Keskiviikko 20.2.2019

”Peltipoliisit lainvastaisia – selittäkää”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
17.10.2011 14:14
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Arkistokuva.

Eduskunnan oikeusasiamies on ottanut uudelleen esille liikenteen automaattisen kameravalvonnan eli niin sanottujen peltipoliisien lainvastaisuuden. Oikeusasiamiehen näkemyksen mukaan liikenteen automaattinen kameravalvontajärjestelmä ei turvaa ruotsinkielisten kielellisiä perusoikeuksia ja on siten kielilain vastainen.

Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen antoi vuosi sitten sisäministeriölle asiasta huomautuksen. Poliisihallitukselta peräänkuulutettiin aktiivisempaa otetta asiaan.

Sisäasiainministeriö ilmoitti viime vuonna oikeusasiamiehelle, että puutteet korjattaisiin kuukauden sisällä. Järjestelmän puutteita ei oikeusasiamiehen mukaan ole kuitenkaan vieläkään korjattu. 

Oikeusasiamies on nyt ottanut omasta aloitteestaan asian uudelleen  esille ja vaatii selitystä laiminlyönnistä vuoden loppuun mennessä.

- Poliisin automaattisen liikennevalvontajärjestelmän tuottamat rikesakkomääräykset ovat kielilain vastaisia silloin, kun sakotettavan kieli on ruotsi. Näissä tapauksissa järjestelmä täyttää valmiiseen lomakepohjaan tiedot pääosin suomeksi, linjasi oikeusasiamies viime vuonna.

 

Jaa artikkeli:

Kommentit

ilkkapellervo

Kyllä se ulosottomies sen sakon perinnän sitten suorittaa kaikilla tarvittavilla kielillä. Kortti pois maksamattomista sakoista niin kyllä kielimuurit katoaa. Kummasti alkaa suomenkieli luistaa. Pitäisikö näitä peltipoliisin sakkoja tulostaa kaikilla maailman kielillä.

lee

Olenkin ihmetellyt, mitä iloa on ruotsinkielestä rakkaassa isänmaassamme mutta nyt selkisi. Hieno juttu. Kyllä nyt ruotsinkielisten osuus lisääntyy kertalaakista.

"Heja, heja friskt humör,
det är det som susen gör"

Teppo Vanamo

Tämä ruotsinkielisten paapominen juontaa juurensa keisari Aleksanteri I saakka. Kun C. E. Mannerheim vannoi umpikieron uskollisuuden valansa 1808, hän ei varmaankaan uskonut, että teon laineet liplattavat vielä vuonna 2011 suomen rannikoilla.

Vielä 1940-luvulla eräs Carl Gustaf Emil Mannerheim ajoi voimakkaasti ruotsinkielisten etuja Suomessa. Se oli vielä rehellistä toimintaa ja sitä arvostettiin jopa suomenkielen asemaa ajavien joukossa. Nykyisin tästäkin puuhasta on kuitenkin tullut jokin ihmeellinen "maan tapa", joka estää yhteiskunnalle hyödylliset muutokset.

Kielellisten vähemmistöjen arvostaminen on tärkeää, mutta sen arvostuksen pitää olla tasa-arvoista. Ei yksi vähemmistäkieli enää nykyaikana saa olla erityisasemassa, vaan kaikille niille on taattava samat oikeudet.

Ne rahat. jotka nyt käytetään naurettavaan poliittiseen pelleilyyn ja omanarvontunnon kohottamiseen, olisi paljon viisaanpaa käyttää vähemmistökielten aseman todelliseen parantamiseen. Koulutukseen, kirjallisuuteen...