Sunnuntai 21.7.2019

Turvapaikanhakijat: Iso Suomen sisäinen muuttoliike tulossa?

Luotu: 
5.10.2015 17:43
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Suuri osa maakuntien vastaanottokeskuksiin turvapaikanhakuprosessin ajaksi sijoitetuista hakijoista etsiytyy pääkaupunkiseudulle oleskeluluvan saatuaan, "jos vanhat merkit pitävät paikkansa", sanoo Uudenmaan ELY-keskuksen asiantuntija. Arkistokuva Evitskogin keskuksen liepeiltä Kirkkonummelta.
|

Noin puolet Suomen maahanmuuttajista asuu pääkaupunkiseudulla, ja alueelle tulee monien arvioiden mukaan pyrkimään myös valtaosa Suomesta oleskeluvan saavista turvapaikanhakijoista.

Esimerkiksi eräs maahanmuuttosektorin kenttätyöntekijä sanoo pitävänsä selvänä, että oleskeluluvan saavien hakijoiden suuri enemmistö pyrkii pk-seudulle lähtiessään vastaanottokeskuksista. Samoin asuntoluotottaja Hypo varoitteli viikonloppuna pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoiden ylikuumentumisesta, mikäli asuntotuotantoa ei kiihdytetä pikaisesti.

– Kokemuksesta tiedetään suurimman osan [turvapaikanhakijoista] hakeutuvan lopulta kasvukeskuksiin, etenkin pääkaupunkiseudulle, tiivisti pääekonomisti Juhana Brotherus.

Onko syytä olettaa mitään muuta, Uudenmaan Ely-keskuksen maahanmuuttopäällikkö Jaana Suokonautio?

– Jos entiset merkit pitävät paikkansa, niin kyllähän näin helposti käy, että ihmiset pääosin tulevat pääkaupunkiseudulle. Nyt yritetään miettiä, miten siihen voisi vaikuttaa, että tulijat jakautuisivat ainakin [muihinkin] isompiin kaupunkeihin, Suokonautio sanoo Uudelle Suomelle.

– Pääkaupunkiseudun asuntotilanne ei kestä sitä, että niinkin iso osuus siitä ryhmästä [kuin yleensä maahanmuuttajista] tulisi pääkaupunkiseudulle.

Suokonaution mukaan noin 48 prosenttia Suomen vieraskielisestä väestöstä asui Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla vuoden 2015 alussa. Sen sijaan esimerkiksi pakolaiset ovat jakautuneet hivenen tasaisemmin eri puolille maata, hän sanoo, koska osa on jäänyt sijoituspaikkakunnilleen.

Nyt kehittyvästä tilanteesta ja siitä, miten oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat lopulta käyttäytyvät, on toistaiseksi vaikea sanoa ”mitään kovin viisasta”, Suokonautio toteaa. Hän laskeskelee summittaisesti, miten tulijat voisivat jakautua, jos arvio tämän vuoden 50 000 tulijasta toteutuu.

– Jos ajatellaan, että tästä noin puolet [25 000] saa oleskeluluvan, ja siitä noin 80 prosenttia on työikäisiä [20 000]. Kun puolet Suomen maahanmuuttajista asuu pääkaupunkiseudulla, niin yksi arvio voisi olla, että puolet siitä määrästä tulisi pk-seudulle, Suokonautio laskeskelee päätyen summittaisesti noin 10 000 henkeen.

– Mutta tämä on vain arvio, ei kukaan tiedä.

Kiirettä tulee joka tapauksessa pitämään niin asuntotuotannon kuin kotouttamis- ja työllisyystoimienkin suhteen, Suokonautio pohtii. Etenkin Uudenmaan TE-toimisto, joka ohjaa tulijoita koulutuksiin ja tukee työllistymistä, sekä pk-seudun kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut tulevat tarvitsemaan lisäresursseja.

Suokonaution mukaan turvapaikanhakijoille pitäisi iskostaa vastaanottokeskuksissa tietoa myös pääkaupunkiseudun ongelmista.

– Että asuminen ja eläminen on pääkaupunkiseudulla kalliimpaa kuin muualla Suomessa ja että asuntoja on huonommin saatavissa, Suokonautio pohtii.

– Tietysti sitten pääkaupunkiseudulle vetää se, että täällä on ollut työtä saatavissa.

Pitäisikö töitä sitten kehittää maakuntien vastaanottokeskuspaikkakunnille ihan kehittelemällä, keinotekoisestikin? Suokonautio vierastaa ajatusta, mutta pitää toki työllistymistä kotoutumisen kannalta keskeisenä asiana.

– Luulen, että työllistymisen kynnyksen madaltaminen olisi pitkällä tähtäimellä meidän kaikkien etujen mukaista. Mutta työttömyysaste on korkealla muutenkin, joten hyvä kysymys on, että mitä töitä ne sitten ovat? hän kysyy.

Hän toivoo, että tulijoita onnistutaan ohjaamaan aloille, joilla on työvoimapulaa ja tehtäviin, joihin heillä on osaamista jo valmiina.

Nykyisten säännösten mukaan turvapaikanhakija saa tehdä ansiotyötä Suomessa ilman oleskelulupaa vasta, kun turvapaikkahakemuksen tekemisestä on kulunut kolme kuukautta ja turvapaikanhakijalla on voimassaoleva rajanylitykseen oikeuttava matkustusasiakirja. Muuten aika on kuusi kuukautta. Muun muassa kansanedustaja Eeva-Maria Maijala (kesk.) on vaatinut pikaista muutosta tähän.

Tulisiko tähän työkarenssiin puuttua?

– Ilmeisesti menossa on ajatuksia, että sitä aikaa lyhennettäisiin, että pääsisi nopeammin töihin. Kyllä minä olen sitä mieltä, että se voisi olla hyvä. Ja jos jo vastaanottokeskusaikana voisi aloittaa töiden tekemisen ja etenkin suomen kielen opinnot, se nopeuttaisi prosessia, jos oleskelulupa tulee. Se on tärkeä asia, että on järkevää tekemistä, sanoo Suokonautio.

Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Juha-Petri Jantunen

Irakin kanssa ei ole palautussopimusta, eli käsittääkseni kaikki jäävät Suomeen ainakin toistaiseksi riippumatta turvapaikkakäsittelyn tuloksesta.

Joku asiaa paremmin tunteva voisi oikaista tai kertoa kielteisen päätöksen saavista lisää?

Hannu Korpilampi

"– Jos entiset merkit pitävät paikkansa, niin kyllähän näin helposti käy, että ihmiset pääosin tulevat pääkaupunkiseudulle. Nyt yritetään miettiä, miten siihen voisi vaikuttaa, että tulijat jakautuisivat ainakin [muihinkin] isompiin kaupunkeihin, Suokonautio sanoo Uudelle Suomelle."

Miksi turhaan? Moinen kehitys on ihanteellinen. Enemmistö Vihreitä, Vasemmistoa ja muita maailmanparantajia äänestäneistä asuu Helsingissä, kuten myös tämän maan päättäjät. Hehän juuri haluavat säpinää elämäänsä, joten pikemminkin meidän tulisi kannustaa kaikkia turvapaikanhakijoita hakeutumaan Helsinkiin.

Nauttikaa siellä täysin sydämin näistä haluamistanne rikastajista ja antakaa meidän muiden säilyttää ympäristömme tylsän turvallisena. Jos Helsingissä sitten alkaa elämä käymään vähän liian jännittäväksi, niin teillä on sitten sentään paikka jonne muuttaa kaikkea sitä rikkautta pakoon.

Sauli Harju

Poliitikoilla ei järki sano mitään. Nyt on jo tämän 2 päivän aikana pahoinpidelty paljon Suomalaisia, ja lisää tätä paskaa tahtovat Suomeen. En äänestä enään yhtäkään poliitikkoa ikinä tämän takia.

Raimo Laakso

Onhan tuo ehkä helpoin ja nopein keino tehdä Helsingistä miljoonakaupunki. Parhaiten tuo työllistäminenkin onnistuu pk-seudulla. Kaiken lisäksi se tasapainottaa myös väestörakennetta kun ei pääse muodostumaan minkäänlaisia vähemmistöjä, kun kantaväestön ja maahanmuuttajien lukumäärä on aika fifty-fifty.

Juhani Nyström

Kannattaisi saada mamut ruotsinkielisiin kuntiin ja ruotsinkieliseen opetukseen. Kun ajatellaan mamujen parasta, niin heille on edullista osata toista kotimaista kieltämme sen vuoksi, että he kielen opittuaan voisivat äänestyksissä kannattaa SFP:tä ja lisäksi heidän olisi helpompi saada töitä Ruotsista ja tavat sukulaisiaan siellä. Koska Keskusta ja Kokoomuskin ovat sitä mieltä, että ruotsinkili on rikkaus ja oiva työllistämisapu pohjoismaiden markkina-alueen vuoksi.