Maanantai 19.2.2018

Iloinen yllätystieto Suomen maahanmuuttajista

Jaa artikkeli:
Luotu: 
28.9.2010 16:18
  • Kuva: Creative Commons/ Brian "DoctaBu"
    Kuva
    Laman loppumisen lisäksi maahanmuuttajien työllistymistä on edesauttanut muun muassa kielitaidon kehittyminen.

Eri kansallisuuksien työttömyydessä on Suomessa huomattavia eroja, mutta erot näyttävät katoavan pitkällä aikavälillä. Asia ilmenee Helsingin kaupungin tietokeskuksen tuoreesta tutkimuksesta, jossa on tarkasteltu Suomeen vuosina 1989–1993 tulleita maahanmuuttajia vuoteen 2007 asti.

Aiempaa pidemmän aikavälin tarkastelun tulos oli sen verran positiivinen, että se yllätti myös Helsingin maahanmuuttoasioiden johtajan Annika Forsanderin. Reilun kymmenen vuoden Suomessa olon aikana lähtökohdiltaan hyvin erilaisten maahanmuuttajaryhmien väliset erot työllistymisessä ovat käytännössä kadonneet.

–Osasin arvata, että työllisyys paranee ja vakiintuu, mutta se yllätti, että eri ryhmien erot ovat jopa hävinneet, eivät pelkästään pienentyneet, sanoo Forsander Uudelle Suomelle.

”Se yllätti, että eri ryhmien erot ovat jopa hävinneet.”

Silmiinpistävää on se, että heikoimman lähtötilanteen ryhmän eli Jugoslavian, Irakin, Iranin, Somalian ja Afganistanin kansalaisten työllisyysaste on kasvanut 58–61 prosenttiin. Siis samalle tasolle parhaiten työllistyneiden maahanmuuttajaryhmien kanssa.

Lama-Suomessa sen ajan pakolaisille ei töitä löytynyt.

–Vielä vuonna 1997, jolloin tein samasta vuosina 1989–93 tulleiden maahanmuuttajien ryhmästä väitöskirjaani, erot ryhmien välillä olivat tosi isot. Silloin somaleita ei saanut minnekään edes ilmaiseen työharjoitteluun, vertaa Forsander.

–Erityisesti pakolaisten osalta kehitys on ollut hyvin selkeää.
 
Vuoden 2007 lopussa kaikista tutkituista maahanmuuttajista oli työllisiä 58 prosenttia ja työttömiä 14 prosenttia. Loput ovat opiskelijoita tai eläkeläisiä.
 
Laman loppumisen lisäksi maahanmuuttajien työllistymistä on edesauttanut kielitaidon kehittyminen, Suomen työelämän käytäntöjen oppiminen sekä se, että viidennes maahanmuuttajista on suorittanut Suomessa ammatillisen tai korkea-asteen tutkinnon. Forsanderin mukaan kotouttamistoimilla on merkitystä etenkin siinä, että maahanmuuttajina Suomeen tulleita löytyy muualtakin kuin mopin varresta siivoamasta.
 
–Vaikka meillä ei esimerkiksi olisi lainkaan kielenopetusta, niin maahanmuuttajat työllistyisivät kyllä, mutta vain heikommin arvostettuihin matalapalkkatöihin, hän sanoo.
 
Forsander uskoo, että tämän päivän maahanmuuttajilla erot tasoittuvat nopeammin. Työnantajat ovat suvaitsevaisempia ja monet alat jo riippuvaisia maahanmuuttajista.
 
Ero pitkään Suomessa asuneiden Somalian, Irakin ja Afganistanin pakolaisten työttömyyden ja samojen kansallisuuksien kokonaistyöttömyyden välillä on huomattava. Tutkimuksessa olleista työttömiä on enää noin 14 prosenttia, kun taas kaikkien Suomeen tulleiden somalien, irakilaisten ja afganistanilaisten työttömyysaste on Ylen mukaan yli 50 prosenttia. Suomen kansalaisten työttömyysaste on alle 9.
 
Pääkaupunkiseudun kehityksen kannalta maahanmuuttajien työmarkkinaintegraatio on erityisen tärkeää, koska puolet Suomen maahanmuuttajista on asettunut seudulle. Helsingin kaupungin tietokeskuksen mukaan maahanmuuttajien työllisyyttä parantavia palveluita voi pitää investointina tulevaisuuteen.

Henkilöt: 
Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Gregor S.

Onhan näitä toinen toistensa tulkkeja, kulttuuritulkkeja, kulttuurikoordinaattoreita yms. "työllistyneitä", joiden "työllistyminen" on kansallisuuden piirissä tapahtuvaa keskinäistä puuhastelua, jolle ei olisi ollut mitään tarvetta ilman näiden ryhmien maahantuloa ja joka ei tuo kansantalouteen mitään todellista lisäarvoa. Joku bussikuski on harvinaisuus, jota tullaan ihmettelemään pitkien matkojen takaa pelkän harvinaisuutensa vuoksi .

herlevi

Ei kukaan maahanmuuttokriitikko usko tilastotietoihin, elleivät ne kerro maahanmuuttajien olevan työtävieroksuvia rikollisia. Kaikki "iloiset yllätystiedot" maahanmuuttajista ovat heidän mielestään vihervasemmistolaista propagandaa.

Maahanmuuttokriittinen ideologia ei perustu faktoihin, vaan tiettyjen ihmisryhmien vihaamiseen - lähinnä afrikkalaisten ja muslimien. Vain omia näkemyksiä tukevat tiedot noteerataan.

Nettikeskusteluilta ei tosin voi muuta olettaakaan. Tämänkin viestin kirjoittaja tullaan pian haukkumaan mokuttajaksi, hyysäriksi, stalinistiksi... jne.

semi

Leopold 2 :)
Tottakai on aina positiivisia kokemuksia ja negatiivisia, positiiviset kokemukset niitä minulla on paljonkin mutta on myös negatiivisia ja niitäkin hyvin paljon. helsinkihän on kaupunki joka harrastaa positiivista rasismia, asia joka aiheuttaa negatiivista rasismia. Helsinki on kaupunki joka synnyttää positiivisella negatiivista mikä ei mielestäni ole lainkaan hyvä asia. Syytetäänkö silloin vain negatiivista puolta kun positiivinen on syyllinen.

herlevi

"Positiivisella rasismilla" tarkoitat kai ei-maahanmuuttajiin kohdistuvaa rasismia. En tiedä miten Helsingin kaupunki harjoittaa rasismia ei-maahanmuuttajia kohtaan. Tarkoitatko niitä musliminaisten uimahallivuoroja?

Tuukka H.

"Ei kukaan maahanmuuton kannattaja usko tilastotietoihin, elleivät ne kerro maahanmuuttajien olevan Suomea rikastuttavia moniosaajia. Kaikki "masentavat" yllätystiedot ovat heidän mielestään perussuomalaista propagandaa.

Maahanmuuttoa kannattava ideologia ei perustu faktoihin, vaan tiettyhen ihmisryhmien ihannoimiseen - lähinnä afrikkalaisten ja muslimien. Vain omia näkemyksiä tukevat tiedot noteerataan

Nettikeskusteluilta ei tosin voi muuta olettaakaan. Tämänkin viestin kirjoittaja tullaan pian haukkumaan natsiksi, rasistiksi, juntiksi... jne."

Kyllä ihmisten typeryyttä sopii mollata, sitähän riittää. Mutta virhe se on maalailla itseään typerysten yläpuolelle.

Mikko500

Maahanmuuttajat eivät tee oikeita töitä, vaan heille annetaan jonon ohi helppoja duuneja, sellaisia, jotka tulevat jokatapauksessa tehtyä yhteiskunnassa, oli täällä mamuja tai ei. Nyt kun mamut ne tekevät, sama määrä kotimaan väkeä on työttömänä.

Tempputyöllistymistä jos mikä ja maksaa maltaita.

hypex76

Onhan se kiva jos työllistyy oikeisiin töihin, kukapa sellaista paheksuu, mutta aiemminkin näitä mokutustilastoja on ollut ja ihmeellisesti tulkittu, joten luotto on jo mennyt. Yllä tuli jo hyviä kyseenalaistuksia, joita olisi hyvä tutkia.

Erikoinen oli tilastokeskuksen tilasto, jossa somalien työttömyysaste oli alle 20 - kuten myös työllisyysaste. Eli 70 prosenttia ei edes hae töitä. Mutta miksipä hakisi, Suomihan on ilmainen.

tot

Ainakin TV-haastattelujen perusteella tulee sellainen kuva, että suurin osa noista työllistyneistä maahanmuuttajista on tulkkeina, avustajina tms. tehtävissä maahanmuuttoalalla.

Lienevät siis julkishallinnon eli valtion ja kuntien palveluksessa tai ns. kolmannen sektorin tehtävissä yhdistysten taikka vastaavien julkisrahoitteisten tahojen palveluksessa.

Tietääkö joku tarkemmin asiasta?

MattiMeikäläinen

ja 60% on saanut töitä. Hieno tilasto tosiaan!

Vielä kun tilastoitaisiin minkä verran kyseisen ryhmän kotouttaminen, ja niiden jotka ei ole työllistynyt on maksanut 20 vuoden aikana, niin saadaan oikeat tilastot esille! Pakkaselle taitaa kokonaisuus painua!

Kulakki

Työttömyysprosenttia laskiessa otetaan huomioon vain työvoimaan laskettavat. Lapsia, vanhuksia ja äitiyslomalla tai hoitovapaalla olevia ei lasketa mukaan. Koska määrätyissä maahanmuuttajaryhmissä näitä on yli puolet, näyttävät prosentit hyviltä.

Määriä pitäisi verrata huoltosuhteen mukaisesti, ei työttömyysprosentilla.

Kulakki

Työttömyysprosenttia laskiessa otetaan huomioon vain työvoimaan laskettavat. Lapsia, vanhuksia ja äitiyslomalla tai hoitovapaalla olevia ei lasketa mukaan. Koska määrätyissä maahanmuuttajaryhmissä näitä on yli puolet, näyttävät prosentit hyviltä.

Määriä pitäisi verrata huoltosuhteen mukaisesti, ei työttömyysprosentilla.

Aku

"Vuoden 2007 lopussa kaikista tutkituista maahanmuuttajista oli työllisiä 58 prosenttia ja työttömiä 14 prosenttia. Loput ovat opiskelijoita tai eläkeläisiä."

...kokotoimimammat, jotka tuplavankkureiden kanssa ostareilla vyöryvät?

rapamaha

Niin uutisointi, kuin "tutkimuskin", on melko tarkoitushakuisen ruusuista kuvaa maalaileva.

Pakolaiset oltiin otettu mukaan, sen sijaan turvapaikanhakijoita ei. Selvää on, että jälkimmäiseen ryhmään humanitäärisen maahanmuuton ryhmässä mahtuvat ne kaikki tarkoitushakuiset väärinkäytökset. Sen sijaan YK:n määrittelemällä tavalla sotaa paenneet ovat varmasti eri joukkoa. Ja aivan varma asia on sekin, että sosiaaliturva on houkutellut vuosi vuodelta enemmän väärinkäyttäjiä, sitä mukaa kun tietoisuus on levinnyt.

Tutkimuksessa ja varsinkin artikkelissa kikkaillaan käsittellä muutenkin. Työttömyysprosentti on työllisyysprosentin sijasta usein esillä. Missään vaiheessa ei olla siivottu tuosta eroon työikäistä väestöä, joka ei ole työmarkkinoiden käytössä.

Propagandaa alusta loppuun saakka.

Peccavi

Helsingissä ei juuri bussit ja taksit kulkisi ilman maahanmuuttajia, Somaleita pääsosin. Menkää katsomaan laivaterminaaleihin kun siivous alkaa. Jos jollain harvalla on valkoinen tukka, niin silloin hän puhuu venäjää.
Se vain on nyt niin, ettei näihin matalapalkkahommiin saa enää ketään Suomalaista vaikka yrittäisi itse hakea lähiökapakasta sen perus-perussuomalaisen kannattajan tuopin äärestä töihin. Örisee vaan ettei se tule kun Somalit vie sen duunit.

samadhi

Uutinen toteaa, kuinka "silmiinpistävää on se, että heikoimman lähtötilanteen ryhmän eli Jugoslavian, Irakin, Iranin, Somalian ja Afganistanin kansalaisten työllisyysaste on kasvanut 58–61 prosenttiin." Tutkimuksessa todellakin on ympätty yhteen ryhmään Jugoslavian, Irakin, Iranin, Somalian, Vietnamin ja Afganistanin kansalaiset (n=1121), joita tarkastellaan kokonaisuutena.

MOL:n tilasto työttömyysasteesta ajalta 2001-30.4.2007 (http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/04_maahanmuutto/08_maahanmuuttotilast...) kertoo, että tuona aikana Serbian ja Bosnia-Hertsegovinan kansalaisten työttömyysaste putosi 59/47 %:sta 38/23 %:iin. Samanlaista pudotusta ei muilla ryhmän kansalaisuuksilla tapahtunut. On siis mahdollista, että aggregoitu ryhmä koostuu hyvinkin erilaisista aikasarjoista.

Pitäisi nähdä Linnanmäki-Koskelan aikasarjat ja otoskoot myös kansalaisuuksittain. Näitä en ainakaan nopealla silmäyksellä tutkimuksesta löytänyt. Siksi ei ole syytä tehdä Linnanmäki-Koskelan perusteella kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä mainituista kansalaisuuksista.

ystävällisin terveisin, Pasi Niskanen, VTM, ekonometria, Helsingin yliopisto

Timo Samuli

Pasi Niskanen arvailee asioita.

Tässä sisäasianministeriön tilasto. Katso sivu 30.
http://www.intermin.fi/intermin/biblio.nsf/D5A6B24123947ACEC225754C004B8...$file/22009.pdf

Kuten siitä huomataan, vuosina 2002-2008 afganistanilaisten työttömyys laski 16,6 prosenttiyksikköä, bosnia-hertzegovinalaisten 18.5 prosenttiyksikköä, irakilaisten 14.1 prosenttiyksikköä, iranilaisten 17.6 prosenttiyksikköä, jugoslavia+ltv:n 15.1 prosenttiyksikköä, somalialaisten 16.5 prosenttiyksikköä.

samadhi

Timo Samuli,

Kiitos vastauksestasi ja hyvästä lähteestä. Olet kuitenkin valitettavasti väärässä siinä, että arvailisin asioita.

Pelkkä pudotus prosenttiyksiköissä ei vielä merkitse kovinkaan paljon, kun lähtötasot ovat näin korkeat.

työttömyysaste % 31.12.2002 30.9.2008
AFGANISTAN 70,0 53,4
BOSNIA-HERTS. 36,9 18,4
IRAK 75,9 61,8
IRAN 63,3 45,7
JUGOSLAVIA+LTV 48,7 33,6
SOMALIA 62,5 46,0
VIETNAM 50,7 29,6
Lähde: http://www.intermin.fi/intermin/biblio.nsf/D5A6B24123947ACEC225754C004B8...$file/22009.pdf (sivu 30)

Seuraavaksi työttömien suhteellinen vähentyminen aikavälillä 31.12.2002-30.9.2008 samoilla ryhmillä suuruusjärjestyksessä (ja suluissa työttömyysasteen pienentyminen %-yksiköissä)

BOSNIA-HERTS. 50,1 (18,5)
VIETNAM 41,6 (21,1)
JUGOSLAVIA+LTV 31,0 (15,1)
SOMALIA 28 (17,5)
IRAN 27,8 (17,6)
AFGANISTAN 23,7 (16,6)
IRAK 18,6 (14,1)

Kertauksen vuoksi muistettakoon, että Linnanmäki-Koskelassa Jugoslavian, Irakin, Iranin, Somalian,
Vietnamin ja Afganistanin kansalaiset oli summattu yhteen muuttujaan. Näiden kansalaisuuksien yksittäisiä aikasarjoja ei paljasteta. Yllä olevasta taulukosta nähdään, että Jugosvalian ja Vietnamin kansalaisten työttömyyden vähentyminen on huomattavasti voimakkaampaa kuin muiden kansalaisuuksien. On siis hyvinkin mahdollista, että Linnanmäki-Koskelassa käytetyn summamuuttujan hyvä kehitys perustuu näiden kolmen ryhmän hyvään työllistymiseen, ei afghaanien ja irakilaisten.

Valaisen ilmiötä vielä laskennallisella esimerkillä.

Meillä on ryhmä A+B, jossa A:n alkioiden lukumäärä on 800 ja B:n 200. A:n ja B:n työllisyys on lähtötasolla 20 %, eli ryhmän A+B työllisyys on 20 %. Seuraavaksi A:n työllisyys kasvaa 40 %-yksikköä, kun B:n työllisyys ei muutu. Ryhmän A+B työllisyys on nyt 52 %.

Linnanmäki-Koskelassa käsitellään ryhmää A+B+C+D+E+F, mutta me emme tiedä, kuinka monta alkiota kussakin alaryhmässä on, tai kuinka kunkin alaryhmän työllisyys on kehittynyt. Sisäministeriön tilasto antaa syyn uskoa, että näiden alaryhmien työllisyyskehityksissä voi olla suuriakin eroja.

t. Pasi Niskanen

ErkkiS

"...erot näyttävät katoavan pitkällä aikavälillä..."

Niin, ensin väki on pääosin työttömänä ja elää suomalaisten rahoilla, sitten päästäänkin jo eläkkeelle - taas suomalaisten rahoilla. Lopussa ollaan tosiaan samalla viivalla ja erot katoavat - kaikki elävät suomalaisten rahoilla.

Aikunkivaa.

Noin muuuten, kuinka paljon tarvitaan vielä lisää, että se työvoimapula on ratkaistu ja kaduilla on riittävästi väriä?

TapioTTT

Onhan se valitettavaa katsoa kun somalit huijaa suomalaisia mutta se vasta karmeaa on todeta kun koko suomen kansaa ja veronmaksajaa huijaa tietoisesti omat virkamiehet ja edustajistoihin äänestetyt luottohenkilöt.

Heikki Pulkkinen

On hyvä, että maahanmuuttajat työllistyvät. Ei niin, että tänne vain tuodaan lisää ja lisää ulkomaalaisia pelkän toiveajattelun varassa, että ne omia aikojaan hakeutuisivat työvoimapulan aloille. Samanlaisia "työnhakijoita" täällä jo on omasta takaa.

Rapaportti

http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/konsultointi/kysymykset_ja_vastaukset...

K: " Kysymyksessä on toimeentulotuki ja sen myöntämisperusteet. Asiakas on ulkomaalaistaustainen henkilö, joka on hakenut toimeentulotukea yli kymmenen vuoden ajan. Toimeentulotuen hakeminen on ollut muuten säännöllistä, mutta pari vuotta sitten hakemisessa oli kahden vuoden tauko. Asiakkaan tultua takaisin toimeentulotuen hakijaksi, hän oli tämän parin vuoden tauon aikana ostanut itselleen asunnon. Asuntolaina, jonka hän nosti asunnon hankintaa varten, oli pienehkö, n. 30000€. Omarahoitusosuus vastaavasti oli n. 180000€.

Nyt, kun henkilö on taas palannut asiakkaaksemme, häneltä on kysytty, omistaako hän auton, eikä hän oman kertomuksensa mukaan omista, mutta tiedustelu Liikenne- ja turvallisuusvirastosta paljasti, että hän omistaa auton, jonka arvo on n. 10000€. Auton ostohetkellä (n. 5 vuotta sitten) asiakas on nostanut säännöllisesti kuukausittain toimeentulotukea. Kerrottaessa asiakkaalle, että olemme saaneet selville hänellä olevan auton, hän sanoi siirtävänsä auton omistuksen pojalleen, joka asiakkaan mukaan yksinomaan autoa käyttää. "

V: "... Suoralta kädeltä autoon vedoten toimeentulotukea ei voida hylätä.

Tapaus on ikävä ja on hyvin valitettavaa, että työntekijä joutuu hankkimaan tietoa asiakkaan omaisuudesta tällä tavoin sen sijaan, että asiakas kertoisi siitä itse. Sosiaalityön peruslähtökohta on luottamuksellinen asiakassuhde, jota ilman työ helposti kilpistyy asiakkaan kontrolloimiseen. Hyvän asiakassuhteen luomiseen vaaditaan mahdollisuus asiakkaan henkilökohtaisiin tapaamisiin ja keskusteluihin hänen kanssaan. On kuitenkin selvää, että huolimatta siihen tarjotuista mahdollisuuksista asiakkaat toisinaan jättävät kertomatta asioita, joiden ajattelevat vaikuttavan epäsuotuisasti heitä koskevaan päätökseen. "