Maanantai 23.7.2018

”Olin itse tekemässä sitä” – Ex-ministeri varoittaa Sipilää samasta virheestä

Jaa artikkeli:
Luotu: 
18.9.2015 08:15
  • Kuva: Linda Pelkonen / Uusi Suomi
    Kuva
    Kansanedustaja, puoluejohtaja Carl Haglund (r.) eduskunnan pikkuparlamentissa torstaina.
|

Hallituksen kilpailukykytoimille aiemmin tukensa antanut oppositiopuolue RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund suhtautuu epäileväisesti siihen, että Juha Sipilän (kesk.) hallituksen tavoite alentaa työnantajien sosiaalimaksuja toisi lisää työpaikkoja.

Hän viittaa edellisen hallituksen, jossa hän toimi puolustusministerinä, päätökseen pienentää yhteisöveroa.

–Meidän kokemukset yhteisöveron runsaasta pienentämisestä, joka tehtiin viime hallituksen aikana – olin itse tekemässä sitä – ne eivät ole hirveän rohkaisevia. Se ei välttämättä ratkaise, että yritysten kustannustilanne vähän verojen maksujen kautta paranee. Se ei välttämättä johda uusiin työpaikkoihin, Haglund sanoo Uuden Suomen haastattelussa eduskunnassa.

Haglundin mielestä parempi tapa luoda työpaikkoja olisi antaa paikalliselle sopimiselle mahdollisuuksia ja tehdä toimia, jotka kannustavat yrittäjyyteen.

Hänen mielestään olisi ollut järkevämpää satsata esimerkiksi innovaatiotoimintaan.

–En periaatteessa vastusta tuota [työnantajien sosiaalimaksujen alentamista], mutta en usko, että se tulee toimimaan niin hyvin kuin hallitus kuvittelee.

Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) kertoi viime viikolla, että hallituksen laskelmien mukaan sen esittämät toimet kilpailukyvyn edistämiseksi tuovat kymmeniä tuhansia työpaikkoja.

–Toivotaan näin. Niin toivottiin myös yhteisöveron kohdalla, mutta se ei aivan mennyt niin, Haglund kommentoi hallituksen arviota.

Hän on jo aiemmin antanut tukensa hallituksen viime viikolla julkaisemille kilpailukykytoimille.

 –Tuossa paketissa on monia hyviä elementtejä, mutta se on surullista, että tässä on suuri riski, että jos ei synny sopua, vaan hallitus joutuu viemään näitä [kilpailukykytoimia] yksipuolisesti [eikä ay-liikkeen kanssa yhteiskuntasopimuksella], niin se johtaa siihen, että naisvaltaiset alat joutuvat maksamaan liian ison laskun tästä, Haglund sanoo.

Mediatietojen mukaan palkansaajaleirissä pohditaan nyt ehdotusta muun muassa lomarahojen puolituksesta vaihtoehtona hallituksen kilpailukykytoimille. SAK, STTK ja Akava eivät kuitenkaan ole vahvistaneet tietoa.

–Sekin on hyvä keino. Minäkään en halua, että lähihoitaja, joka tekee julkisella töitä huonolla palkalla, joutuu alentamaan palkkaansa, Haglund toteaa.

Hän syyllistää SAK:ta siitä, ettei keskusjärjestö myöntynyt hallituksen esittämiin tavoitteisiin viiden prosentin kilpailukykyhypyn aikaansaamiseksi.

–On aikaisemminkin käynyt niin, että kun SAK ei ole suostunut neuvotteluihin, naisvaltaiset alat ovat joutuneet häviäväksi osapuoleksi. Esimerkiksi eläkeratkaisussa naiset joutuivat suurimmaksi maksumieheksi kun SAK:n miesvaltaiset alat vetivät pidemmän korren. Tässä piilee nyt sama riski, Haglund sanoo.

SAK:ssa vaikuttaa miesvaltaisten liittojen lisäksi esimerkiksi palvelualojen ammattiliitto PAM ja lentoemäntien ja stuerttien liitto SLSY.

Haglundin mielestä julkisen sektorin matalapalkkaisten alojen sunnuntailisiä ei ole tarvetta leikata, mutta esimerkiksi palvelualalla sunnuntailisiä voisi pienentää. Hän alleviivaa jälleen kerran paikallista ja alakohtaista sopimista.

Haglundin mukaan aukioloaikojen rajoitukset ja sunnuntailisät ovat johtaneet siihen, että kaupan alan ja palvelualan tilanne on tosi kehno.

–Meillä on valtava taloudellinen potentiaali vapautettavissa sunnuntaissa, Haglund toteaa.

–Tällä hetkellä työn teettäminen ei ole kovin kannattavaa johtuen niin korkeista sunnuntailisistä. Olisi työntekijöitä, jotka olisivat valmiita työskentelemään sunnuntaisin, hän sanoo.

Haglund: Bernerin logiikka ontuu

Haglund pitää liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) keskiviikkona ilmoittamaa päätöstä lakkauttaa junareittejä ja luopua 28 rautatieasemasta ”erittäin typeränä”.

–Näin ei olisi käynyt jos RKP olisi ollut hallituksessa, hän toteaa.

Haglundin mielestä Bernerin argumentointi asiaan liittyen on ”ontuvaa”.

–Nyt meillä on VR:llä monopoli raiteilla eli ei ole markkinoita. Silloin ei voi perustella kaupallisin markkinaehtoisin argumentein, niin kuin ministeri Berner tässä viittasi markkinavoimiin ja kaupallisiin tekijöihin. Kun siellä ei ole mitään markkinaa tai kauppapaikkaa. Minusta se ontuu aika pahasti se logiikka siellä, Haglund sanoo.

Hän korostaa, että raiteiden kunnossapitoon on laitettu paljon rahaa. Hänen mielestään esimerkiksi Länsi-Uudellamaalla Karjaan, Inkoon ja Siuntion kautta kulkevan rautatieliikenteen lopettaminen on erityisen huono ratkaisu. Hän korostaa, että esimerkiksi Siuntio on kasvanut ja siellä on panostettu radan läheiseen asumiseen.

–Länsiväylä on ihan tukossa, jos aletaan kuljettaa ihmisiä autoilla. Ei se paranna tilannetta. Kyllä tässä puuttui kokonaisvaltainen analyysi. Ei ole mitään vapaata kauppaa raiteilla, Haglund sanoo.

Hallitus on kaavaillut VR:n monopolin asteittaista purkamista vuodesta 2017 alkaen.

–Nyt looginen ratkaisu olisi, että jos hallitus aikoo itsepäisesti pitää kiinni siitä, että näin toimitaan, niin silloin olisi loogista, että vapautettaisiin kilpailu heti vuodenvaihteesta ja päätettäisiin kaupalliset toimijat koittamaan, että onko kannattavaa pyörittää junaliikennettä esimerkiksi Länsi-Uudellamalla tai muualla, Haglund sanoo.

Hänen mielestään päätöksen ajankohta on ongelmallinen.

–Minun mielestäni olisi ollut loogista, että nämä Bernerin päätökset olisi tehty siinä vaiheessa kun olisi vapautettu kaupalle tämä tilanne. Tässä toimitaan erittäin ihmeellisellä tavalla, koska tässä kestää kolme, neljä vuotta ennen kuin joku Onnibus tai muu pääsee pyörittämään sinne sitä junaliikennettä, Haglund sanoo.

Päätös ei ehkä tee Siuntion aluetta vetovoimaisemmaksi?

–No ei. Todella typerä päätös, Haglund vastaa.

”Meidän puolueessa on myös niitä, jotka eivät lähtisi Natoon”

Haglund on jo pitkään puhunut sotilasliitto Natoon liittymisen puolesta.

Svenska Dagbladetin aiemmin syyskuussa tekemän kyselyn mukaan Naton kannatus kasvoi Ruotsissa 10 prosenttiyksikköä 41 prosenttiin.

–Jos Ruotsi päättäisi hakea Nato-jäsenyyttä, se muuttaisi meidän tilannetta totaalisesti. Se edellyttäisi meiltäkin tarkkaa pohdintaa, mitä pitää tehdä, Haglund sanoo.

Vaikka Haglund suhtautuu suopeasti Suomen Nato-jäsenyyteen, ja RKP:lle saattaisi olla hyötyä kerätä Suomen Nato-kannattajien äänet, hän ei halua tehdä Natosta isoa vaaliteemaa.

–Mielestäni puolueen ei kannata lähteä niin sanotusti populistisessa mielessä lähteä ratsastamaan jollain teemalla vain sen takia, että sillä voidaan voittaa ääni, Haglund sanoo.

–Meidän puolueessa on myös niitä, jotka eivät näe, että Natoon kannattaisi lähteä, hän lisää.

Haglund korostaa, että Suomen ei kuitenkaan pidä lähteä Natoon vain sen takia, että joku muu maa, esimerkiksi Ruotsi liittyy Natoon. Jos Ruotsi liittyisi Natoon, pitäisi Suomen hänen mielestään käydä Ruotsin kanssa tiivistä vuoropuhelua.

–Silloin Suomen pitää pohtia, onko meillä mahdollista jäädä ulkopuolelle. Minun mielestäni ei.

Jos Suomi liittyy Natoon, pitäisi Haglundin mielestä kiinnittää erityistä huomiota Venäjä-suhteisiin. Hänen mielestään on tärkeää, että Suomi viestittää, että yhteistyö Naton kanssa tai liittyminen Natoon ei ole vihamielisyyttä Venäjää kohtaan.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Henkilöt: 
Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Marko Lehtinen

Naurettavaa, että kommentoi yhteisöveron laskua tuohon tyyliin. Tämän tyyliset muutokset vaikuttavat pitkällä aikavälillä, ja sittenkin on vaikea laskea todellista hyötyä. Miten esimerkiksi lasketaan yritykset, jotka olisivat muuten muuttaneet Suomesta, mutta nyt jäivät. Ehkä viiden tai kymmenen vuoden aikajanalla jotain voisi arvioida.

Nita Hillner

Haglund on monessa asiassa oikeilla jäljillä. Ihan fiksu mies :) Heitänpä tähän uuden ajatuksen. Ajatus heräsi kun luin tänään Hesarista jutun Isokyrön tislaamon menestyksestä maailmalla.

Isokyrön firma osoitti että hyvillä ideoilla todella voi tehdä suurtakin businessta vanhoista aineksista, nimittäin maataloudella. Myös esim. marjoilla maatilallisten olisi mahdollista muuttua menestyviksi yrityksiksi. MTK voisi alkaa opettamaan maailmanlaajuista markkinointia, jotta edes osa maatiloista tulisivat kannattaviksi ja toisivat lisää euroja Suomeen. Maatilat eivät voi siirtyä maasta, joten kannattaa ottaa maatilat mukaan liike-elämään. Maataloustuottajat kehittämään markkinointiaan ja tuotteitaan. Tuli tosi hyvä mieli kun kuulin Isokyrön yrityksestä.

Pauli Vuorio

Niin tärkeä asia kuin innovointi onkin, niin ei mitään toimia myynnin kehittämiseksi koskaan eikä milloinkaan näissä?
Luullaan että innovointi ja tuet korvaa tai tuo myynnin?
Kustannusten lasku tuntuu olevan myös ainoa myynnin lisäyksen keino poliitikoilla. Toimiiko se? Jääkö Myynti ikuisesti Suomessa lapsipuolen asemaan?

Aarni Järvi

Eikö sen yhteisöveron voisi nostaa takaisin alkuperäiseen 29%, toisi verotuloja muutamia miljardeja vuodessa ja vähentäis leikkausten määrä.

Lisäksi kohdistuisi siihen joukkoon joka ei ole hävinnyt laman aikana latin latia, vaan on koko ajan kasvattanut voittojaan.