintana talousmaantiede tai yleinen markkinointi?

3. Teitkö samanlaisen lopputyön kuin muutkin, mutta tutkimuskohde erilainen?

Tutkinnosta saa kolmasosan pois, jos tekee niin kuin muutkin kiihdytyskaistalaiset.

tuomola

1. Englantia 13 ov(arvosanalla 79/100), viroa 6 ov (97/100) ja ruotsia 2 ov (83/100).

2. Kandintutkinnon pääaine oli kansantaloustiede 36 ov (79/100). Kandintutkielman arvosana (80/100). Ohjaaja Pasi Sorjonen (nykyisin Etla:n ennustepäällikkö).

Pääaineena suomen kieli ja viestintä 62 ov (79/100). Gradu hyväksytty arvosanalla hyvä. Ohjaaja Pirkko Nuolijärvi ( Nykyisin Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen johtaja).

3. Tottakai tein samanlaisen gradun kuin muutkin.

En oikein ymmärrä, mitä tarkoitat kiihdytyskaistalaisilla. HKKK:ssa oli kaikille samat kriteerit.

tapio_o_neva

Miten kauan olisi mennyt, jos olisit ottanut kvantitatiivisen suunnittelun, tietojärjestelmätieteen, 12 ov ruotsia, 12 ov englantia, 12 ov venäjää sekä ollut jossain aivan oikeissa opinnoissa vaihto-oppilaana?

tuomola

Eiköhän se siihen samaan. Vaikuttavat tuollaiset aineet aika keveiltä kansikseen ja Nuolijärven suomeen verrattuna.

Opintovapaata oli töistä kaksi vuotta. Tosin jouduin ottamaan yhden kuukauden lisää palkatonta päälle, että sain tutkinnon tehtyä.

En halua asialla leuhkia, mutta totean vaan, että nopeakin valmistuminen on mahdollista.

salakankee

"Kuntien eläkevakuutuksen (Keva) entinen hallituksen puheenjohtaja on poliisin mukaan epäiltynä vaalirahatutkinnan kelkkatehdashaarassa. Keskustapuolueeseen kuuluva epäilty on nykyisin Kevan hallituksen jäsen. Helsingin Sanomien mukaan Kevan hallituksen jäsentä kuulustellaan tänään epäiltynä lahjusrikkomuksesta ja tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Hän johti puhetta kokouksessa, jossa tehtiin sopimus kelkkatehtaan ostamisesta Novalta.
Epäilty sai Kehittyvien maakuntien Suomelta (KMS) vuoden 2007 eduskuntavaaleissa vaalirahaa 3 000 euroa. Nova rahoitti KMS:n vaalitukia. Vaalien aikaan hän toimi Kevan hallituksen varapuheenjohtajana."

Kepu pysyy sitkeästi epäiltyjen kirjoissa.

tapio_o_neva

Muistan, että Käpylän iltaylioppilas Eero Heinäluoma oli kirjoittanut verkkoon olevansa valtioitieteiden ylioppilas, mistä ei löytynyt merkintöjä mistään tiedekunnasta.

Voisiko Uusi Suomi tehdä balansoivan haastattelun, ja selvittää, koska Eero Heinäluoma aikoo hakea johonkin valtiotieteelliseen tiedekuntaan ja muuttua todella muuallakin kuin verkkosivuilla valtiotiedeiden ylioppilaaksi?

Mihin Eero Heinäluoma aikoo suuntautua? Yleiseen valtio-oppiinko vai kansantalouteen, mikä sopisi entiselle valtiovarainministerille kuin nenä päähän tai nyrkki silmään.

kaijakuopila

Korhonen taisi olla harmillinen puoluesihteeri, kun kierteli jopa tutustumassa äänestäjien elämään ja mielipiteisiin.
KEPU-mafiassa roskat lakaistaan piiloon ja kyltti kiillotetaan kirkkaaksi.
Eipä suomlaisia ole hyödyntäneet maisterin tutkinnot, vaikka niitä lienee nykyään pilvin pimein.
Enemmän antaisin arvoa työelämán kokemukselle, mutta sepä puuttuukin suurimmalta osalata kansandustajia, ellei nyt oteta huomioon pörssiyhtiöden hallituksissa tms istukelua ja pelailua.

Kallistelija

Jos haluaa valmistua nopeasti, niin tässä vinkki: opiskele minimikurssit, arvosanoilla ei ole mitään väliä kunhan pääsee läpi. Jälkeenpäin voi sitten elvistellä kaikille, että valmistui yhdessä tai kahdessa vuodessa. Kukaan ei yleensä kysele perään arvosanoista, joten saa rauhassa esittää "lapsineroa".

tapio_o_neva

Lisäksi voittaa 1 1/2 vuotta, kun valitsee helpoimman aineyhdistelmän.

Toisin sanoen Suomessa on monia maisteriohjelmia, jossa opiskelu on helpompaa kuin lukiossa. Siksi meillä niin paljon vääriä maistereita onkin.

Sessan60

Jutussa ei ole päätä eikä häntää, ihan puppua. Miten Korhonen on saanut Turun oikeudet? Jos on opiskellut jossain Joensuussa 1980-luvulla. Kävikö hän pääsykokeissa kesällä Turussa?
Jokainen yliopistosta valmistunut tietää, että gradun jälkeen on jokunen tentti esim. kypsyyskoe, jota ei voi tehdä ennen, ja miten vanhat suoritukset säilyisivät 20 vuotta? Ei edes yliopistojen kurssit vastaa aina toisiaan. heh heh

Sessan60

Haluan tietää, miten Korhonen on päässyt opiskelemaan Turkuun? Ei minua kiinnosta rehtorin myöntämät tutkinnot, mutta rehtorilla ei ole valtaa jaella opinto-oikeuksia. Millä oikeuksin tämä opiskelu tapahtuu, löytyykö valintakokeet kesältä vai mitä? Luulisi, jonkun rannalle jääneen kaivelevan asian kunnolla. Joensuun 20 vee vanhoilla aloituksilla ei kyllä oikeuksia saa parempaan yliopistoon.

tapio_o_neva

Kokoomuksen entisellä puoluesihteerillä, Pekka Kivelällä, olivat pitkään opinnot kesken Turun kauppakorkeakoulussa. Kannattaisi tutkia, missä ja milloin hän suoritti syventävät opinnot, ja miten hänen lopputyönsä oikein valmistui.

Asiassa voisi kaivaa esille turkulaisia syväkurkkuja.