Sunnuntai 18.11.2018

Totuus isojen Suomi-firmojen potkuista sanottiin ääneen: ”Hoidetaan ihminen pois ennen 56 v 1 kk”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
14.8.2015 14:46
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Maintpartnerin henkilöstöjohtaja Jari Syrjälä arvioi, että nykyinen työkyvyttömyyseläkejärjestelmä on suurtyönantajille "todella raskas".
|

Suomalaisessa työelämässä on mekanismeja, jotka osaltaan kannustavat irtisanomaan viisikymppisiä ja toisaalta hankaloittavat heidän palkkaamistaan.

Teollisuuden kunnossapitopalveluita tarjoavan, Suomessa 1 100 ihmistä työllistävän Maintpartnerin henkilöstöjohtaja Jari Syrjälä kertoo Uudelle Suomelle, että yksi kriittinen raja kulkee 56 vuoden ja 1 kuukauden iässä. Se on raja, joka tunnetaan suurtyönantajien keskuudessa, hän sanoo.

– Kun ihminen ehtii täyttää 56 vuotta ja yhden kuukauden työsuhteen aikana, hän pääsee työttömyysvakuusrahaston piiriin, joka on vanha työttömyyseläke. Ja viimeinen työantaja maksaa työttömyysvakuusrahastolle hänen ansiosidonnaisen päivärahan. Maksimissaan neljä vuotta, minimissään vuoden. Siinä on miljoona eri muuttujaa välissä, mutta summa nousee helposti 70 000 euroon, Syrjälä sanoo.

Raja on riippuvainen myös työntekijän iästä. Vuosina 1950–54 syntyneillä raja on 57 vuotta ja 1 kuukausi sekä vuoden 1955 jälkeen syntyneillä 58 vuotta ja 1 kuukausi.

– Jos ihminen on 55-vuotias ja irtisanomis-yt:t tulevat, niin se vaikuttaa varmasti yrityksen päätökseen. Että hoidetaan ihminen pois ennen kuin hän täyttää 56 vuotta ja yhden kuukauden, jolloin rahaa ei tarvitse maksaa.

Pienemmissä yrityksissä rajaa ei välttämättä edes tiedetä, sillä alle 50 työntekijää työllistävien yritysten ei tarvitse maksua maksaa. Maksua ei myöskään vaadita työntekijästä, joka on palkattu yli 50-vuotiaana. Yritysten osuus maksusta kasvaa lineaarisesta palkkakustannusten mukaan siten, että 800 ihmistä työllistävät yritykset maksavat 56 vuotta ja kuukauden täyttäneen työntekijän ansiosidonnaisen päivärahan täysimääräisesti.

– Itse 57-vuotiaana voin sanoa olevani turvallisella puolella. Irtisanomiseni tulisi yritykselle kalliiksi. Tämmöistä matematiikkaa minäkin käyn, asiasta Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussakin luennoinut Syrjälä tunnustaa.

Suomalaisen työelämän ikäsyrjinnän nosti esiin kansanedustaja Jyrki Kasvi (vihr.) Puheenvuoron blogissaan. Hän avasi kirjoituksessaan työkyvyttömyyseläkejärjestelmää ja hämmästeli, että on pienoinen ihme, kuinka Suomessa ylipäätään yli 50-vuotiaat saavat töitä.

Työkyvyttömyyseläkejärjestelmässä yrityksille määritellään oma maksuluokka yrityksen koon ja sille lasketun riskin mukaan. Tämä maksuluokka määrittelee, kuinka suuren osan viimeinen työnantaja maksaa työkyvyttömyyseläkkeestä. Lasku tulee taas viimeiselle työnantajalle, jos työsuhteen päättymisestä ei ole kulunut yli kolmea vuotta.

Kasvin mukaan järjestelmä suorastaan kannustaa ikäsyrjintään. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään keskimäärin 52-vuotiaana ja noin puolet kaikista työkyvyttömyyseläkkeelle jäävistä on yli 55-vuotiaita.

– Yli 50-vuotiaiden ikäsyrjintä on siis helpoin ja tehokkain tapa minimoida työntekijöiden mahdollisesta työkyvyttömyydestä työnantajille aiheutuvaa työkyvyttömyyseläkemaksuriski, Kasvi huomauttaa.

Maintpartnerin Syrjälä myöntää, että riskistä koituu pahimmillaan yrityksille suuri lasku. Hänen mukaansa järjestelmä on nykyisellään suurtyönantajille ja erityisesti teollisuusalalle ”todella raskas”.

– Meillä on 3,5 miljoonaa euroa mahdollisia työkyvyttömyyseläkkeitä tälläkin hetkellä putkessa. Jokainen ymmärtää, että jos viivan alta otetaan tällainen summa, niin se on monelle yritykselle kestämätön paikka, Syrjälä sanoo.

Maintpartnerin liikevaihto on Suomessa vuosittain noin 120 miljoonaa euroa. Syrjälä kertoo, että työhyvinvointiin panostamalla yritys on saanut leikattua mahdollisista 3,5 miljoonan euron työkyvyttömyyskuluista miljoonan. Samalla hän painottaa, että hänen yrityksessään ei ikäsyrjintää harrasteta.

– Ensikin viikolla rekrytoidaan yli viisikymppinen. Mutta kyllä aina kun viisikymppinen rekrytoidaan, niin asiasta keskustellaan ja mahdollista riskiä kartoitetaan. Sillä tavalla siinä on totta.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Yritykset: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Harri Salonen

Täälläkään ei osata laskea.

Vuonna 1950 syntynyt olisi nyt 65v -> 57v meni jo
Vuonna 1954 syntynyt olisi nyt 61v -> 57v meni jo
Vuonna 1955 syntynyt olisi nyt 60v -> 58v meni jo

Mitä jos unohdettaisiin kaikki jo menneet päivämäärät ja otettaisiin ne pois monimutkaistamasta yhtälöä. Sanotaan vaan, että 1957 ja siitä lähiaikoina syntyneet on nyt tulilinjalla.

Sirkka-liisa Korpi

Työelämässä on oikeesti nyt aika murros....osa-aikaisia työntekijöitä tarvitaan entistä enemmän... Me, jotka olemme olleet työelämässä lähes koko aikuiselämämme.. On vaikea ymmärtää,että työ ei jatkossa olenkaan 7-8 tuntista

Irja Laamanen

Työ oli aikanana sen mittaista mitä oma ikä ja työnantajan kanssa tehty sopimus edellytti. Välillä kuusituntisia päiviä, välillä viikossa 20 tuntia jne. Ei se välttämättä ole kokopäivätyössäkään lähes koskaan kahdeksaan tuntiin jäänyt. Työ on vienyt mennessään ja työaika kasvanut sen myötä ja uskon näin olevan niilläkin, jotka nyt työtä tekevät.
Yrittäjillä varsinkin työtä koko elämä. Aika rajoittunutta ajattelua löytyy.