Torstai 18.10.2018

”450 000 €” – Siksi vastaanottokeskus voi olla jättipotti kunnalle

Jaa artikkeli:
Luotu: 
7.9.2015 20:21
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Vastaanottokeskuksista on kunnille hyötyä. Arkistokuva Punavuoren vastaanottokeskukselta.
|

Faktakulma

Punkalaitumen toiminnan rahavirta on 341 600 euroa kuluvana vuonna.

Vielä vuonna 2013 Punkalaitumen tilikausi oli 66 464 ylijäämäinen. Vuonna 2015 tilikausi on 483 000 alijäämäinen.

Lähde: Punkalaitumen kunnan talousarvio 2015

Vastaanottokeskuksen toiminnalla voi olla suuri merkitys kunnan talouteen. Valtio maksaa kunnalle enemmän valtionosuuksia, jos kunnassa on vastaanottokeskus. Myös kunnassa toimivat yritykset hyötyvät vastaanottokeskuksen ostaessa palveluita.

Vastaanottokeskuksen taloudellisia vaikutuksia on joutunut käytännössä laskemaan kunnanjohtaja Lauri Inna Punkalaitumelta, jossa sijaitseva keskus lakkautettiin vuonna 2014, mutta palautettiin toimintaan tänä kesänä.

Innan mukaan vastaanottokeskuksella on ”aluetaloutta piristävä vaikutus” etenkin maaseudulla ja maaseutumaisessa ympäristössä. Vastaanottokeskus tarvitsee paljon palveluita, joita ostetaan alueen yrityksiltä.

– Niitä palveluita ostetaan hyvin laajasti, ja niitä ostetaan väistämättä siitä seudulta ja paikkakunnalta. Se on ihan ruokapalvelut, siivouspalvelut, lääkepalvelut, sosiaali- ja terveyspuolen palvelut, logistiikka, turvapalvelut, tietohallintapalvelut. Siitä hyötyy hyvin suuri määrä alueen yrityksiä, Inna luettelee Uudelle Suomelle.

Noin 3000 asukkaan Punkalaitumen kunta kertoi vuoden 2015 talousarviossaan kokeneensa ”merkittävän tappion”, kun Maahanmuuttovirasto päätti kunnassa olleen vastaanottokeskuksen lopettamisesta vuoden 2014 lopussa.

–Tilanne aiheuttaa haasteita sekä kunnan omistamien kiinteistöjen hallinnassa, mutta myös palvelukysynnän heikkenemisen kautta. --- Suurin yksittäinen vaikutus on kuitenkin valtionosuuksien heikkeneminen, josta aiheutuu vuodelle 2015 kokonaisuudessaan jopa 450 000 euron tulojen menetys, talousarviossa laskettiin.

Innan mukaan 450 000 euron menetys liittyy nimenomaan vastaanottokeskuksen tuottamaan tulovirtaan. Summa koostuu osittain valtion suoraan kunnalle maksamista valtionosuuksista sekä osittain maksuista, joita valtio maksaa kunnan omistamien kiinteistöjen käytöstä.

– Siinä on mukana kiinteistöpuolen tuloja, mitä saamme, koska kunta omistaa vastaanottokeskuksen käyttämän kiinteistökokonaisuuden. Kiinteistöistä saatavat tulot ovat yksi merkittävä asia Punkalaitumen kunnalle, hän sanoo.

Vuosittaisesta 450 000 euron kokonaissummasta noin 200 000–300 000 euroa tulee kiinteistöistä ja noin 200 000 euroa opetuspuolen valtionosuuksista. Valtio maksoi vuonna 2014 Punkalaitumelle noin 20–30 turvapaikkaa hakevan lapsen valmistavasta opettamisesta.

Myös maahanmuuttovirasto kertoo, että vastaanottokeskus tuo paikkakunnalle hyötyjä.

– Vastaanottokeskus työllistää oman henkilökuntansa lisäksi myös esimerkiksi kuljetus-, kiinteistö- ja ruokapalveluita. Tyhjiksi jääneille tiloille tulee käyttöä. Usein vastaanottokeskus vireyttää paikkakunnan talouselämää, koska monet arjen hankinnat tehdään sieltä, Maahanmuuttovirasto kertoo verkkosivuillaan.

Usein näkee keskustelupalstoilla väitteitä, joiden mukaan turvapaikanhakijoista ei ole mitään hyötyä alueelle, koska he ovat työttöminä. Kunnanjohtaja Lauri Inna, mitä vastaisit tällaisiin kommentteihin?

–Tietysti nämä henkilöt, jotka tulevat Suomeen ovat tämän prosessin aikana työttöminä jos heillä ei ole työlupaa tai oleskelulupaa ja valtio korvaa sen. Kunnan näkökulmasta jos ajattelee, niin tämä keskuksen toiminta vaatii työntekijät ja resurssit, jotka väistämättä kohdistuu siihen kuntaan. Ja meillä esimerkiksi parikymmentä työpaikkaa on tullut alkusyksyn aikana, Inna vastaa.

Vastaanottokeskuksen mahdollisesti aiheuttamat levottomuudet aiheuttavat kansalaisissa huolta.  Viime viikolla Punkalaitumella kaksi vastaanottokeskuksen asukasta seurasi teinityttöä kaupassa, kertoivat paikallislehti ja Iltalehti. Innan mukaan tapaus otetaan kunnanjohdossa vakavasti, mutta maltillisesti.

–Tässä täytyy suhtautua maltillisesti näihin asioihin, mutta tietysti ottaa ne vakavasti ja koittaa ennaltaehkäisevästi kertoa näistä puolin ja toisin.

Suomeen tarvitaan lisää vastaanottokeskuksia turvapaikanhakijoiden määrän lisääntymisen takia. Suomeen on tulossa kuluvan vuoden aikana arviolta 30 000 turvapaikanhakijaa. Aiemmin turvapaikanhakijoita on tullut Suomeen noin 3600 vuodessa. Useassa kunnassa harkitaan parhaillaan vastaanottokeskuksen perustamista, kun taas joissain kunnissa maahanmuuttovirastolle on annettu kieltävä vastaus.

Faktakulma

Punkalaitumen toiminnan rahavirta on 341 600 euroa kuluvana vuonna.

Vielä vuonna 2013 Punkalaitumen tilikausi oli 66 464 ylijäämäinen. Vuonna 2015 tilikausi on 483 000 alijäämäinen.

Lähde: Punkalaitumen kunnan talousarvio 2015

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Paikat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Esa Niemi

Vastaanottokeskukset ovat Suomen uusi Nokia jos näitä räikeän kapea-alaisia hypetyksiä on uskomista.

Valtiontalouden kannalta tämä on erittäin vahingollista ja ostovoiman heikentymisenä myös kunnalle ja kuntalaisille.

Valtiontalouden tilanteen kaikki tietävät ja sitä kautta kuka lystin lopultaa maksaa kun ilmaisia lounaita ei varmasti ole.

Hannu Mononen

Mikä on jättipotti kunnalle, se on samansuuruinen negatiivinen jättipotti Suomen valtiolle.

Maksajiksi jäävät joka tapauksessa suomalaiset veronmaksajat. Kunta saa valtionapua määräajan, jolloin tuo näennäinen "jättipotti" juoksee. Pitkällä tähtäyksellä saldo kuitenkin muuttuu negatiiviseksi, kunnan tappioksi.

Jani Pulkki

Jos ajattelee että asunnon tai paerikoneen arvo on nolla niin sitten raha tulee taikaseinäistä. Mikäli näillä on reaalinen arvo niin silloin niitä vastaan annettu raha ei ole tullut taikaseinästä vaan sitä vastaa fyysisessä maailmassa ihan oikeasti jotain tarvetta täyttävä olio.
Täytyy muistaa että rahaa on kovin monelaista sorttia, vaikkapa nyt varallisuusarvoja, nehän ovat tavallaan potentiaalista rahaa, minulla on velkaa asunnosta ja tällä hetkellä asunnon arvo on suurempi kuin velka joten minulla on varallisuutta, mikäli asuntojen hinnat tippuisivat niin minulla olisi vähemmän varallisuutta. Se tosin ei vaikuttaisi mihinkään mitenkään.

Joona Suominen

Kulut on jo nyt useita satoja miljoonia, jos edes riittää. On totta että keskus luo työtä, tämä työ ei vaan tuota yhtään mitään. Suoraan veromaksajien kukkarolla käyntiä tai no otetaan vaan lisää valtionvelkaa, jotta saada kulttuurin rikastuttajia tänne, pitää muistaa näistä alle kolmasosa on edes oikeutettu turvapaikkaan. Tulevat muualta kuin kriisi alueilta. No rahat loppuu joskus valtioltakin. Voi miettiä kun päiväkotien ryhmäkokoja päätettiin nostaa, tästä syntyi säästöä joitain kymmeniä miljoonia. Samaan aikaa satojamiljoonia annetaan, jotta täällä voi vuoden tai pari oleilla, kunnes hakemus on käsitelty ja kielteinen päätös astuu voimaan.

Petri Mylly

Kunta saa 450000, mutta mitä kunta eli veronmaksaja joutuu pulittamaan. Näistä positiivisista näkymistä jätetään aina sujuvasti pois kaikki kustannuksrt. Esimerkiksi mitä maksaa kuntalaisille turvapaikan hakijan turvapaikan käsittely ja rekisteröinti, kaikki terveydenhuolto ja lääkkeet, majoituskustannukset, majoitustilojen arvonalennus, yleinen huoli ja turvallisuus. Tällaisita kunnist väki muuttaa pois koska kansalaiset ei uskalla asua ja kasvattaa lapsia siellä. Miksi tällaisista asioista ei puhuta. Jos SPR pitää näitä keskuksia niin siellä käytetään orjatyövoimaa joka verhotaan vapaaehtoisuuteen. SPR on osa kansainvälistä organisaatiota joka voisi mielestäni ottaa varat ulkomailta eikä kupata Suomea eli meitä, Silloin se tekisi Oikeasti humanitaarista työtä eikä bisnestä.

Kalevi Ripatti

Eräs oivalsi oikein, kyse on ikiliikkujasta. Hirmuinen on rutajaminen siitä kuka maksaa? Kyllähän rahat tulevat valtiolta, aivan oikein. Vaan mihinkäs rahat päätyvät lopulta? No takaisin valtiolle. Tuon kierron aikana niillä on maksettu palkkoja, luotu työpaikkoja ostettu erilaisia palveluita ja taas luotu työtä. Niillä on makseltu tuloveroja, energiaveroja, alv-veroja, eläkevakuutusmaksuja sun muita. Oikeasti nuo rahat piristävät Suomen taloutta osaltaan. Ei raha häviä taivaan tuuliin edes pakolaisten taskusta. Kyllä niillä ostellaan rätei,lumpui, kippoi,kappoi, porkkanaa ja naurista. Ja taas elinkeinoeläm kiittää osaltaan ja valtoi saa omansa takaisin.

Jani Pulkki

Tuota ajatusharjoitusta kannattaa kokeilla ensin hieman pienemmässä mittakaavassa. Ajatellaan yhteisöä jossa on maanviljelijöitä ja sitten kauppoja jne. niin että yhteisö saa vaihdettua tuotteita ympäröivien yhteisöjen kanssa niin että he jäävät koko ajan jonkin verran velkaa. Eli lupaavat seuraavasta satokaudesta aina vain hieman suuremman osuuden ympäröiville kylille. Nyt kylä päättää auttaa vielä heikomassa asemassa olevaa väkivallan kierteeseen ajautunutta toisella puolella maakuntaa olevaa kylää ottamalla muiden kylien läpi kulkeneet asukkaat vastaan, tulijoista pidetään huolta kuten oman yhteisön köyhistä.
Kylän kauppias rikastuu koska menekki kasvaa, kylän maanviljeliä voi nostaa hintojaan ja majatalonpitäjä saa möskin uusia asukkaita joiden vuokran muut kyläläiset maksavat. Kuitenkaan tuotanto kylässä ei lisäänny ja naapuri kylätkään eivät suostu maksamaan korkeampaa hintaa kylän tuotteista, päin vastoin yksi kieltäytyy ostamasta elintarvikkeita kokonaan. Tilanne ajaa kylän ostamaan yhä enemmän ja enemmän tarvikkeita muista kylistä ja leikkaamaan kylän vanhojen köyhien ruokaannoksia ja sitten tulijoidenkin, pikku hiljaa kylään syntyneet köyhät, sairaat ja vanhukset alkavat katkeroitumaan ja tulijatkin ovat tyytymättömiä. Kylä päälliköt örittävät lainata yhä enemmän naapureilta pitääkseen kyläläiset tyytyväisinä mutta naapureilla alkaa usko loppua että kylä selviää veloistaan. Sitten iskee katovuosi koko maahan ja elintarvikkeiden hinnat räjähtävät nousuun ja samalla kaikenlaiset aputuötkin loppuvat kun ei ole satoa eikä tuloja, inflaatio laukkaa ruuaan hinnan noustessa.. tämä on hyvinkin mahdollinen dystopia joka on jo tapahtumassa. 1929-1931 varallisuusarvoista hävisi 90% ja inflaatio laukkasi koska tuotanto romahti vaikka kysyntä kasvoi.