Maanantai 21.1.2019

Yllättävä moite hallitukselle: ”Ongelmat vain pahenevat”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
29.4.2012 10:35
  • Kuva: Petteri Paalasmaa/Uusi Suomi
    Kuva
    Kokoomuksen Henna Virkkunen on ajanut kuntauudistusta.

Kokoomuksen Nuorten Liiton puheenjohtaja Antti Häkkänen arvostelee hallituksen kuntauudistusta.

Häkkänen kuvailee hallituksen kuntauudistusta Puheenvuoron blogissaan ”kaavamaiseksi” malliksi, jolla ei saada ratkaistua kuntien keskeisempiä ongelmia.

Ongelmana Häkkäsen mukaan on, että suurkunnissa verovarojen valvonta karkaa yhä kauemmas yksittäisestä veronmaksajasta.

– Löysä julkinen monopoliasema palvelutuotannossa vain vahvistuu ja koko julkisen sektorin ongelmat vain pahenevat, hän kirjoittaa.

Kuntauudistusta ankarasti ajava kuntaministeri Henna Virkkunen on myös kokoomuslainen. Virkkunen on kuitenkin luvannut helmikuussa, että kuntien näkemyksiä kuullaan kuntauudistuksia tehdessä. Lue lisää hallituksen kaavailemasta kuntauudistuksesta täältä.

”Häkkäsen kirjoituksessa on enemmän asiaa kuin Virkkusen paperipinkassa.”

Kansanedustaja Reijo Tossavainen (ps.) antaa tukea Häkkäsen ajatuksille.

– Häkkäsen kirjoituksessa on enemmän asiaa kuin Virkkusen paperipinkassa. Olisi hyvä, että Häkkäsen edustama ajattelu saisi jalansijaa laajemmaltikin Kokoomuksen ja koko hallituksen piirissä. Näin vältyttäisiin erittäin suurilta ja vaikeasti korjattavilta virheiltä, Tossavainen kommentoi Häkkäsen blogia Puheenvuorossa.

Häkkäsen mielestä hallituksen pitäisi pystyä osoittamaan, että esitetystä mallista olisi tutkitusti saatavissa todellista hyötyä.

– Varsinaiset talouudelliset hyödyt hallitusohjelman mukaisesta uudistumallista ovat jääneet arvailujen varaan, Häkkänen kirjoittaa.

Hallituksen esittämä malli aiheuttaa Häkkäsen mukaan ongelmia erityisesti terveydenhuollossa.

– Hallituksen ajaman kuntauudistuksen keskimääräinen kuntakoko olisi noin 45 000 asukasta. selvitysten ja kaikkien asiantuntijoiden mukaan terveydenhuolto vaatii järjestämispohjaksi vähintään 200 000, mieluiten 250 000 asukasta.

Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Jouko Heyno

Kuntauudistuskeskustelussa on kaksi pikkuasiaa täysin hukassa:

1) Mitä varten, mihin tarkoitukseen, Suomessa ylipäätään on perustuslain takaama kuntalaisten (EI SIIS KUNTIEN) itsehallinto

ja

2) Millainen kunta on kustannustehokas.

Jälkimmäiseen vastaus on selvä: Sekä Kuntainliitto aikoinaan että VM on tehnyt selvityksen, jonka mukaan taloudellisesti tehokkain on noin 30 000 asukkaan kunta. Kuntatalouden tehokkuuden parantamiseksi ensimmäinen reaalinen toimi olisi siis pääkaupunkiseudun kolmen megalomaanisen kuntahirviön jakaminen 30 000 asukkaan kuntiin.

Ajatus erilaisista kunnanosabyrokratioista on idioottimainen: miksi luoda tällainen "lähidemokratiapelleilyorganisaatio", kun kuntien pitäminen kyllin pieninä ajaa saman asian, ja tehokkaammin?

Edelliseen vastaus on yhtä selvä. Kunta EI ole valtiohallinnon osa, vaan sen kanssa kilpaileva vallankäytön järjestelmä, jonka nimenomainen tarkoitus ja merkitys on vähentää keskusvallan valtaa ja tuoda vallankäyttö niille, jotka sen kohteena suorimmin ovat, kuntalaisille.

Kunnan "perustehtävä" EI siis ole terveydenhuollon järjestäminen.

Miksi sitten suurkunnat?

Suomi sitoutui EU-jäsenyydessä koko liittovaltion yhteiskuntajärjestelmien yhdenmukaistamiseen. On selvää, että mallina ei ole Suomen kaltainen "täivaltio". Suomalaisen kunnan asema Suomessa on sama kuin vaikkapa Katalonian asema Espanjassa. 300 autonomista aluetta Suomen kokoisessa maassa on EU-byrokratialle kestämätöntä.

SIKSI kuntalaisten itsehallinnosta, autonomiasta, pitää päästä eroon.

Mitään taloudellisia etuja kuntaliitoksilla ei tähän mennessä ole tehtyjen selvitysten mukaan saavutettu, eikä ole syytä olettaa, että jatkossa tilanne olisi toinen. Mitään selvityksiä saavutettavista "eduista" ei myöskään ole julkaistu tai julkistettu.

Kokoomuksen ongelma keskustelussa onkin, ettei siellä ymmärretä yhteiskunnan perustaa: Yhteiskuta, sen enempää kunta kuin valtiokaan, EI ole liikeyritys. Kunnanjohtaja, ministeri tai kansanedustaja EI ole yritysjohtaja.

Suomen kansan ja kansantalouden etu olisikin kuntauudistus, jossa tavoitteena olisi noin 600 kuntaa.

Asian suhteesta EU-jäsenyyteen tarkemmin täällä:

http://jheyno.puheenvuoro.uusisuomi.fi/95679-kuntaliitokset-ja-kansanvalta

ja täällä:

http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/98630-mihin-hallituksen-ku...

Viha

Kunnilla on jo peruspalvelukuntayhtymiä... eli suurkunnat ei muuttaisi yhtikäs mitään palvelutarjonnassa tai mahdollisuuksissa tarjota näitä.

Ellei kuntayhtymät muuttuisi entistä isommiksi, sillai kaksi tai kolme maakuntaa kerralla.... paitsi lapissa missä jokainen kunta hoitaa kaiken itse, koska niillä on siihen varaa ku loputtomasti rahaa virtaa etelästä... eikä ole siten koskaan ollut mitään tarpeita säästää tai miettiä asiat uudelleen.

Metu

Parin kolmen kunnan yhtymät eivät toimi. Kaikissa kunnissa säilyy oma byrokratia, vedetään kotiin päin.

Surullisenkuuluisin esimerkki lienee totaalisen epäonnistumisen kokenut S i i l i s e t Siilinjärvellä. Siinä kolme kuntaa meni yhteen tarveydenhuollossa ja homma meni täysin mönkään. Parin vuoden jälkeen Siiliset puretaan ja Siilinjärven kanssa yhteistyöhön ja jopa kuntaliitokseen aikoneet kunnat, Nilsiä ja Maaninka, aikovat liittyä Kuopioon.

Kun verrataan kuntien peruspalvelumenoja, mennään metsään. Isommilla kunnilla on enemmän palveluja kuin pienillä. Ei kannata verrata puuroja ja vellejä keskenään.

Kuntien tehokkuudesta on liikkeellä outoja tietoja. Esim. Rautavaaran kunta saa valtiolta yli 4000 Euroa / henkilö valtionosuutta. Kuopion kaupunki 1500. Ja sitten verrataan näitä keskenään. Hohhoijaa.

Scorpius

Lasketaan kaikkien kuntien valtionavut Helsingin tasolle per henkilö, niin kuntaliitoshaluja alkaa esiintymään. Toisin sanoen pikkukunnat pysyvät pinnalla vain massiivisten valtionjen avulla.

Hallituksella on hyvä suunnitelma, toimeen vain. Älkää kuunnelto näitä kepupersuja.

Jouko Heyno

Helsinki ja pääkaupunkiseutu on Suomen suurin yksittäinen aluetuen saaja. Neesteen verotuloista pääosa tuloutetaan pääkaupunkiseudulle, samoin Fortumin, paperiteollisuuden jne. Montako sellutehdasta Kehäkolmosen sisäpuolella on? Entäpä niiden ydinvoimaloiden määrä?

Jos - ja kun - et tiedä, mistä puhut, tee itsellesi ja muille palelus, ota selvää.

Metu

Yhteisövero tuloutetaan pääosin valtiolle. Siitä sitten jaetaan rahaa kunnille niin, että pienimmät saavat eniten asukkasta kohti.

Valtionvarainministeriön saitilta:

Yhteisöveronsaajia ovat valtio, kunnat ja seurakunnat. Verovuonna 2012 yhteisöveron jako-osuudet ovat kuitenkin seuraavat: valtio 69,36 prosenttia, kunnat 28,34 prosenttia ja seurakunnat 2,30 prosenttia.

Jouko Heyno

Yheisövero tuloutetaan valtiolle. Aiemmin mitään "yhteisöveroa" ei ollut, vaan yritysten kunnallisvero tuloutettiin siihen kuntaan, jossa verotettava tulo oli tuotettu.

Nykyisin yhteisövero tuloutetaan kuntiin sen mukaan, miten yrityksillä on työntekijöitä. Näin esim. paperiteollisuuden Kehäkolmosen ulkopuolella tuottamasta verotettavasta tulosta pääosa tuloutetaan pääkaupunkiseudule, vaikka tuossa Suomen syylässä ei tuoteta mitään.

Kun verotettava tulo tuotetaan kunnassa A ja tuloutetaan kuntaan B, on kyseessä kehitysaluetuki.

luuserius

Kansalaiset äänestävät Eduskunnan, joka sitten vie vallan kunnilta. Se on demokratiaa. Kyse on siitä päätetäänkö asioita omassa kylässä vai 150 kilometrin päässä kyläkeskuksessa.

Säästöjä ei synny, koska palkkatakuut, yms. venkoilut eivät leikkaa kuluja. Päinvastoin, tarvitaan lisävirkoja, jotta kuntaliitokset saadaan toimimaan. Ei ihme että jo omien sisältäkin tulee arvostelua.

Kuuntelin Kyllösen suunnitelmia tulevaisuuden Suomesta, jossa joukkoliikenne kuljettaa kaikkia ja liikennöintimaksu on tasapuolinen. Koko hallitus tuntuu olevan Kyllösen takana, mikä kuvastanee näiden ministerien kykyä olla realistinen.

Tavallinen ihminen ostaa bensaa ja maksaa siitä veroa. Mutta ministereiden mielestä tarvitaan teknistä valvontaa, teknologiaa ja komiteoita tutkimaan kuinka liikenteen verotusta kehitetään. Ei tiedä enää itkeäkö vai nauraa...........

Metu

Valtion tulouttamat valtionosuudet eivät kuitenkaan mene kehä-III:n sisäpuolelle, vaan ulkopuolelle. Joka viitsii tarkistaa asian vaikkapa tuommoisesta osoitteesta, ei muuta väitä:

http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/201...

Metsäverotusta ei suinkaan ole lopetettu, se vaan muuttui pinta-alaperusteisesta myyntitulon verottamiseen, lopputulos on keskimäärin sama, tietysti metsänomistaja, joka ei myy metsää, ei veroakaan maksa. Mutta kun metsästä ottaa rahaa, veroa ei voi välttää.

Kannattaa vähän tarkistella aisioita, luulot eivät mene läpi keskustelupalstoilla.

Jouko Heyno

Kun nyt Fortumin ja TVO:n maksamista veroista suurin osa tuloutetaan pääkaupunkiseudulle, niin kerro meille kaikille vihdoin, montako öljynjalostamoa tai/ja ydinvoimalaa siellä Kehäkomosen sisäpuolella on. Entäs ne sellu- ja paperitetaat? Eiralla vai Erottajalla?

Metsäverotus lopetettiin ja muutettiin normaaliksi myyntituloverotukseksi. Metsävero maksettiin siihen kuntaa, jossa metsä tuotti tuloa, nykyinen myyntitulovero maksetaan siihen kuntaan, jossa myyjä sattuu asumaan. Jos - ja kun - et tiedä, millainen metsäverojärjestelmä oli, ota selvää.

Se, että jotain kutsutaan jollain termillä, ei muuta tosiasioita.

Metu

Ei ole niin. Fortumin, Neste Oilin jne. yhteisöveroista tulotetaan suurin osa valtiolle. Eli näin:

Verovuonna 2012 yhteisöveron jako-osuudet ovat kuitenkin seuraavat: valtio 69,36 prosenttia, kunnat 28,34 prosenttia ja seurakunnat 2,30 prosenttia.

Valtio taas tulouttaa rahat kunnille, pienille köyhille kunnille moninkertaisesti asukasta kohti kuin pääkaupunkiseudun rikkaille kunnille. Ja niissä ihmiset lisäksi maksavat veroa paljon enemmän kuin köyhien kuntien asukkaat.

Ei yhteisöveroa enää pääosin jyvitetä sen mukaan, missä tuotantolaitokset sijaitsevat, se oli joskus takavuosina tapa, ei ole enää. Ei ole niin suurta merkitystä, missä tuotantolaitos sijaitsee. Myös ns. pääkonttorit ovat yrityksen tärkeä osa, ne myös tuottavat verotuloja, usein enemmänkin kuin tuotantolaitokset.

En osaa paremmin vääntää rautalangasta, toivottavasti menee ymmärrykseen.

Jouko Heyno

Et siis kuitenkin kertoisi, kuinka monta ydinvoimalaa, paperitehdasta ja sellutehdasta siellä Kehäkolmosen sisällä on, valtio kun tulouttaa noiden verotuloja sellaisiin "köyhiin" kuntiin kuin Naantali, Porvoo ja vaikkapa Eurajoki.

Odotamme kaikki mielenkiinnolla,, ihan vaikkapa rautalangasta.

luuserius

On vaikeuksissa. Maksajien määrä vähenee huolettavasti ja etujen saajien määrä kasvaa pelottavaa vauhtia. Koska menneinä vuosikymmeninä etujen saajat eivät ole osanneet hoitaa asioitaan, olisi tärkeää nyt tehdä merkittäviä päätöksiä. Lasku tuleville sukupolville on kasvanut jo yli kantokyvyn.

Näillä näkymin Suomi menee pohjalle.

jaliraita

ei ole riittävästi pääkaupunkiseudulla. Samoin ei ole muitakaan elintarvikkeita. Monopoliasemassa oleva Vuosaaren satamakin rokottaa muuta suomalaista yhteiskuntaa, samoin Helsinki-Vantaan lentokenttä. Muun yhteiskunna tuella on rakennetu Helsingin metrokin. Meillä Somerolla ei ole valtion avuin rakennettua julkista liikennettä, jne.

Jali Raita, diplomi-insinööri
Somero

Metu

Käytettiinhän sitä viisaassa Wikipediassakin metsävero-nimikettä:

Metsävero on metsän omistukseen tai puun myyntivoittoon perustuva vero

elikkää Wikipedian mukaan sekä pinta-alavero että myyntivoiton vero ovat metsäveroja.

Ei ihme, jos minä asiantuntematon erehdyn. Ennen myyntitulojen verotusta oli pinta-alaverotus, joka oli 2005 asti voimassa, taisi olla vaihtoehtoisena pitkään myyntitulon verotuksen kanssa.

Lisäksi meitä pienmetsänomistajia rokotetaan metsänhoitomaksulla, joka on yksityisiltä metsänomistajilta perittävä vero, jolla rahoitetaan muun muassa metsänhoitoyhdistyksien toimintaa.

Gitarrr

Mistä tämä alituinen kuntauudistuksen tarve perimmiltään johtuu? Miksi pelkkä kuntien liittäminen toisiinsa ei takaa yhtään mitään vaan ainoastaan saattaa pahentaa olevaa tilannetta?

Suomen julkinen hallinto koostuu erittäin sekavasta hallintoryppäästä josta pirukaan ei ota enää selvää. Olisi parasta ampua hajalle koko paska ja rakentaa uusi hallinto muualla Euroopassa hyväksi koetun ja myös lähidemokratian takaavan mallin mukaan.

Nykyinen suomalainen ristiin-rastiin-lomittain-tyyppinen hallintosekasotku tuhlaa ja hukkaa resursseja.

Jo 1920-luvulla Suomeen suunniteltiin eurooppalaistyyppistä maakuntatason hallintoporrasta. Sitä ei saatu aikaan ja siksi meidän vuosikymmenten mittaan kaoottisesti (paikkaa paikan päälle) syntyneestä hallinnostamme puuttuu selkeys ja läpinäkyvyys.

Suomesta puuttuu eurooppalaisen demokratian kulmakivi: Itsehallinnolliset maakunnat vapailla vaaleilla valittuine edustajistoineen. Nykyinen ”maakuntahallinto” on vain EU:n silmänlumeeksi luotua kvasihallintoa jota Suomi on muutenkin täynnä. Euroopan maista se porras puuttuu vain Suomelta ja Maltan saarivaltiolta.

Moniko muuten tietää oman maakuntansa johtajan, esim. Uudenmaan?
http://www.uudenmaanliitto.fi/?s=46

Jouko Heyno

"Suomesta puuttuu eurooppalaisen demokratian kulmakivi: Itsehallinnolliset maakunnat vapailla vaaleilla valittuine edustajistoineen."

Ei puutu.

On aivan sama, miksi tuota itsehallinnollista aluetta kutsutaan - jossain muualla se on "maakunta", Suomessa se on "kunta". Suomessa on noita "kulmakiviä" yli 300, mikä on EU-byrokratialle liikaa. Suomalaisen kunnan asema Suomessa on suunnilleen sama, kuin vaikkapa Katalonian asema Espanjassa.

Ja ihan vapaat vaalitkin on.

Metu

Nimittäin vertailu Suomen kuntien ja Katalonia kesken.

Katalonia on itsehallintoalue, jossa on oma parlamentti. Se hoitaa opetuksen, poliisitoimen, ympäristönsuojelun, kantaa veroja jne.

Siellä on 7 miljoonaa asukasta, pinta-ala liki kymmenesosa Suomen pinta-alasta.

Säälittävät, pikkuiset muutaman tuhannen asukkaan kunnat Suomessa, jotka on perustettu aikaan, jolloin ihmiset liikkuivat hevosella ja laivoilla, ja jolloin ei ollut nettiä.

Se jakautuu maakuntiin, piirikuntiin, kuntiin.

Jouko Heyno

"Katalonia on itsehallintoalue, jossa on oma parlamentti. "

Kun X on itsehallintoalue, jossa on oma parlamentti (valtuusto). Se muuten kantaa veroja jne. Hoitaa muuten opetuksen jne.

Kuten sanottu, termillä ei ole merkitystä. Kunta X Suomessa ja Katalonia Espanjassa ovat hallinnollisesti samassa asemassa. Espanjalainen kunta ei ole Espanjassa samassa asemassa kuin suomalainen kunta Suomessa.

Suosittelen ottamaan asioista selvää, tutustu nyt ensin vaikka Suomen perustuslakiin ja kunnallislainsäädäntöön. Se on hyvä alku.

Metu

Onpa pikkuisen eri suuruusluokan asiasta kyse. Katalonia on suurempi kuin koko Suomi. Sillä on autonomia, se on kuin Suomi Venäjän vallan aikana. Se tekee omat lait, kerää omat verot, hoitaa monia palveluja. Rautavaarassa on 2000 asukasta, noudattaa kiltisti Suomen lakeja, elää sillä, että saa valtiolta yli 4000 Euroa/asukas avustusta. Valtio on määrännyt tarkalleen, mitä pikku kunnan pitää tehdä.

Kannattaa loogisesti ajatella asioita, ei voisi erilaisempi tilanne olla Katalonialla ja Suomen kunnilla.

Jouko Heyno

Nimen omaan ainoa ero on suuruusluokka. Sitähän olen koko ajan sinulle yrittänyt sanoa. Menikö edes oma tekstisi sinulle perille?

Katalonia muuten EI tee omia lakeja. Se myöskään suomalainen kunta.

Perustuslain mukaan Suomessa on KUNTALAISTEN ITSEHALLINTO. Mitä ihmettä et ymmärrä?

Lue enemmän, luulet vähemmän.

Metu

Toisella on itsehallinto, oma parlamentti tekee omat lait. Kerää verot, tekee päätökset jne.

Toinen tekee kiltisti, mitä valtio ja lait määräävät. Kunnallinen itsehallinto on aika pieni asia Rautavaaran kunnassa, pelivaraa ei juuri ole.

Jouko Heyno

Katalonia ei säädä mitään omia lakeja. Lainsäädännön monopoli Espanjassa on Madridissa istuvalla kansanedustuslaitoksella. Veroja keräää Suomessa kunta siinä kuin Espanjassa Katalonia (olet varmaan kuullut termin "kunnallisvero"). Molemmissa noudatetaan "kiltisti" maan lakeja.

Miksi luulet, että itsehallinto on rautavaaralaisille vähemmän tärkeää kuin katalonialaisille?

Metu

Mitähän ihmettä Katalonian parlamentti tekisi, jos ei säätäisi lakeja?

Vaikkapa tieto Wikipediasta:

Katalonian parlamentti hyväksyi heinäkuussa 2010 lain, joka kieltää härkätaistelun itsehallintoalueella vuodesta 2012 alkaen.

Itsehallinto ei ole tärkeä rautavaaralaisille muuta kuin tunnetasolla. Sitä kun juuri ei ole, asiat on säädelty niin tarkkaan. Siksi on parempi, että Rautavaara liitetään tehokkaammaksi kunnaksi, joka ei tarvitse köyhänapua valtiolta niin paljon.

Jouko Heyno

Wikipedia, "totellisen tiaton lähe".

Katalonia sääsi järjestyssäännön, siinä kuin suomalainen kunta säätää kunnan järjestyssääntöjä. Sanktiotkin ovat suunnilleen sama. Härkätaistelut ovat Madridin kansanedustuslaitoksen säätämien lakien mukaan luvanvaraisia KOKO MAASSA, Katalonian kunnanvaltuusto vain sääsi, ettei lupia enää myönnetä.

Lue enemmän, luulet vähemmän.

Mitä Katalonian kunnanvaltuusto siis tekisi, jollei säätäisi lakeja? No, ihan samaa, kuin suomalainenkin kunnanvaltuusto.

Millä muulla tasolla itsehallinto on katalaaneille tärkeää, kuin "tunnetasolla"?

luuserius

**Siksi on parempi, että Rautavaara liitetään tehokkaammaksi kunnaksi, joka ei tarvitse köyhänapua valtiolta niin paljon.**

Mihin siis se Rautavaara pitää liittää ?

Miten ne sosiaali, yms. menot sitten leikkaantuvat ja avun tarve laskee kuntaliitoksilla. Työntekijöiden määrähän ei vähene, vaan kokemusten mukaan lisääntyy kuntaliitosten yhteydessä. Miten se säästö siis syntyy ?

Metu

Mm. hallintokustannuksia säästetään, kunnassa on yksi kunnanjohtaja, yksi tekninen johtaja, yksi talousjohtaja, monia muita virkamiehiä, joita tarvitaan vain yksi. jne. Kun nippu kuntia liitetään yhteen, tarvitaan paljon vähemmän johtajia. Pieni esimerkki: 2000 hengen kunnassa veronmaksaja joutuu maksamaan kunnanjohtajan palkasta 83 Euroa. 100.000 asukkaan kunnassa kustannus / veronmaksaja on 3 Euroa. Luonnollisella vaihtumisella ja eläköitymisellä pikkuhiljaa saadaan henkilöstömäärä sopeutettua.

Jos kunnalla on oma terveyskeskus, ohjelmiston lisenssimaksut ovat satojatuhansia Euroja, lisäksi tulee vuosittain kymmenien tuhansien ylläpitomaksut. Kun vaikkapa 5 kuntaa menee yhteen, maksut / veronmaksaja ovat viidesosa.

Ulkoistettaessa terveydenhuoltotoimintoja, mitä kaikkien pienien kuntien on ollut pakko tehdä saa mitä isompi kunta, sitä halvemmat sopimukset isoilta toimittajilta.

Suuruuden ekonomia jyllää monessa muussa asiassa. Rautavaara-ressukka ei ole aina saanut vakituista lääkäriä palkattua, on joutunut käyttämään reppulääkäreitä, jotka ovat puolta kalliimpia. Rahaa palaa, ja sitähän tulee valtiolta.

Rautavaaran liitossuunta lienee Kuopio, liitos Kuopion kanssa on todennäköinen.

Tuttu

"Kun nippu kuntia liitetään yhteen, tarvitaan paljon vähemmän johtajia."

Tarkoitatko sanoa, että nykyiset kunnanjohtajat ovat suurelta osin tyhjän panttina? Eli että yhden kunnanjohtajan todellinen työmäärä on nykyisin vain esimerkiksi kolmasosa siitä, mitä hän oikeasti ehtisi tehdä työaikansa puitteissa?

Vai tarkoitatko, että säästö syntyy siitä, että kun kuntia yhdistetään, aiempien kunnanjohtajien työt teetetään joillakin alempipalkkaisilla virkailijoilla?

Oli miten oli, voitko esittää jonkinlaisia laskelmia väitteidesi tueksi?

Jos et, sinun ehkä kannattaisi keskustella joistakin aivan muista asioista.

"Jos kunnalla on oma terveyskeskus, ohjelmiston lisenssimaksut ovat satojatuhansia Euroja, lisäksi tulee vuosittain kymmenien tuhansien ylläpitomaksut. Kun vaikkapa 5 kuntaa menee yhteen, maksut / veronmaksaja ovat viidesosa."

Tämä ilman muuta on kiinnostava kuriositeetti etenkin, kun kaikki tietävät, että terveydenhuollon tietojärjestelmät eivät nykyäänkään toimi siitä huolimatta, että niistä laskutetaan maltaita.

Tosin lisenssimaksut eivät koskaan ole yhtään suuremmat kuin mistä on sovittu palvelun ostajan ja myyjän välillä. Jos niissä on ilmaa, ilma voidaan poistaa, jos niissä ei ole ilmaa, silloin ei auta, vaikka Suomessa olisi yksi ainoa kunta.

(Luonnollisesti kuntauudistusta verrattomasti tehokkaampi menetelmä kuntien maksukyvyn takaamiseksi olisi kuntien asukasdemokratiaan liittymättömien velvoitteiden siirtäminen valtiolle. Kuten esimerkiksi terveydenhuolto, sosiaalitoimi ja koulutus.)

MadMan

Kuntauudistus on välttämätön jo EU- rakenteiden takia, muuten hallintoa on liian monessa tasossa ja liian paljon. Suomen suurena ongelmana on vain osaavan työvoiman vajaus ja sen tuoma työvoiman kilpailun puute. Asian voi havaita jo yksityissektorin työpäivien pituudesta sekä siitä, että Suomen kustannusrakenne on kohtuullisen korkea (ei tosin Norjan tasoa). Sinällään korkeat kustannukset eivät välttämättä ole huono asia, mutta Suomi ei tuota sen tyyppisiä välttämättömyyshyödykkeitä, joita muut maat tarvitsisivat (Öljy tms.).

Kaikki haluavat olla töissä kuntasektorin virastoissa siisteissä toimistosuojatöissä 70-90 luvun hengessä. Suomessa on kunnissa lähes 500000 henkilöä tuunissa ja se on liian paljon. Suomen työvoima ei kilpaile laadun tai määrän kautta terveellä tavalla, koska julkisella sektorilla on n. 30% työvoimasta. Jos lukuun lasketaan vielä julkiset yritykset, niin luku on vielä suurempi.

Tähän mennessä Suomen kansantalous on toiminut kohtuullisen hyvin synkistä pilvistä huolimatta, joskin järjestelmä perustuu riskialttiisiin keihäänkärkiin ja niiden tuomiin yhteyiskuntahyviin (Nokia jne.). Suomalaiset päättäjät eivät sisäistä, että naapurivaltioiden päättäjät tietävät em. asian ja osaavat kyllä vetää oikeista naruista (vrt. Ruotsi). Tästä syystä päättäjät todellisuudessa näyttelevät tekevänsä asioita, vaikka todellisuudessa juurikaan mitään ei tehdä asioiden korjaamiseksi. Aika korjaa tilanteen ja voihan olla, että käy tsägäkin -malli.

Muistutukseksi vielä, että Suomen infran (kadut, tiet, kunnallistekniikka, talot jne.) ovat rakentaneet rakennusyritykset ym. yksityisen sektorin yritykset eivät kuntapäättäjät tai kuntatyöntekijät. Kaavatkin taidetaan jo teettää insinööritoimistoissa. Että se siitä virkamiestarpeesta. Laiskuus ei elätä ketään protestanttisessa valtiossa ja Suomi ei päätä maailman kiertokulkua olipa Pohjanmaa kuinka vahva tahansa.

Gitarrr

Aluehallinnon alimman tason (kunta) yksikön yhdistämisissä demokratia menee aina kauemmaksi kansalaisesta. Tämä nykyinen kuntauudistushanke on kaikkien aikojen vallan keskittämishanke Euroopassa - kertakaikkiaan erikoinen liike maassa joka kutsuu itseään länsimaiseksi demokratiaksi.

Kuntien määrä Sveitsissä...Saksassa...Ranskassa...? Esim. Saksassa on kuntien keskimääräinen asukasluku PIENEMPI kuin nyky-Suomessa eikä siellä siitä huolimatta yhdistellä kuntia.

Rommeli

Korvaa järjen ja rationalisuuden.

Yrityksissä ei noin heppoisilla perusteilla, ilman mitään konkreettisia laskelmia säästöistä, tehtäisi tuollaisia mittavia uudistuksia.

Joku kuitenkin tästäkin leikistä hyötyy. Ja veronmaksajat maksaa viulut. Taitaa kuitenkin mennä kustannukset jo Sellon kokoluokkaan eikä Viulut enää riitä.

Jouko Heyno

Kuntauudistuksella ei ole MITÄÄN tekemistä kustannusten tai säästöjen kanssa. Kyseessä on EU-suopimuksen yhteydessä sovitusta kansanvallan alasajosta, jota on määrätietoisesti ajettu jo vuodesta 1993. Linkki yllä aiemmassa viestissäni, joten kyse ei ole "kuulopuheesta", vaan sovitussa pysymisestä.

On jotenkin surkuhupaisaa, että uuslibertaarien tapa käydä keskustelua on saanut kansalaiset uskomaan, että nimen omaan kustannukset ovat aina ja ikuisesti se, mistä puhutaan.

Eivät ole.

Metu

Kuntauudistuksessa on takana asia, josta ei paljon ole puhuttu. Veronmaksajat joutuvat maksamaan pienten, elinkelvottomien kuntien kustannukset ja tehottoman toiminnan. Onko järkevää maksaa pienelle kunnalle yli 4000 Euroa / asukas tukea, kun isommissa yksiköissä päästään kolmasosalla.

En minä ainakaan veronmaksajana halua maksaa tarpeettomasta impivaaralaisuudesta.

Kehyskunnat elävät isompien kaupunkien siivellä. Ne käyttävät paljon tarpeettomasti rahaa yritysten ostamiseen omalle alueelleen. Kun kuntarajoja olisi vähemmän, tämä tuhlaus vähenisi.

jaliraita

ALOITE KANSALLINEN SENIORILIITTO RY:N 24. LIITTOKOKOUKSELLE
24. - 25.5.2012 Lappeenrannan kaupungintalolla

Asia: Kuntauudistus, vaatimus kuulemisesta, laiton syrjintätilanne, UKK:n puhe v.1965

Ehdotamme kokoukselle seuraavan julkilausuman hyväksymistä.

Kuntien vastuullisten luottamushenkilöiden ja virkamiesten tulee huolehtia siitä, että kaikkia kuntalaisia ja muita asianosaisia asiassa kuullaan ennen ratkaisujen tekemistä. Kuuleminen ja asian yleinen käsittely tulee tehdä siten kuin kuntalaissa ja hallintolaissa on määritelty unohtamatta perustuslain ja kansainvälisten sopimusten sekä EU-lainsäädännönkin vaikutuksia eli Pacta Sunt Servanda.

Kuntauudistushankkeet eivät ole mikään uusia asia. Silloinen tasavallan presidentti Urho Kaleva Kekkonen puhui aiheesta mm kunnallisen itsehallinnon 100-vuotisjuhlassa 29.3.1965, liite 1, lähdemerkintä "Urho Kekkosen arkisto UKA 3/17". UKK:n puhe on täyttä asiaa myös tänä päivänä.

Kuntien velvoitteiksi säädettyjä tehtäviä tulisi vähentää ja laittaa keskitetysti valtion hoidettaviksi. Kunnallisverotuksesta tulisi luopua, koska se luo epätasa-arvoa. Eihän ole yksittäisen kunnan ansio, että sen alueelle tulee kansainvälinen lentokenttä, satama tai ydinvoimala, joita verottamalla voidaan kuntalaisten hyväksi verovaroja käyttää, kun taas toinen kunta valtion päätöksinä ei ole saanut alueelleen tällaisia rahasampoja.

Nyt käsillä olevasta kuntauudistushankkeesta saatavista asiakirjoista on luettavissa, että kuuleminen on järjestetetty ns kutsutilaisuuksina. Tämä ei ole demokraattista kuulemista, kun kuultavat tahot on jo etukäteen valittu ja karsittu. Kuntauudistushankkeen on käynnistänyt valtioneuvosto. Sille kuuluu siis huolehtiminen siitä, että kuuleminen toteutetaan siten kuin laki edellyttää.

Asiakirjoista ei selviä, että olisi tehty taloudellisia laskelmia suurkuntien muodostamisessa verrattuna nykytilanteeseen. Mitä taloudellista etua suurkunnista tulisi julkiselle taloudelle ja toisaalta kuntalaisille? Kannattavuuslaskelmat, feasibiity study, tulee esittää, jos ne on laadittu. Jos ei ole laadittu, niin ne pitää laatia. Samoin haluamme, että tehdään vaihtoehtolaskelmat, jos kunnnallisverotuksesta luovutaan, ja valtio hoitaa keskitetysti kunnille sälyttämänsa velvoitteet, jolloin byrokratiaa voidaan karsia ja toimintoja tehostaa.

Miksi UKK:n jo vuonna 1965 esittämää järkevää ehdotusta, liite 1, kunnallisverotuksesta luopumisesta ei ole toteutettu? Vastustajina ovat olleet progressiivista verotusta vastustaneet tahot, sillä kunnallisverotus on tasaveroa, ja tuolloin vuonna 1965 valtion verotus oli suurelta osin progressiivista. Nykyään verotuspohjankin laajennuttua progressiivisuus ei ole enää vaikuttavaa, sillä melkoinen osa valtion keräämistä veroista on tasaveroa kuten esimerkiksi AL-vero. Perusteita kunnallisverotuksesta luopumisen estämiselle ei siis enää ole olemassa.

UKK:n puheen aikoihin vuonna 1965 Suomi ei vielä ollut Euroopan neuvoston jäsen ja siis myöskään allekirjoittanut Euroopan ihmisoikeussopimusta. Yksi tärkeä osa tuota sopimusta on syrjinnän kielto. Tämä kielto on myös muissa ihmisoikeussopimuksissamme, perustuslaissa, yhdenvertaisuuslaissa kuin myös Euroopan Unionin perusoikeuskirjassakin. UKK:n esille nostama kunnallisverotuksen aiheuttama kuntalaisten epätasa-arvoistaminen on tänään useassa laissa kiellettyä syrjintää. Suunniteltu kuntauudistus, jossa siis rakennetaan suurkuntia, ei poista syrjintää vaan lisää sitä. Olisimme lisäämässä lainvastaista tilannetta. Tämänkään vuoksi nyt suunniteltua kuntauudistusta ei voida toteuttaa.

Suurkuntaideoinnissa näyttääkin olevan kyse siitä, että rakentamalla mahdollisimman suuret kuntayksiköt kuntien nyt omana toimenaan järjestämät palvelut sosiaali- ja terveydenhuollon alalla voidaan helpommin yksityistää. Pienten kuntien palvelujen yksityistäminen ei kiinnosta liian pieninä suuria kansainvälisiä yrityksiä. Se, että tällainen hanke kansalaisilta salassa on vireillä, selviää mm tasavallan presidentti Sauli Niinistön puheesta Korea–Suomi-talousneuvoston 15. kokouksessa 26. maaliskuuta 2012

Vapaakauppasopimus on varsin kunnianhimoinen ja edistyksellinen sopimus. Siinä puututaan paitsi tullien ulkopuolisiin kaupanesteisiin myös uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin esimerkiksi terveys- ja sosiaalipalvelujen alalla. Haluankin kannustaa yrityksiä tarttumaan tarjolla oleviin tilaisuuksiin.

Yle Uutiset on raportoinut puhetta seuraavasti:
Eteläkorealaisilta yrityksiltä presidentti toivoo investointeja Suomeen, Etelä-Korean kaltaiseen korkean koulutuksen maahan.
Soulissa Korea-Suomi-talousneuvostossa puhunut Niinistö kannustaa eurooppalaisia yrityksiä tarttumaan mahdollisuuksiin esimerkiksi terveys- ja sosiaalipalvelujen alalla.
Yle Uutiset

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on siis jo myymässä julkisia palvelujamme kansainvälisille yrityksille, vaikka siitä ei ole mitään sopimusta kansallisella tasolla. Karhua ollaan myymässä, vaikka sitä ei ole kaadettu. Ei ole edes annettu kaatolupaakaan.

Noin puolet julkisen talouden, valtion ja kuntien, menoista ohjautuu sosiaali- ja terveystoimen kautta. Käsillä on siis massiivinen potti yksityistettäväksi. Ennenkuin tähän hankkeeseen sokeasti syöksytään, tulee siitä laatia kannattavuuslaskelmat ja käydä julkinen keskustelu sen mielekkyydestä.

Suomessa tulee myös vähin erin luopua kansalaisten epätasa-arvoa ja syrjintää aiheuttavasta kunnallisverotuksesta ja kerätä tarvittavat varat valtiollisilla veroilla.

Somerolla 12.4.2012

Jali Raita, diplomi-insinööri
Puheenjohtaja,
Someron Kansalliset Seniorit ry
Puistotie 11,
31400 Somero
puh 044 9130785,
s.posti [email protected]

EUROOPAN UNIONIN PERUSOIKEUSKIRJA
(2000/C 364/01)
21 artikla
Syrjintäkielto
1. Kielletään kaikenlainen syrjintä, joka perustuu sukupuoleen, rotuun, ihonväriin tai etniseen taikka yhteiskunnalliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen tai muuhun sellaiseen seikkaan.
2. Kielletään kaikenlainen kansalaisuuteen perustuva syrjintä Euroopan yhteisön perustamissopimuk- sen ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen soveltamisalalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mai- nittujen sopimusten erityismääräysten soveltamista.

paulivuorio

Kun kuuntelee Virkkusta saa sellaisen kuvan kuin paras ratkaisu olisi kun tehtäisiin yksi suomen kokoinen kunta.
Tietenkin tätä johdettaisiin Helsingistä, jossa luultavasti
on epäpätevin johto ja varmasti kaikkein kallein kaikkine
palkkiovirkamiehineen. Pätevyys Helsingissä on sivuseikka.
Sitten kun ajatellaan näitä 5 vuoden palkkiovirkoja kunta-
liitosten jälkeen, tuntuu näin äkkipojasta aivan mielettö-
mältä. Maksetaan verorahoista palkkaa vaikkei ole kuntaakaan. On se vaan ihme että Norja vaan pilkkoo kuntia
pienemmiksi ja toimii hyvin. Norjan hyvistä kokemuksista
viisastuneena Ruotsi tutkii nyt samaa systeemiä. Kokoomus
ei mihinkään hintaan tahdo ottaa oppia muilta, he kun ovat
kauniimpia ja viisampia kuin muut.

Tarkkailija 123

Vain 20 vuotta sitten olimme vakuuttuneita keskusjohtoisen kommunismin huonoudesta. Tänään samaa ajatusta yrittää väkisin usealla rintamalla tuoda meille takaisin keynesiläinen Kokoomus. Kannattaisi mennä sitten kerralla "optimi-tilanteeseen" ja perustaa Suomesta yksi kunta ja antaa sen johto Kremliin. Kunnissa on varmaan joillain alueilla mittakaavaetuja. Ne pitää hoitaa valtion toimesta tai kuntayhtymillä tms. Jos kuntayhtymät eivät toimi, niin vaihdetaan johto ja prosessit. Kuntien välillä pitää olla kilpailu hyvyydestä (laatu ja kustannus per tuotettu laatuyksikkö). Muuten kehitys pysähtyy kuten Neuvostoliitossa. Verokilpailussa kilpaillaan sillä kenellä on kustannus per tuotettu laatuyksikkö paras. Poikkeuksilla ei saa perustella kokonaisuutta. Valtion tehtävä on auttaa huonosti hoidettuja kuntia oppimaan best practise menetelmät. Ei vain syytää lisää tukia. Eikä antaa mahdollisuutta esim. Helsingille peittää huonoa johtoaan liittämällä siihen paremmin hoidettua Espoota. Ja päätyä yhteen huonosti ylhäältä johdettuun tehottomaan neuvostoliittomaiseen suurkuntaan.

luuserius

Siitähän tässä on kyse. Neuvostoliiton, metsäteollisuuden ja sitten teknologiateollisuuden varaan rakennettu järjestelmä on nyt tullut tiensä päähän.

Kunnista loppuvat veronmaksajat, työvoima ja rahat. Jäljelle jää vain menopaineet ja eläkeläisarmeija.

Sosiaalirahastojen riittävyys perustuu palkkasummaan, joka supistuu, niin ikääntymisen kuin maailmantalouden rakenteen muutoksen takia.

Kuntauudistus on siis kauniisti sanottuna erään aikakauden loppu.

Lipposen-Niinistön mukaan 3% talouskasvu pelastaa Suomen.
Hyvinvointivaltiota ei romauteta. Se selittää sinipinan suuren suosion. Valheessa on helpompi elää.

No nyt jo tiedämme että 2008 alkanut velkakriisi on romauttanut kansantuotteen 90-luvulle ja velkavajeella paikataan Titanicin katkennutta keulaa. Orkesteri soittaa kannella yläluokalle ja alakerrassa karjutaan, mutta sitä ei ken kuule, jos ken kuulee, niin ei ole kuulevinaan.

luuserius

Tekee valinnan. Joko kuntatalous tai valtiontalous. Se on valtakysymys. Tässäkin ihminen on itsekäs ja käyttää valtaa oman valtansa säilyttämiseen.

Miten käy Suomessa nuorten ? Wahlroos ja muutama muu älykkäämpi riippumaton ihminen on osoittanut huolensa, mutta keskivertovanhus semmoisille lähinnä haistattaa sontaläjää. Oma napa on lähinnä tässäkin. Me määräämme, meitä on enemmän. Enemmistö on aina oikeassa. Se on sitä enemmistön tyranniaa..hehehe..

amppeeri antti

"keskivertovanhus semmoisille lähinnä haistattaa sontaläjää"

Tässä "keskivertovanhuksia":
Jyrki Katainen 41v
Jutta Urpilainen 37v
Krista Kiuru 38v
Paavo Arhinmäki 36v
Henna Virkkunen 40v
Merja Kyllönen 35v
jne.

Kuinka nuoria "luuserius" kaipaisi hallitukseen. Eiköhän opinnotkinkin täydy käydä.
Tuo sanomasi on (ikä)rasismia !

jaliraita

mitä tässä maailmassa velkaantuu. Nuoret alkavat ymmärtää, että velat lankeavat heille maksuun. Valtion suora velka lienee 100 miljardia, jonka vakuutena ovat mm eläkefirmojen varat. Suomen pankin vastuut lienevät toiset 100 miljardia, ja jonka vakuutena ovat kansalaisten säästöt pankeissa. Julkiset velat vastuut ovat siis monta kertaa valtion vuosibudjetti. Täysin kestämätön tilanne. Nokian kassa vähenee vauhdilla ja niin, että ensi vuoden alussa kassa olisi tyhjä suoralla matematiikalla laskettuna. Nokiassa ei ole kohta mitään muuta jälellä ja myytävänä kuin patentit. Finnairistakaan ei jää jälelle muuta kuin logo. Valtion yritysten yksi filosofia oli työllistää. Nyt Finnair aikoo työllistää sveitsiläisiä mekaanikkoja ja antaa omilleen potkut. Jos Suomessa ei kannata työllistää huipputaidon omaavia lentokonemekaanikkoja, niin mikä työ täällä kannattaa? Ei ihme, että noin 800 000 kansalaistamme syö Kelan kustantamia mielialalääkkeitä. Mielenterveyshoitoonkaan ei pääse kuin tappamalla summa mutikassa jonkun vastaantulijan. Eli Keijo Korhosenkin mukaan Suomi on kuin mielisairaala, jota potilaat johtavat.

Jali Raita, diplomi-insinööri
Somero

amppeeri antti

"joukoakoskinen" voisi ottaa selvää, mitkä puolueet ovat hallituksessa ja mitkä puolueet noiden päätösten takana. Jos osaa lukea ja ymmärtää vielä lukemansa, ko. tiedon hankkiminen ei pitäisi olla ylitsepääsemättömän vaikeaa, vai pitäisikö valtion hoitaa se ymmärtämisen opetuskin?

joukoakoskinen

Ja avata ainakin toinen silmä: "Eihän Kreikka-pelleilyssä sinänsä ole mitään järkeä, sen voin Tyynysniemelle myöntää."
http://www.korhola.com/lang/fi/2011/08/vastuutonta-pelleilya/

""
On vain harmillista, että lainsäädännön kautta osaksemme tulleita miljardilaskuja eivät tunnu osaavan laskea sen enempää toimittajat kuin poliitikotkaan. Siksi ne jäävät vaille niiden ansaitsemaa huomiota.
""

Ja edelleen: http://www.korhola.com/tag/perussuomalaiset/

amppeeri antti

Arkitehteinnä Suomessa Kioton maksujen moninkertaistamiseen Suomen osalta olivat Sirpa Pietikäinen (KOK) ja Satu Hassi (VIH). Kuten tunnettua VIH ovat Suomalaisille mielettömän kalliiksi tullut puolue. (viimeksi V.Niinistön (VIH) tekemä sopimus.

Mitä tulee tuohon hihamerkkiin, niin TS käyttää vanhaa "ad hominem" tyyliä (usein lehdistö käyttää samaa metodia Perus-Suomalaisia kohtaan). Tyylissä käytetään argumentoinnin mitätöimisenä jotain sivusekkaa, jolla saadaan lukijan huomio kiinnittymään epäolennaiseen, kuten ko. Tapauksessa (kuten Korhola sanoo) julkaistiin vain pieni osa.

Metu

Ent. ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen vihreitten virkamiesten narraamana tilasi EU:lta Suomella liito-oravien suojelun. Hölmöily tulee kalliiksi, lasku lie tähän mennessä jo liki 500 miljoonaa, satanen jokaista vauvaa vaaria kohti.

Kolmekymmentä vuotta sitten tehtiin suuri virhe. Perustettiin ympäristöministeriä, johon pestattiin töihin kaikki vihreät haihattelijat. Demariministeri oli ihan pihalla asiassa.

Natura-suojeluun Suomi varasi maata liki enemmän kuin muu Eurooppa yhteensä, miljardi on laskulle alakanttiin.

Vihreät ministerit tyrkyttäytyvät suuna päänä ympäristökokouksissa maksamaan ensimmäisenä paljon enemmän kuin muut. Viimeisin esimerkki Durbanissa Ville Niinistö.

Kaikki vihreitten tuhlaamat miljardit ovat köyhien perusturvasta Suomessa pois.

Miksi meille ei riitä se, että maksetaan BKT:n suhteessa saman verran kuin muut? Maailmanparannukseen ei ole varaa. Vihreät jupit pääkaupunkiseudulla eivät ymmärrä, että on olemassa köyhiäkin.

hanari

Kuntia ei tarvita mihinkään. Paitsi kunnallispoliitikkojen ja suhmuroijien rahanjakoon. Minä voin pahoin kun kuulen "kunnan palveluista". Kunnanpalatsista tulee vain rasitteita. Ns. palvelut: Koulutus, terveydenhuolto, infra tai turvallisuus ovat ihmisen perusoikeuksia. Ei niihin tarvita kunnan virkamiesarmeijaa. Kysyntä luo tarjontaa ja markkinatalous järjestää. Avoimesti ja rehellisesti.

Maailmassa on 200 miljoonaa työtöntä tällä hetkellä. Ongelmaan on olemassa ratkaisu. Tapahtuuko se väkivalloin vain vapaaehtoisin uhrauksin, on valintakysymys. Globaalissa maailmassa kenelläkään ei ole etuoikeutta maapalloon.

Herääminen reaalimaailmaan on sitä tuskallisempaa, mitä syvemmässä tokkurassa on ollut.

jaliraita

Tunnetussa aikuisten sadussa lapsi toteaa, ettei keisarilla ole vaatteita. Hyvä että edes kokoomusnuoret alkavat herätä tässä suomalaisessa utopiassa. Suomi on jeesmiesten ja -naisten luvattu maa. Kokoomuksestakin on tullut kravattisosialistien liike. Edelleen vannotaan hyvinvointiyhteiskunnan siunauksellisuutta vaikka sen perusteet ovat ajat sitten tuhoutuneet. Tavoitteena pitäisi olla pyrkimys oikeusvaltioon, jonka sisältöön kuuluu myös sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Hyvinvointivaltion idea syntyi Ruotsissa markkinatalouden puolustuksena ja korvikkeena Neuvostoliiton kommunismin etenemiselle. Suomi lähti pakkoraossa mukaan rikkaan Ruotsin ja Neuvostoliiton panssareiden välissä. Hyvinvointivaltion luomisella haluttiin luoda sama elämisen taso kaikille yhteiskunnan jäsenille rakentamalla verotuksen avulla massiiviset tulonsiirrot yhteiskunnan sisälle. Tämä oli rauhassa eläneelle vauraalle Ruotsille mahdollista, kun elinkeinoelämänsä oli rikastunut toimituksilla sodan eri osapuolille.
Sodan jälkeen Ruotsin teollisuus oli pitkään hyvässä iskussa, kun muualla Euroopassa korjattiin vielä sodan vahinkoja. Suomessa hyvinvointivaltion utopian luomisessa edesauttoi bilateraalinen kauppa Neuvostoliiton kanssa. Utopian harhaa jouduttiin kuitenkin paikkaamaan inflaatiolla ja devalvaatioilla. Kekkosen kauden päättyessä Suomi oli velaton, rikas kansakunta. Bilateraalisen neuvostokaupan loputtua Suomelta sammui hyvinvointivaltion utopian moottori ja putosimme realismiin. Ylläpidimme kuitenkin utopiaamme myymällä yhteiskuntamme omaisuutta ja ylivelkaantumalla korviamme myöten. Lähdimme EU-utopiaakin rakentamaan ja rahoittamaan sen köyhtyneitä valtiota velkaantumalla itse lisää. Tämä on mitä suurinta EU-gosplania eli sosialismia. Miten kävi neuvostogosplanin? Tuemme omilla velkavaroilla kilpailijamaittemme elinkeinoja solidaarisuuden pyhässä sosiaalihuumassa. Samalla tuhoamme etenevässä määrin oman elinkeinoelämämme edellytyksiä, koska velat tulee myöhemmin yliverottamalla maksaa.

Kuka herättäisi päiväkodin fantasioissa kasvaneen fantastisen Kataisen fantasioistaan?
Jali Raita, diplomi-insinööri
Somero