Sunnuntai 20.1.2019

Tässäkö syy Suomen ongelmiin? ”Hallintovirkamiesten sijasta tarvitsemme sairaanhoitajia, opettajia ja poliiseja”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
20.9.2015 09:42
  • Kuva: Petteri Paalasmaa /Uusi Suomi
    Kuva
    Ohjelmistoalan yrittäjä korostaa motivoituneiden sairaanhoitajien, opettajien ja poliisien merkitystä Suomessa.
|
Oikeiston ja vasemmiston riidellessä siitä, leikataanko köyhiltä vai rikkailta hukkuu ongelman perussyy. Näin arvioi ohjelmistoalan yrittäjä, ydinfysiikan tohtori Petrus Pennanen Puheenvuoron blogissaan.
 
-Euroopan kallein julkinen sektorimme sisältää useita toimintoja jotka eivät auta kansalaisia ja yrityksiä, päinvastoin. Tämä rakenneongelma sekä tekee valtion ja kuntien taloudesta miinusmerkkisen että aktiivisesti jarruttaa yksityisen puolen työllisyyttä, hän tiivistää.
 
Pennanen nostaa esimerkiksi kauppojen aukiololain, jota hän kuvailee nyt tarpeettomaksi. 
 
-Seuraava johtopääätös on, ettei lakia valvoneita ja kaliita poikkeuslupia myöntäneitä ELY-keskusten työntekijöitä enää tarvita. Julkinen sektori säästää rahaa ja yksityisen puolen työllisyys paranee, kun kampaajat saavat halutessaan tehdä töitä myös itsenäisyyspäivänä ilman kallista poikkeusluvan anomista, hän kommentoi.
 
Pennasen mukaan suomalaiset eivät hyödy myöskään tuhansista raporteista ja selvityksistä, joita julkishallinnossa suurilla kustannuksilla kirjoitetaan, mutta joita kukaan ei lue. 
 
-Toisiaan työllistävien hallintovirkamiesten sijasta tarvitsemme hyvin palkattuja, lahjakkaita ja motivoituneita sairaanhoitajia, opettajia ja poliiseja, hän sanoo.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Raimo Luomanen

Sipilän hallitus vie samalla määrätietoisuudella alue- ja kuntahallinnon uudistuksen läpi kuin työelämän muutoksetkin. Selvityksiä on riittävästi ja nyt pitää vain antaa paikallispoliitikkojen huutaa ja kerääntyä rautatientorille hallintohimmeleitä puolustamaan.

Lauri Viljanen

Pennaselta selkeä ja oikea analyysi. Vahinko vain että päättäjät ei pysty korjaamaan alati pahenevaa ongelmaa. Jos yrittäisi tehdä jotain asian korjaamiseksi niin astuu hyvien veljien varpaille ja sen jälkeen ei itse enää ole hyväveli.

Jaakko Aalto

Pennanen on ehdottomasti oikeilla jäljillä. Parkinssonin lain mukaan byrokraattinen organisaatio pyrkii kasvamaan tasaista tahtia riippumatta siitä, onko sillä tarpeellista tehtävää vai ei. Koska kasvava byrokraattinen organisaatio tuotoksia ovat erilaiset säädökset, niiden uustuotannon määrä kasvaa byrokraattien määrän tahdissa ja voimassa olevien säädästen määrä Finobaccin sarjan mukaisesti. Tämä tukahduttaa yritystoiminnan tehokkaammin kuin verotus.

Tautia on vaikea parantaa. Silloin kun julkishallinnon kustannuksia joudutaan leikkaamaan, se pyrkii kohdistamaan leikkaukset ensin sinne, missä kansalaiset kokevat niiden seuraukset kipeimmin. Tällä se pyrkii osoittamaan, että leikkauksia ei voida tehdä ilman kipeitä seurauksia. Organisaatio pyrkii täten suojelemaan itseään. Organisaation lihakset leikataan pois, mutta sen sisälle kasvanut läski jää jäljelle. Tämän takia juustohöylä on leikkausten tekoon huono työkalu. Tarvitaan tarkempia kirurgisia välineitä.

Esko Valimaki

Keskustalla oli jo ennen vaaleja sadan keinon lista vähentää byrokratiaa. Missä viipyy tulokset, kun ei niitä ainakaan mediassa ole näkynyt. Antaahan pääministeri isommillekin asioille aikaa enintään viikkoja. Nyt olisi hyvä näyttää esimerkkiä nopeasti näkyvistä tuloksista.

Kimmo Koskela

No todellakin osui ja upposi. Toivottavasti päättäjät joskus ehtisivät lukea näitä palstoja ja saisivat täältä hyviä vinkkejä aika yksinkertaisista toimenpiteistä joilla oikeasti olisi mahdollisuutta nostaa kansantaloutemme suosta. Onneksi tämän analyysin ilmoitti professorismies niin sillä on ehkä painoarvoakin.

Tarya Korhonen

Juuri näitä virkamiehiä olen tarkoittanut, kun olen jauhanut melkein pääni puhki julkisen talouden vähentämisen suunnan. Samalla olen sitä mieltä, että virkamiesten "tulosvastuullisuus" pitää asettaa jäihin, sillä on tehty paljon pahaa tässä yhteiskunnassa. On kytätty ja kyylätty, jotta löydettäisiin ihmisestä se pienikin rike josta voidaan asettaa toiselle isot maksut, maksut jotka vain suurenevat ajan mittaan.
Nämä "hallintovirkamiehet" harrastavat tällaista epäinhimillistä puuhaa. Vain saadakseen omat raporttinsa ja tulosvastuunsa kuntoon. Heille ei liene tullut ollenkaan mieleen kuinka vahingollisia heidän teot ovat yritys maailmassa missä muutenkin työn eteen tehdään epäinhimillisiä työaikoja.

Kai Auvinen

Lopultakin puhutaan asiaa. Hallintovirkamiesten vähentäminen = byrokratian purku. Mutta Sipilä ei uskalla sitä tehdä koska kyseessä on myös Keskustan kannatus. Eihän äänestäjien "töitä" voi lakkauttaa. Siitähän seuraisi kannatuksen väheneminen.

Jussi Koponen

Tilastokeskukselta löytyy seuraavanlainen tieto "Valtion kuukausipalkkatilaston mukaan valtiolla työskenteli vuoden 2014 marraskuussa noin 78 000 palkansaajaa. Suurimmat ammattiryhmät olivat erityisasiantuntijat (noin 27 000 henkilöä) ja asiantuntijat (noin 26 000 henkilöä), joten noin 68 prosenttia valtion henkilöstöstä työskenteli erilaisissa asiantuntija-ammateissa."

Olisikohaqn tässä porukassa sitä "löysää" yhtään? Em. porukan palkat on kovia erityis asiantuntijalla 4100e/kk ja asiantuntijalla n. 3000e/kk.
Siitäpä sipilälle seuraava leikkauskohde.

http://www.tilastokeskus.fi/til/vkp/2014/vkp_2014_2015-05-21_tie_001_fi....

Timothy Kestrel

Hyvät ihmiset, sitä saa mitä tilaa. Nopeasti googlaamalla selviää, että vuonna 2013 Suomi käytti pelkästään (G01) yleiseen julkishallintoon, siis puhtaaseen byrokratiaan, rahaa seuraavasti: (S13) julkisyhteisöihin 16,8 miljardia euroa, (S1311) valtionhallintoon 13,2 miljardia euroa ja (S1313) paikallishallintoon 7,4 miljardia euroa. Lähde Tilastokeskus: http://tilastokeskus.fi/til/jmete/2013/jmete_2013_2015-01-30_fi.pdf

Mitä rahoilla saatiin? Lyhyesti sanottuna kokonaisen oloneuvosten ekosysteemin. Evan raportin mukaan 2000-luvulla valtiovallan antamien säädösten lukumäärä on ollut keskimäärin 1444 kapppaletta vuodessa. Julkisen sektorin työllisyys on kasvanut 65 % vuodesta 1975. Vuonna 2009 julkinen hallinto työllisti 173 900 henkilöä. Evan raportti Hyvinvointivaltio numeroina 2011: http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2011/03/tietopaketti-hyvinvointival...

Jouni Halonen

Tuohon parturikampaajien itsenäisyyspäiväongelmaan on toinenkin ratkaisu, kuten yleensäkin ogelmiin on useita. Lopetetaan itsenäisyyspäivän viettäminen, sillä kuuluisa Pihtiputaan mummokin jo tietää , ettei Suomi ole itsenäinen, mistä johtuu melkoinen osa ongelmistamme.

Nita Hillner

Kannatetaan :) Hallinnolliset virkamiehet saattavat toiminnallaan vähentää tuottavuutta huomattavasti. Tiedän tapauksia joissa ylihoitaja ja/tai muut virkamiehet ovat ottaneet uuden it-ohjelman entisen lisäksi. Sekä lääkärikunta että hoitajat vastustivat. Hidasti työskentelyä huomattavasti kun täytyi käyttää kahta ohjelmaa rinnakkain. Sitä paitsi tutkimuksen mukaan uusi ohjelma oli niin huono, että siihen kunnolla sopeutumiseen menisi vuosia. Suuri osa lääkäreistä pääsi pälkähhästä, sillä he suostuivat käyttämään sitä aivan minimaalisesti, eikä niin kuin it-ohjelma oli tarkoitettu käytettävän. Hoitajille ei käynyt yhtä hyvin :(

Rahaa tuhlataan mielettömästi Suomessa pelkkään hallinnointiin, ja vieläpä huonoon sellaiseen.

Kai Lähteenmäki

Niin ja pahimpia esimerkkejä ovat nuo kuntapamput joille on suotu 5-20 v irtisanomissuoja?
Pikkukunnissa 10 isopalkkaisen pomon palkkarahoilla voitaisiin työllistää niitä etulinjan tekijöitä, 20-30 hoitajaa, avustajaa, opettajaa,...
Monissa pikkukunnissa nuo poistaisivat kaikki ongelmat? Mutta nyt ne palkkarahat on sidottu N kpl "kehitys"johtajiin, jotka kompastuu toisiinsa kunnan virastolla.

60-luvulla 1 rakennusmestari hoiti isonkin kunnan rakennusasiat- nyt samassa kunnassa on enä 1/3 väestä, eikä juuri rakennetakaan- silti niitä asioita hoitavia 2 rak.inssiä ei saa koskaan kiinni kuulemma- lienevät ajelemassa niitä km-korvauksia, joilla saadaan 30% lisää tuloja?
Jne esim. löytyy pilvin pimein mm kuntien teknisessä toimessa...

Timo Nyman

Lisäksi koulutusjärjestelmämme "puputtaa" työelämään sellaisia työntekijöitä joiden käytäntö- ja teoriaosaaminen soveltuvat paremmin julkisen sektorin töihin vaikkei sinne olisi tarvettakaan. Suomessa on aika paljon nk. "päälliköiden päällikköjä" joiden virat jotenkin vaan "periytyvät". Nyt esimerkiksi pm. Sipilän taustajoukot eivät olekaan tästä "julkissektorimyllystä" suoriutuneita, vaan muissa hommissa hääränneitä! Kai silläkin sektorilla tarvitaan muutoksia kun ymmärtääkseni ongelmamme on juuri siinä ettemme tahdo pysyä maailmalla tapahtuvan muutoksen kyydissä!

Tuure Nyqvist

Mainiota, tämä tulee selvittää kunnolla, ettei tarvitsisi tehdä haitallisempia leikkauksia. On selvä, ettei kuitenkaan mitään todella tarpeellisia resursseja pidä heikentää.

Julkisella sektorilla työskentelee vakituisesti siis yhteensä noin 500 000 henkilöä. Onko tämä koko totuus? Mikä on satunnaisten jms. työtehtävien määrä?

Osa julkisen sektorin tehtävistä teetetään yksityisillä tahoilla. Eli miten tämä huomioidaan ja paljonko tarvitaan vahteja yksityisille toimijoille?

Kun lähinnä muuta, kuin todellista yleensä pienempipalkkaista suoritusporrasta saadaan karsittua roimasti, on parasta, ettei tämä aiheuta ko. sektorille verotulojen menetyksiä, kuten yksityisen sektorin palkanalennukset.

Entäs sitten muut ko. Sektorin ulkopuoliset, mutta läheltäliippaavat toimet ja vakanssit, joihin myös usein nimitetään entinen poliitikko huippuansioilla kartuttamaan eläkettään?