Keskiviikko 14.11.2018

Huoli suomalaisten kielitaidosta: ”Hälyttävää”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
12.3.2012 19:42
  • Kuntien säästökuuri on vähentänyt kieltenopiskelua, katsoo Kieltenopettajien liitto SUKOL. Kansanedustaja Sanna Lauslahti (kok.) lisäisi muiden kielten opiskelua ruotsin kielen kustannuksella.
  • Kuva: Sanna Lauslahti
    Kuva

Faktakulma

Opetushallituksen tilannekatsauksen (2011) mukaan valinnaisten kielten opiskelu on vähentynyt niin vuosiluokilla 1–6 kuin vuosiluokilla 7–9. Valtaosa peruskoulun päättäneistä on opiskellut oman äidinkielensä lisäksi kahta muuta kieltä, jotka suurimmalla osalla ovat englanti ja ruotsi. Kolmea muuta kieltä on opiskellut vajaa viidennes oppilaista.

Vuonna 1996:

–Valinnaisia A2-kieliä luki yhteensä 36,8 prosenttia ala-asteen 5. luokan oppilaista.

–Valinnaisia B2-kieliä luki yhteensä 42,7 prosenttia yläasteen 8.-9. luokan oppilaista.

Vuonna 2009:

–Valinnaisia A2-kieliä luki yhteensä 23,5 prosenttia ala-asteen 5. luokan oppilaista.

–Valinnaisia B2-kieliä luki yhteensä 14,3 prosenttia yläasteen 8.-9. luokan oppilaista.

Suomalaisen koulun todellisuus ei vastaa fraasia, jonka mukaan kielitaito olisi nykyaikana avain kansakunnan menestykseen. Muun muassa saksan ja ranskan kielten opiskelu on Opetushallituksen tilastojen mukaan vähentynyt rajusti, jopa romahtanut, 1990-lukuun verrattuna. Kieltenopettajien liitto pelkää, että tuore tuntijakoesitys vain pahentaisi tilannetta.

Vuonna 1996 esimerkiksi saksaa luki valinnaisena A2-kielenä 16,9 prosenttia ala-astelaisista ja B2-kielenä 27,4 prosenttia yläastelaisista. Vuonna 2009 vastaavat luvut olivat enää 5,4 prosenttia (A2) ja 6,7 prosenttia (B2).

–Saksaa luki neljäsosa viidentoista vuoden takaisesta oppilasmäärästä, päivittelee kansanedustaja Sanna Lauslahti (kok.) blogissaan.

Kielipainotukset ovat muuttuneet hieman, mutta yleinen kehitys on selvä: valinnaisten kielten opiskelu on vähentynyt. Suomen kieltenopettajien liiton (SUKOL) mukaan suurin syy ”kriittiselle tilanteelle” ovat kuntien säästötoimet. Valittavissa olevat kielet on joko suoraan karsittu minimiin tai sitten valinnaisten kielten ryhmäkoon alaraja on asetettu niin korkealle, että opetus ei toteudu. Samalla valinnaisten aineiden tuntimäärää on vähennetty.

–Tämä on hälyttävää, koska kyse on monien kansainvälisen yhteistyömme osa-alueiden kannalta erittäin tärkeistä kielistä. Jos suomalaisilla ei ole tasavertaiseen kanssakäymiseen riittävää kielitaitoa suurissa eurooppalaisissa kielissä, siitä on vahinkoa sekä suomalaisille yksilöinä että suomalaisille yrityksille, kuin myös Suomelle kansantaloutena, kirjoittaa kansanedustaja Lauslahti.

Myös kieltenopettajat ovat huolissaan. Opetusministeriön työryhmän tuoreen tuntijakoesityksen pelätään pahimmillaan jopa heikentävän tilannetta, vaikka esityksen tarkoitus on päinvastainen.

”Se on katastrofi, jos seuraavalta hallitukselta ei sitten löydykään rahaa. Sitten menee tämäkin vähä.”

Työryhmä pyrkisi lisäämään koulujen kielitarjontaa ”tarjoamalla opetuksen järjestäjille mahdollisuus järjestää muiden kuin suomen, ruotsin tai englannin A2-kielen ja B2-kielen opetusta valtion erityisavustuksella”. Valinnaiset kielet siis asetettaisiin kaikille oppilaille yhteisen vähimmäistuntimäärän ulkopuolelle, jolloin niiden opetusta tarjoavat koulut saisivat opetuksen vastineeksi rahallisen porkkanan.

Kieltenopettajien liiton puheenjohtajan Kari Jukaraisen mukaan tarkoitus on hyvä, mutta:

–Jos kielitarjonta on peruspotin ulkopuolella, niin haluaako tuollainen peruskoulun oppilas jäädä tavallaan koulun jälkeen opiskelemaan? Jukarainen pohtii.

Jukarainen uskoo, että kunnat tarttuisivat porkkanaan ja kielitarjonta lisääntyisi. Ongelma on se, kuinka pitkään asetelma pysyisi kouluille näin edullisena.

–Kuka takaa, että myös seuraavalta hallitukselta löytyy rahaa erityisavustuksiin? Jos rahoitus sitten yllättäen loppuu, niin sitten menee kyllä tämäkin vähä, mitä nyt on. Se on katastrofi, jos kieltenopetus pitäisi järjestää vähimmäistuntien ulkopuolella ja lisärahaa ei olisikaan, sanoo Jukarainen.

Kansanedustaja Lauslahti aloittaisi ongelman ratkaisemisen niin sanotusta pakkoruotsista. Myös Elinkeinoelämän keskusliitto on esittänyt toisen kotimaisen kielen pakollisuudesta luopumista, jotta valinnanvara kielivalinnoissa lisääntyisi.

–Ei ole tätä päivää, että koko ikäluokalle käytännössä pakotetaan tietyt kaksi kieltä (englanti ja ruotsi), mikä tosiasiassa rajaa jo hyvin pitkälle nuorten mahdollisuuksia muiden kielten opiskeluun. Opetustarjonnassa ja opiskelijoiden lukujärjestyksissä tilaa on rajallisesti. Kolmansien ja neljänsien kielten mahduttaminen mukaan tarkoittaa usein sitä, että tilaa niille raivataan muiden hyödyllisten aineiden kustannuksella, kirjoittaa Lauslahti.

Faktakulma

Opetushallituksen tilannekatsauksen (2011) mukaan valinnaisten kielten opiskelu on vähentynyt niin vuosiluokilla 1–6 kuin vuosiluokilla 7–9. Valtaosa peruskoulun päättäneistä on opiskellut oman äidinkielensä lisäksi kahta muuta kieltä, jotka suurimmalla osalla ovat englanti ja ruotsi. Kolmea muuta kieltä on opiskellut vajaa viidennes oppilaista.

Vuonna 1996:

–Valinnaisia A2-kieliä luki yhteensä 36,8 prosenttia ala-asteen 5. luokan oppilaista.

–Valinnaisia B2-kieliä luki yhteensä 42,7 prosenttia yläasteen 8.-9. luokan oppilaista.

Vuonna 2009:

–Valinnaisia A2-kieliä luki yhteensä 23,5 prosenttia ala-asteen 5. luokan oppilaista.

–Valinnaisia B2-kieliä luki yhteensä 14,3 prosenttia yläasteen 8.-9. luokan oppilaista.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

joonathan

On aivan sama mitä sanoo jos ei ole oikeaa kieltä millä puhuminen ymmärretään. Näin se on. Ja Ruotsi luo paremman pohjan ymmärtää ja puhua muita kieliä. Ja ruotsi löytyy esm. monien laitteiden käyttöohjeista , mutta suomi harvoista.

Kaitsu

" Näin se on. Ja Ruotsi luo paremman pohjan ymmärtää ja puhua muita kieliä. Ja ruotsi löytyy esm. monien laitteiden käyttöohjeista , mutta suomi harvoista."

Lol... Tämän tyhmempää vertausta on aika vaikea löytää!
Onko kellään parempaa rimanalitus kommenttia???:)

Muuta ulkomaille asumaan ja elä peräpohjolan ulkopuolella jonkin aikaa niin valkenee sinullekin,ettei Suomen tai ruotsin pienkielellä vain pärjää.

Osattava maailman kieliä Englantia,Ranskaa,Saksaa Espanjaa jne.
Järjestys voi tietysti olla henk.koht mutta tässä faktaa
globaalista maailmasta.

muuan

Englantia ymmärretään maailmassa yhä enemmän, kun ikäluokat kouluttuvat. Ymmärrystä riittää. Se myös antaa pohjaa muiden kielten mahdolliseen opiskeluun vähintään yhtä paljon kuin ruotsi. Onhan selvää, että englannin kieli tulee edelleen vahvistamaan asemaansa maailmankielenä, joka jokaisen on paras jotenkin taitaa.
On tärkeämpääkin tekemistä ja opiskelemista kuin ylen määrin kieliä. Eiköhän ole parempi osata harva kieli hyvin kuin useita huonosti. Yhteiskunnan kannalta taas riittää, että on jokin määrä kaikkien pääkielten osaajia.

nimperi

"Ruotsi luo paremman pohjan". Mutta kun pelkällä pohjalla ei tee mitään. Komppaankin ehdotustasi, että ruotsia pitäisi opettaa vain sellaisille koululaisille, jotka todella sitten opiskelevat jonkun kielen, jolle tuo ruotsi voisi toimia pohjana.

Saataisiin ainakin venäjän opiskelu ylös tällä tempulla ;-)

theaxmancometh

Jos lähdetään siitä, että suomella ei ole mitään käyttöä pohjoisen Itämeren alueen ulkopuolella ja ruotsilla ei juurikaan laajemmalti, niin vasta kolmas kieli / toinen vieras kieli on maailmalla jonkun arvoinen. Englannin asema on niin vahva, että sitä on periaatteessa pakko osata, joka tarkoittaa sitä ettei vain kahta vierasta kieltä opiskelevalla ole käytännössä kuin yksi 'maailmankieli' hallussa. Eli jos halutaan laajempaa osaamista niin täytyy sitten lukea kolmea vierasta kieltä ja vielä satsata niihin sen verran että pystyy myös kieltä käyttämään. Melkoinen vaatimus, kun ottaa huomioon että siinä kielten ohessa pitäisi vielä opiskella paljon muutakin!

Ko. taakkaa helpottaisi kyllä oleellisesti jos luovuttaisi pakkoruotsista, jolloin kahden vieraan kielen joukkoon pääsisi englannin lisäksi joku muukin 'maailmankieli'.

kommentaattorinen

Näin juuri. Tosin Ruotsia puhutaan Suomen lisäksi myös Ruotsissa. Helpottaisi myös yläasteelaisten opiskelumotivaatiota, kun ei ammattikouluun menijöiden tarvitsisi väkisin lukea ainetta, joka ei heitä vähempää voisi kiinnostaa ja jota tuskin joutuvat koulunjälkeen käyttämään. Vaikka nämä pakkoruotsin opiskelijat joutuisivatkin ruotsia joskus puhumaan, niin heidän ruotsinkielen taito on kuitenkin niin heikko, että joutuvat mongertamaan englanniksi. Olisi siis heidän tapauksessaan parempi keskittyä vain suomen ja englannin opetukseen.

eternium

Ruotsin kielen opiskelun pointti ei ole sitä, että tarvitaanko sitä ikinä. Suomi on kaksikielinen maa ja jos oot sattunut syntymään suomenkielisenä, niin sulla on hyvin vakava vastuu kansainvälistyä ruotsia opiskelemalla. Jokainen suomenkielinen on tämän velkaa ruotsinkielisille.

Meanwhile, ahvenanmaalla halutaan eroon suomenkielestä kylteissä ja paikannimissä. Liian alhainen kieli herraskansalle.

kpyora

Suomen kieli on hyödytön, mutta välttämätön pohja muille kielille. Ruotsilla taas on jo käyttöä kaikissa pohjoismaissa. Sillä avautuvat sekä opiskelumahdollisuudet että työmarkkinat niin Suomessa, Ruotsissa, Norjassa kuin Tanskassakin. Lisäksi ruotsinkielen taito helpottaa muidne germaanisten kielten opiskelua oleellisesti.

Musta Nuoli

Väitteesi siitä, että ruotsin kielen taito helpottaa muiden germaanisten kielien opiskelua oleellisesti on väärä. Ei se helpota. Jos itse kuuluu germaaniseen kieliryhmään niin toisen germaanisen kieliryhmän kielen omaksuminen on keskimääräistä helpompaa, mutta suomalais-ugrilaiseen kieliryhmään kuuluvalle ruotsin kieli vain vie paikan muilta germaanisilta kieliltä.

Ja onhan englantikin germaaninen kieli. Sitä suomalaiset osaavat, ja jos sen opiskelu helpottaisi muiden germaanisten kielien osaamista niin siinähän tapauksessa englannin oppiminen johtaisi ruotsin kielen osaamiseen. Siihen se ei kuitenkaan johda - samalla tavalla ruotsin kielen osaaminen ei auta millään lailla oppimaan muita germaanisia kieliä.

Ruotsia olen eri kouluasteissa lukenut noin 15 vuotta ja olen suorittanut virkamiesruotsin tutkinnon hyvin arvosanoin. Siitä huolimatta en osaa ruotsia, en tarvitse sitä mihinkään ja olen valtaosan pakolla oppimastani onnistunut unohtamaan.

Olen lukenut myös saksaa sekä yläasteella kaksi vuotta että myöhemmin korkeakoulutasolla muutaman kurssin. Saksan kielen taitoni on hävettävän huono, ja yksi osasyy siihen on se, että väkinäinen, pakotettu ruotsin opiskelu on vienyt aivoistani kielellisiä resursseja niin paljon, että saksa ei ole tarttunut samalla tavalla vaikka haluaisin sitä osata kunnolla.

Olen aivan varma, että jos olisin pakkoruotsin sijasta lukenut saksaa 15 vuotta niin puhuisin, kirjoittaisin ja lukisin sitä huomattavan paljon paremmin kuin mitä osaan ruotsia.

theaxmancometh

OK, sanotaan nyt sitten vaikka että ruotsia puhutaan kaikissa Pohjoismaissa (joka on kyllä melko kyseenalainen väite) - eli siis viisi maata n. 200:sta, ja öbaut 25 miljoonaa ihmistä n. 7 miljardista. Eli pointtisi oli...? Vaikkapa espanjaa puhutaan virallisesti yli 20:ssä maassa, ja puhujia on puolisen miljardia! Kumpikohan on hyödyllisempi?

Penttijuhani

kielenä Suomen tasavallassa on karmea ja kallis typeryys. Eihän sillä ole mitään käyttöä, ei siihen edes voi tuntea aitoa kiinnostusta. Se on rasite, joka aivan koulun alkuun antaa saman leiman muulle kielten opiskelulle.

Jos esimerkiksi englanti aloitettaisiin aikaisin, se avaisi käytännössä kaikkialla ja kaikille oven automaattiseen lisäopiskeluun; paljon Iternetistä, elokuvista, TV-sarjoista on tuolla kielellä. On tosi sairaan outoa, ettei selviä tosiasioita nähdä eikä tunnusteta.

Ja se on kyllä uskomattoman kallista myös, mitä siis ei myöskään tunnusteta.

Vm1952

Meille Suomalaisille toi Ruotsinkieli on mitä tärkein! Mitä me täällä peräpohjolassa saataisiin aikaan ilman että kanavat ulkomaailmaan kulkevat Skandinaavisten maitten avustuksella/kautta? Ruotsinkielellä pärjää Suomen rannikkoseuduilla, Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa, Islannissa(justjajust), Grönlannissa, Fäärsaarilla. Yhteensä ehkä noin 25 milj. ihmistä joidenka kanssa voi kommunikoida melkein Ruotsiksi! Suomenruotsalaisille toi Suomenkieli tulee ilmaiseksi, pakon sanelemana. Suomalaisille tulee toi Englanninkieli ilmaiseksi, median kautta. Onko sitten hirveetä että Suomenkieliset pahimmassa tapauksessa joutuvat opiskelemaan tätä Skandinaavista kieltä?
Jos joku vielä huutaa "GLOBALISAATIO" niin silloinhan Suomessa olisi kolmantena kielenä tuo Mandariini.

JL78

Kuinka paljon on ruotsia äidinkielenään puhuvia maailmassa?. Tai Suomessa.
Vastaukset!. 9-10 miljoonaa!. Ja Suomessa n. 242000 henkeä.

Kuinka paljon on esim. Venäjää puhuvia?.
"Venäjää puhuu arviolta 275 miljoonaa ihmistä, joista äidinkielenään noin 165 miljoonaa."

Ja suomessa yritetään väkisin opettaa Ruotsin kieltä vastentahtoisille lapsille?.

En sano, että pitäisi opettaa pakkovenäjää vaan, että on paljon puhutumpia kieliä joista voisi olla hyötyä valinnaisina toisen kotimaisen(Ruotsi) tilalla...

secure

Lähetin aiheesta mielipidekirjoituksen Helsingin Sanomiin eikä sitä ole vielä julkaistu, joten liitän sen seuraavaan viestiin.

Olen ranskan ja espanjan opettaja, enkä näe ruotsin kielessä mitään ongelmaa. Olen opiskellut venäjää 5 vuotta ja se oli minusta hyvin vaikea kieli. Kiinaa ja japania en jaksaisi alkaa opiskella niiden vaikeuden takia, vaikka osaan lähes 10 kieltä.

Ruotsin kieli on jo vapaaehtoinen yo-kirjoituksissa ja sen osaamisen taso onkin jo tippunut valtavasti. Silti Itä-Suomen kouluissa ei valinnaisen venäjän opiskelu ole lisääntynyt yhtään. Onko koko venäjä-vouhotus vain pelkkä tekosyy ruotsin opiskelua vastaan? Näyttäisi, ettei ihmiset ole oikeasti valmiita näkemään vaivaa kielen oppimiseksi.

Musta Nuoli

Jos olet kielellisesti erittäin lahjakas kieltenopettaja, niin näkökulmasi tavallisen kansalaisen kielten opiskeluun on valitettavan rajallinen. Ei tietenkään ruotsin kielessä ole sinulle mitään ongelmaa, aivan samalla tavalla kuin vaikkapa mestariohjelmoijalla ei ole mitään ongelmaa omaksua uusia ohjelmointikieliä ja ohjelmoida vaativia ohjelmia. Mutta pistäpä tavallinen kansalainen ohjelmoimaan itselleen edes nettisivu, niin siihen se yleensä tyssää.

Kielellisesti erityislahjakkaat ihmiset oppivat toki ruotsinkin kielen, ja sen lisäksi muitakin kieliä. Tavallisilla aivoilla varustettu normaali kansalainen sen sijaan oppii muita kieliä hyvin rajallisesti. Yleensä äidinkielensä lisäksi yhden vieraan kielen. Sen jälkeen olisi mahdollisuus oppia vielä toinen vieras kieli, mutta tämän kielen "kolon" täyttää jo väkinäinen pakkoruotsi, jota osataan vähäsen mutta jota ei haluta osata koska sille ei tosiasiassa ole käyttöä ja mitään "elävää kaksikielisyyttä" ei Suomessa ole. Pakkoruotsin kun saisi pois, niin sen tilalle vieraaksi kieleksi olisi mahdollista saada peruskouluissakin saksa, ranska, venäjä tai mikä tahansa muu vapaaehtoisuuteen ja motivaatioon perustuva vieras kieli.

Ennemmin suomalaisia jotka hallitsevat englannin ja saksan, englannin ja venäjän tai vaikka englannin ja kiinan kuin ihmisiä, jotka osaavat englannin ja sen lisäksi väkinäisesti huonoa ruotsia joka unohtuu käytön puutteessa nopeasti.

secure

Vielä 80-luvulla oli ihan yleistä, että
englannin (tai muun pitkän kielen) ja ruotsin
lisäksi luettiin yläasteella valinnaiskieltä ja lukioissa
lyhyttä kieltä (joita kutsuttiin C- ja D-kieliksi).
Muistaakseni lyhyen matematiikan opiskelijoille lyhyt
kieli oli jopa pakollinen.

Nykyisin näitä lyhyitä kieliä valitaan todella vähän, alle
puolet siitä mitä 80-luvulla (espanja on poikkeus).

Ja edelleen väitetään, että ruotsi vie tilaa, kun
yläasteella on 6 viikovuosituntia (ennen 9) ja lukioissa
5 pakollista kurssia (ennen 8).

Ruotsia on leikattu roimasti eikä sitä enää osata sitäkään vähää kuin ennen ja muita kieliä ei ole tullut tilalle - ainoastaan reaaliaineita luetaan lukioissa huomattavasti enemmän kuin ennen.

Itse opin koulussa hyvän ruotsin taidon. Ääntämisenä opetettiin suomenruotsia, jota pohjoismaalaiset ymmärtävät parhaiten - se onkin lähempänä norjaa kuin esim. riikinruotsi. Hieman on tosin tullut lisätöitä, kun on pitänyt oppia ymmärtämään riikinruotsin ääntämistä, sitä ei ehtinyt koulussa tarpeeksi harjoitella, mutta ei siinä ole kauan mennyt. Myönnän, etten ymmärrä puhuttua tanskaa, mutta lehtiä lukee ihan vaivatta.

Jos jatkossa Suomeeen tulee työttömyyttä, niin Ruotsissa ja Norjassa voisi olla mahdollisuus uuteen alkuun.
Kyllä Venäjälläkin mahdollisuuksia on, mutta monella on kynnys muuttaa sinne korkeampi. Pari vuotta Pohjoismaissa työttömyyttä paossa ja sitten takaisin kotimaahan entistäkin taitavampana - itselläni on tämä nyt mielessä kun parantelen norjan kielen taitoani.

Toivoisin, että kaksikielisillä paikkakunnilla hyödynnettäisiin paremmin suomenruotsalaisia opetuksessa,
siellä on turhia raja-aitoja.

secure

Ruotsin kieli tuli vapaaehtoiseksi yo-kirjoituksissa v. 2005 ja tällä hetkellä kielen kirjoittaa n. 2/3
abiturienteista. Ruotsin kielen osaamisen taso onkin romahtanut ja yliopistojen ja korkeakoulujen
ongelmana on, että opiskelijoiden taso on liian heikko pakollisten ruotsin kurssien suorittamiseen.
Olisiko ongelma ratkaistavissa sillä, että yliopistojen ja korkeakoulujen pääsyvaatimuksiin kuuluisi
hyväksytty arvosana lukion pitkän tai keskipitkän ruotsin yo-kokeesta, vaikka kieli muuten olisikin kirjoituksissa vapaaehtoinen?

Mitä hyötyä sitten on ollut siitä, että ruotsi on vapaaehtoinen kieli yo-kirjoituksissa? Ruotsin kielen vastustajat ovat aina vedonneet siihen, että ruotsin ollessa vapaaehtoinen, opiskelijat voivat opiskella muita kieliä – saksaa, ranskaa, venäjää. Tosiasia kuitenkin on, että myös näiden kielten kirjoittavien määrä vähentyy 5 – 15 % vuosivauhtia. Ylioppilastutkintolautakunnan verkkosivuilta voi lukea, että lyhyen saksan kirjoittaa tänä keväänä n. 1750 kokelasta, ranskan 1200 ja venäjän 450. Kymmenen vuotta sitten luvut olivat noin kaksinkertaiset. Ainoa lyhyt kieli, jonka suosio on lievästi kasvanut on espanja, jonka kirjoittaa n. 1000 henkilöä tänä keväänä.

Ruotsin kielen opiskelun romahtaminen ei ole siis lisännyt muiden kielten valintoja. Mitä
lukiolaiset sitten nykyään opiskelevat? Ylioppilastutkintolautakunnan tiedot kertovat, että vuoden 2006 jälkeen reaalikoe on saavuttanut hurjan suosion. Tuona vuonna siirryttiin ns. ainereaaliin eli abiturientti voi kirjoittaa jopa 6 reaalikoetta. Nyt keväällä 2012 esim. fysiikan kokeen kirjoittaa useampi abiturientti kuin saksan, ranskan, espanjan ja venäjän yhteensä. Sama pätee terveystietoon. Reaaliaineista myös kemian ja biologian suosio kasvaa vuosi vuodelta ja nämähän ovat fysiikan lisäksi aineita, joihin lääketieteen valintakoe perustuu. Olisiko aika miettiä, miten kielten opiskelu lukioissa saataisiin tasolle,
jolla se oli vielä 15-20 vuotta sitten?

Olli-Pekka Lindgren
FM, kielten lehtori

Dejavu

Olisiko ongelma ratkaistavissa sillä, että yliopistojen ja korkeakoulujen pääsyvaatimuksiin kuuluisi
hyväksytty arvosana lukion pitkän tai keskipitkän ruotsin yo-kokeesta, vaikka kieli muuten olisikin kirjoituksissa vapaaehtoinen?>EI TODELLAKAAN.
Se ei lisää kielivarantoa vaan supistaa sitä edelleen.
Kielivaranto-ongelma on ratkaistavissa vain sillä, että ruotsin kielen viisi pakollista kurssia
lukiossa muutetaan vapaaehtoisiksi.
Eihän venäjää tai ranskaa voi lukea ruotsin tilalle, kun se ruotsi kerran edelleen on pakollisten aineiden joukossa.
Ei yo-vapaaehtoisuus poistanut peruskoulun eikä lukion pakkoruotsia.
Kyllä niillä tunneilla edelleen on pakko käydä.
Meille pitkän matikan lukeneille on opetettu loogista päättelyä, jonka pitäisi olla pakollinen aine myös FM-opinnoissa.. Pakkoruotsi on siis kaiken kieliosaamisen vihollinen. Edes sitä ruotsia ei opita! Samalla jää kaikki muut kielet opiskelematta. Siis järkyttävää tuhlausta poliittisen ideologian takia!

olavinieminen

Kouluaikanani Saksan kieli oli englannin edellä.
Myöhemmin opiskelin ja asuin Saksassa. Englanti koettin saarena ja saksankieliset maat muodostavat EU:n suurimman alueen. Saksan kielellä pärjäsi hyvin Länsi- ja Itä-Euroopassa.
Suomen tärkein ulkomainen talous- ja kulttuurialue on saksankielisissä maissa.
USA/Englanti on toisena ja Kiina on nousussa.
Ranska, Espanja, Italia jne. edustavat sitten seuraavaa kategoriaa.

riittavirtanen

Ensinnäkin, opiskelija taktikoi oman opiskelupaikkansa vuoksi, ei Suomen kielipolitiikan vuoksi. Lukiolainen haluaa mahdollisimman hyvän yo-todistuksen omaa jatkoaan ajatellen. Viime keväänä tästä oli uutinen: on paljon helpompi saada laudatur kolmen kurssin terveystiedosta kuin vaikka saksan kielestä, jota pitää opiskella vähintään kolme vuotta.

Toiseksi, tutkikaa sekä tämä että edellinen tuntijakosuunnitelma. Vietiinkö edellisessäkin pois valinnaisaineita vai tuliko uusia pakollisia niin, että valinnaisaineille ei enää jäänyt tilaa? 15-20 vuotta sitten valinnaiskieliryhmiä oli kaikissa tarjolla olevissa kielissä. Kuka tämän hienon asiaintilan on tuhonnut vuosikymmenessä.

Kolmanneksi, olemme ainoa maa maailmassa, jossa pieni kieli, ruotsi, on meille pakollinen. Vaikka kieli on pieni, ei sen opiskelu ole sen helpompaa kuin isojen kielten. Koulu ei saa myöskään olla pelkkä kielikoulu, tarvitaan panostusta matemaattisiin aineisiin jne. Tällaisessa tilanteessa, jossa tärkeiden kielten opiskelumahdollisuudet on tuhottu, pitäisi ruotsi saattaa samalle viivalle muiden kielten kanssa: kaikki valinnaiskieliksi paitsi englanti.

yliraati72

Kansainvälisissä vertailuissa suomalainen pärjää kyllä varsin loistavasti esimerkiksi tavatessaan ulkomaalaisia.
Yleinen koulutustaso on niin hyvä ja englannin opiskelu aloitetaan niin varhain, että siinä pakostakin tarttuu jotain jokaisen mieleen. Televisio-ohjelmien tekstittäminen on myös yksi hyvä idea. Eikö joskus ole sanottu Suomea maailman amerikkalaisimmaksi maaksi.

riittavirtanen

Hehän saivat jokunen vuosi sitten palkinnon päätöksestä hylätä dubbaus ja ottaa tekstitys käyttöön.

Myös muu nuorisomedia tukee koululaisten englannin oppimista. Syksyllä oli esillä gradu, jonka mukaan vähintään 2 tuntia viikossa tietokonepelejä pelaavien poikien englannin osaamisen taso oli 9-.

Brainless

Nuoriso oppii yleensä kiinnostuksen kohteiden kautta!

Ennen oli helppoa silloin joskus 50-luvulla kun tieto ei levinnyt samalla tavalla. Nykyisin ärsykkeitä on niin paljon, että siinä jää vanhanaikainen koulujärjestelmä helposti taka-alalle.

Monet juurikin pelaavat, harrastavat tekniikkaa, kuuntelevat suosikki artistejaan ja siten mielenkiinnon kautta oppivat kielen.

Yleä ei nuoriso paljoa katso mustavalkoisine toistuvine uusintoineen ja fst ohjelmineen.

Metu

Lasten vanhempien pitäisi ymmärtää, että kielitaito on lapsen edun kannalta erittäin tärkeä.

Suomessa toisen kotimaisen opetus pitäisi aloittaa vähän aikaisemmin. Ja parin vuoden perästä englanti tai joku muu pitkä kieli. Ja vielä yksi kieli lisäksi.

Siis suomenkielisille seuraavasti:

Tärkein kieli on ruotsi, se ensin, koska se on kotimainen kieli. Sen pohjalta on helpompi opiskella.
Englanti tai saksa tai venäjä seuraava kieli
Ja vielä kaksi lyhyempää kieltä, esim. ranska, espanja, italia.

Jotkut äänekkäät juntit vastustavat ruotsin kielen opiskelua, koska kokevat alemmuudentunnetta suomenruotsalaisia kohtaan. Se on turhaa, kyllä suomensuomalaisetkin ovat ihan fiksuja. Suomenruotsalaisilla vaan on vähän pitempi sivistys, ovat aiemmin laskeutuneet puusta.

riittavirtanen

Skitsoksi asian tekee vielä tämä suomenruotsi/riikinruotsi -asetelma. Meille opetetaan suomenruotsia, mutta heidän kanssaan emme juurikaan joudu tekemisiin. Ja kun menemme lahden yli, pitää ensin "poisoppia" tästä suomenruotsista. Ei kiitos, mieluummin molemmille tuttu englanti.

nikke

Närppeslaisella viljelijällä parempi sivistys?

Eivät suomenruotsalaiset laskeutuneet puusta avan osa heistä edusti hallintoeliittiä ja rahamaailmaa. Ehkä se on puustalaskeutumista. Varuauden pohjalta sivistystä on myös helpompi harjoittaa.

Suomenruotsin pohjalta ei suomenkielisen ole yhtään helpompi opiskella mitään.

Suomenruotsia ei aidossa elämäntilanteessa (pl YLEn pakkosyöttö) juuri koskaan kohtaa. Ankkalammikko elää omaa kivaa elämänsä, jossa kaikki tuntevat toisensa (mikä lisää sivistyksen tunnetta).

Suomenkieliset on revitty juuriltaan isolta osilta ja on keskitytty rannikolle. Suomenruotsalaiset eivät pääosin siis ole juurettomuutta kokeneet, ei maaltamuuttoa samalla tavoin, ei kotiseudun kurjistumista eikä evakkoutta.

Sekin lisää "sivistystä".

muuan

Tähän kohtaan tekee mieleni soveltaa Seitsemän veljeksen Juhanin mainiota lausumaa Viertolan herralle:

"Sillä ämmän kohdusta olet sinä astunut ulos juuri niinkuin minäkin ja yhtä paljaana, yhtä paljaana, et tuumaakaan parempana poikana. Ja sinun aatelisuutes? sen päälle tehköön pienen konstin meidän vanha, nilkosilmäinen kukko."

feeniks

hallituksella on esitys tuntijaosta, jossa kieliongelmaan ei ole kiinnitetty paljonkaan huomiota. Jotenkin järjettämältätuntuu, että koulussa opisteltaisiin 11 vuosiviikkotuntia uskontoa lyhyttä kieltä opiskellaan jopa vähemmän. Eiköä tässä kaikki.
Maahanmuuton myötä on teetetty toistakymmentä eri uskontojen opetussuunnitelmaa. Näitä eri uskontoja opetetaan hyvinkin pienille ryhmille, ei ole puhettakaan samanlaisesta ryhmäkokovaatimuksesta kuin vieraissa kielissä, jotka ovat sentään tärkeitä aineita. Millähän vuosisadalla opetusministeriössä eletään? Esimerkiksi Ranskassa ja USAssa ei valtion kouluissa ole lainkaan uskonnonopetusta, vaan se on jätetty kotien asiaksi. Nyt kun uskontoja tulee aina lisää, lähtevät kustannukset ryhmäjaon myötä nousemaan jyrkästi.
Kansainvälisyys lisääntyy ja kielitaito käy yhä tarpellisemmaksi. Sillä on kysyntää työmarkkinoilla, toisin kuin kirkkohistorialla tai koraanin lauseilla. Viime vuosisadalla, kun ihmiset kävivät koulua pääsääntöisesti 6,8 tai 9 vuotta, opetettiin uskontoa joka vuosi, mutta tuskin kenestäkään tulee sen parempi ihminen sillä, että opiskelee uskontoa vielä 3 lisävuotta. Vielä aiemmin riitti uskonnonopetukseksi rippikoulu.
Jos mietittäisiin vieläkerran. Olisiko tärkeämpää osata hoitaa asioita kelvollisesti saksan, ranskan, espanjan tai venäjän kielellä kuin tietää, mikä oli Augustunuksen oppi perisynnistä?

HeikkiTala

Suomalaiset haluavat oppia englannin ja vaikka se ei ole laeilla pakolliseksi säädetty, lähes kaikki valitsevat sen ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi. Hyvä niin.
Sitten tulee ainutlaatuinen omituisuus; "toisena kotimaisena kielenä" kaikkien on lakisääteisenä opiskeltava ruotsia peruskoulusta yliopistotutkintoihin asti, vaikka käytännön elämässä vain harvat tarvitsevat sitä oikeasti. Niinpä motivaatio on heikko ja oppistulokset katastrofaalisen huonoja opiskeluun uhrattuun aikaan suhteutettuna.
Kahden vieraan kielen jälkeen vain harvalla riittää voimia kolmannen tai vielä useamman kielen opiskeluun ja niin jäävät tärkeät saksa, venäjä ja ranska pois.

Yhä useammat vaikuttajat yhteiskunnassa ovat alkaneet tajuta tämän, mutta RKP ikuisena hallituspuolueena roikkuu hampaat irvessä pakkoruotsissa. Kuitenkaan ruotsia oppinut suomalainen ei kelpaa suomenruotsalaisille kuten esimerkiksi Kokkolan tapaus osoitti. Oulussa virkamiehet pyrkivät parantamaan ruotsintaitojaan, mutta se ei kelvannut bättre folkille.

On mielenkiintoista nähdä, miten pitkään suomenruotsalaiset ja RKP pystyvät kyykyttämään yli 90 % suomenkielistä enemmistöä? Poliittisten puolueitten nuorisojärjestöjen asenne alkaa kertoa tulevasta muutoksesta.

Satunnainen suomalainen

Joskus voisi olla hyvä lukea artikkeli ennenkuin kiirehtii kommentoimaan sitä. Päivystävän pakkoruotsihuutelijan toivoisinkin harjoittavan sisälukutaitoa ja vaikka vastaavan pariin kysymykseen tuon artikkelin pohjalta eli:
Miten niitä voimia kieltenopiskeluun riitti niin paljon enemmän reilut kymmenen vuotta sitten? Ja jos esim. venäjän opiskelu koetaan niin kovin tärkeäksi, missä sitten ovat opiskelijat? Olisiko syytä hakea jostakin muualta kuin toisesta kotimaisesta hra Tala?

Lauri Syväjoki

On mielenkiintoista nähdä, miten pitkään suomenruotsalaiset ja RKP pystyvät kyykyttämään yli 90 % suomenkielistä enemmistöä?

Niin kauan kun suomalaiset valitsevat savolaisia johtoon.

peweste

Käsittämätön pakkoruotsi sotkee monen opiskelun.
Vähemistö ihmistä on kuitenkin niitä jotka oppivat uusia kieliä vaivattomasti.Enemmistö saa vääntää otsa hiessä päästäkseen tavoitteeseen.Miksi ihmeessä sitä oppimista rasitetaan pakkoruotsilla.Mielestäni on järkevämpää oppia kaksi kieltä hyvin kuin kolmea heikosti.Se ryhmä joka puhuu 7 erikieltä sujuvasti.Niin niitäkään en ole koskaan tavannut.

makipaa

Itse puhuin sujuvasti kolmea kieltä jo 8-vuotiaana, neljää pian sen jälkeen.

Lapsi oppii tavattoman helposti vieraita kieliä 5-9 vuotiaana. Jostakin kummallisesta syystä vieraiden kielien opetus kuitenkin aloitetaan vasta sen jälkeen kun niiden oppiminen huomattavasti vaikeutuu. Tiedämmehän kaikki kuinka vaikeaa on ruotsin, saksan tai englanninkielen opiskelu yli 10-vuotiaana, aikuisopiskelusta puhumattakaan.

Kun itse olin vieraat kielet oppinut n.s. "luonnonmenetelmällä" ennen kuin täytin 9, tarvitsi koulussa keskittyä vain muiden aineiden opiskeluun ja pääsin tämän ansiosta ylioppilaaaksi jo 16-vuotiaana. Kuten useimmat muutkin meidän luokkalaiset.

Tietenkin aikaista kieltenopiskelua ei kovin monessa koulussa tarjota. Vaikka se olisi todistettavasti paljon tehokkaampaa kuin nykyinen käytäntö. Ja halvempaa veronmaksajalle. Jos pari vuotta voi leikata kaoulunpenkillä istumisesta, niin se olisi kansataloudellisesti melkoinen säästö.

Vaikka melko orvolta tuntui silloin aikoinaan pyrkiä Polille opiskelemaan niin nuorena. Kun samalla kurssilla oli jopa 5 vuotta vanhempia.

Risto Ninku

Siellä halutaan hylätä suomenkieli kartoista. Kuten Kreikka järjestää talouttaan myymällä osan Korfun saarta, olisi nyt hyvä hetki kaupata Oolanti vaikkapa Venäjälle. Siellä on tunnetusti rahaa ja he kaipaavat tukikohtia / satamia sukellusveneilleen. Suomen puolella onkin jo viisaasti varauduttu tulevaan mahdollisuuteen suojaamalla pääkaupunkimme Draksvikin varuskunnalla. Budjettiriihen tämä vielä ehtii.

Brainless

Myydä ei saa! Jos Ahvenanmaan kielipolitiikkaa ei saada järkevöityä ja tasa-arvoistettua suomalaisten kanssa, niin vuokrattaisiin Venäläisille! Ainoat ehdot olisi edullinen vuokra ja jätteiden huolto ja kuljetus pois. Oolandeille saisivat ainakin minun puolesta tehdä mitä lystäävät vaikkapa maaorjiksi laittaisivat.

gary

On totta, että suomalaisten kielitaito rapistuu nopeasti - se on totta. Nopeimmin näyttää rapistuvan oman äidinkielen hallinta. Koko ajan tulee viestejä erityisesti kirjoitustaidon romahtamisesta. Mistä tämä johtuu? Siinäpä kysymys!

Ei ole ihme, että vieraiden kielten taito rapautuu vuosi vuodelta. Vieraiden kielten opiskelu vaatii hieman tahtoa ja viitseliäisyyttä. Ruotsin kielen taito on romahtanut Suomessa kaikein nopeimmin. Ja sitä on seurannut myös muiden kielten opiskelun väheneminen.

Olen ikuisesti kiitollinen ilkeälle ruotsin maikalleni. Hän pisti minutkin koville ja vaati aika paljon. Mutta kas! Opin ne epäsäännölliset verbitkin - lopulta kiitoksen arvoisesti! Ja osaan ne epäsäännölliset verbit edelleenkin ja osaan myös ruotsia käyttää.

Ruotsin kielen opiskelu on ollut lähes siunaukseksi. Samoilla lämpöisillä opin myös englannin ja saksankin ja vielä latinastakin tein arvosanan. Vähän vanhempana harmitti, kun en osannut venäjää. Mutta opin venäjääkin nopeasti - kun halusin. Nyt venäjä on paras vieras kieleni. Puheet siitä, että tavallinen suomalainen ei oppisi useita vieraita kieliä, ovat puppua. Lähinnä kyse on laiskuudesta.

Fasse

Suomessa opiskeltavien kielten valitseminen ei lähde alueellisista tarpeista. Tarvitaanko Lappeenrannassa ruotsia enemmän kuin venäjää kanssakäymiseeen kadulla vastaantulevan ulkomaalaisen kanssa? Toivottavasti heidän turisminsa ei johda invaasioon, jolloin Munsalassa pitäisi opettaa pakkovenäjää. Toisaalta sikäläisestä murteesta ei saa uumajalainenkaan tolkkua puhumattakaan kouluruotsillaan ymmärretyksi tuloa yrittävästä nurmoolaisesta.

Sen sijaan, että jankutetaan pakkoruotsista, pitäisi tajuta, mitä kieliä missäkin päin Suomea olisi hyvä osata. Vastaavasti ulkomailla kohdemaan kielen hallitsemisesta on varmasti enemmän etua kuin haittaa; Tasmaniassa kolttasaamesta on todennäköisesti yhtä vähän iloa kuin ruotsista paikallisten kanssa keskusteltaessa.

Edellä joku mainitsi, että oman äidinkielensä lisäksi oppii helposti yhden uuden kielen. Jos ei opetettua kieltä joudu käyttämään, se unohtuu aivosopukoiden muistipaikkoihin. Minulle näin on käynyt ruotsin kohdalla, jota en liki kolmeenkymmeneen vuoteen joutunut käyttämään. Ymmärrän, mitä minulle ruotsiksi sanotaan, mutta yleisetkin sanat ovat hakusessa, joten saatan vastata ruotsinkielisessä keskustelussa englanniksi, jota olen tuon kolmekymmentä vuotta käyttänyt työkielenä suomen ohella.

Sinänsä en näe mitään väärää siinä, että jotkut osaavat ruotsia. Olen heille omassa rajallisuudessani jopa siitä kateellinen.

Jamppa12

Lappeenrannassa ei käytännön elämässä tarvitse ruotsia kukaan, mutta ei pakkoruotsi-asiaa voi ajatella alueellisesti, koska Suomi on pieni maa, ja kaikkien ihmisten tulee olla samanarvoisia lain ja oikeuksien suhteen.

Eikä tämä nyt tarkoita, että kaikkia pitää pakkoruotsittaa tasapuolisen ankarasti, vaan päinvastoin, pakkoruotsi pois kaikilta! Pakkoruotsi ei ole oikeutettua missään päin Suomea. Jos jollain paikkakunnalla oppilaat pitävät ruotsia erityisen tarpeellisena, he kyllä osaavat valita sen valinnaisena kielenä itsekin.

Se on ihan jokaisen ihmisen oma asia, minkä kielien opiskeluun haluaa panostaa. Hurrieliitillä ja heidän juoksupojillaan, kuten Kataisella ei ole mitään oikeutta survoa pakkoruotsia viattomien kansalaisten kitalakeen!

Vyötiäinen

Koulujen pakkoruotsilla ei ole oikeastaan MITÄÄN tekemistä kielitaidon tai yleensä kieliasioiden kanssa. Tämä on totuus, jota tietyt piirit harkitusti peittelevät.

Pakkoruotsilla vain ylläpidetään keinotekoista kaksikielisyyttä, joka taas ylläpitää suomenruotsalaisten etuoikeutettua asemaa.

Suomenruotsalaisilla on valtava yliedustus ns. hyvissä ammateissa ja asemissa Suomessa. Ei tosiaan uskoisi, että vain joka 19. kansalainen on ruotsinkielinen!

Tämän tosiasian tietää parhaiten RKP, suomenruotsalainen eliitti ja heidän suomalaiset bulvaaninsa. Siksi he puolustavat pakkoruotsitusta kiivaasti loppuun saakka.

Olisiko Suomi ja suomalaiset vihdoin valmiita todelliseen itsenäisyyteen ja länsimaiseen demokratiaan, missä yhtä kansanosaa ei nosteta kaikkien muiden yläpuolelle?

Vastaan itse. Suomalainen kansa on AINA ollut valmis, mutta ei poliittiset päättäjämme. Mielenkiintoisin kysymys onkin, miksi pääväestön valitsemat päättäjät eivät aja äänestäjiensä etua ja tahtoa.

JustJooEiKuuluSulle

"Yhdys sana on kaksi sanaa nivottuna yhteen. Esi merkkejä hyvän kielen yhdys sanoista on oviauki, tuleylös ja herätysnytonjoaamu. Yhdys sanat eivät ole kuitenkaan satun naisia sanoja nivottuna yhteen. Vain tietytsanat kelpaavat. Esi merkiksi lattia laatoitus, katu osoite ja lippu tanko eivätole yhdys sanoja. Yleisin yhdys sana virheonkin sanojen yhteen kirjoittaminen, esi merkiksi: kesäkuunensimmäinenpäivä. Sanoja ei kannataalkaa kirjoittaa yhteen, jollei ole varma, koska silloin tulee helposti yhdys sana virheitä. Capslock on yhdys sanojen ohella tärkein oikein kirjoitusta auttavaasia.

Yhdys sanan voi-myöskin kirjoittaa viivan-avulla, kunhan muistat-että vokaali loppuista ja alkuista-sanaa EI-VOI yhdistää-viivalla. Viivan kansain välinen nimi-on muuten yhdys sana viiva, ethän-unohda-tätä-?

Yhdys sanaksi kelpaavat sanat tunnistat siitä, että pistät sanat hevonen ja mälli yhteen ja tunget ne sanojen väliin. Jos sanoista muodostuu Unkarin kansallis hymni "Iso isäni söi N'Ubuntunsuukon katsoessaan piki mustan myrsky tuulen polkka tanssia", on kyseessä melko toden näköisesti yhdys sana.

Yhdys sanat ovat tärkeitä suomenkielen asioita, joita opiskellaan yleensä lappeen Rannassa (ruots. Vill Man Strand) tai jossakin muussa rekka auto kaupungissa."

Täällä-osataan