Maanantai 17.6.2019

Professori radiossa: Suomeen tulossa harvinaiset arpajaiset – Kuka saa perustulon?

Luotu: 
3.11.2015 10:32
  • Kuva: Petteri Paalasmaa/Uusi Suomi
    Kuva
|

Suomessa vuonna 2017 käynnistyvä kaksivuotinen perustulokokeilu on maailman mittaluokassa ainutlaatuinen, arvioi Kelan tutkimusjohtaja, perustulomallia pohtivan työryhmän puheenjohtaja, professori Olli Kangas.

– Tämä on mielenkiintoinen kokeilu ja maailmanlaajuisesti oikeastaan yksi suurimpia tämän tyyppisiä kokeiluja, mitä missään on tehty, Kangas arvioi Yle Radio 1:n Ykkösaamussa.

Perustulokokeilu toteutettaisiin valtakunnallisesti, mutta kokeilun vaikutuksia tarkasteltaisiin myös hyvin paikallisesti, Kangas toteaa. Suomalaiset valittaisiin kokeiluun mukaan käytännössä arpajaismenetelmällä.

– Miten nämä arpajaiset toteutetaan, niin meillä on tämän vuoksi perustuslain asiantuntijoita mukana pohtimassa, millä tavalla kokeilu on mahdollista perustuslain puitteissa tehdä, Kangas sanoo ja lisää, että ihmisten valitseminen pelkästään vapaaehtoisuuden pohjalta voisi tuottaa kokeilun kannalta vinoutuneita tuloksia.

Suomessa kokeiltavaa perustulomallia ei ole vielä valittu. Kangas esitteli eilen Helsingissä erilaisia päälinjoja perustulokokeiluun. Ne ovat täydellinen ja osittainen perustulomalli sekä negatiivisen tuloveron vaihtoehto.

– Meidän tehtävämme valtioneuvoston kanslian tehtävänannon mukaan on esittää poliittisille päättäjille erilaisia malleja 30.3. mennessä, joista sitten valitaan yksi tai muutama malli, joita ruvetaan valmistelemaan eteenpäin. Marraskuun 15. päivä 2016 on tarkoitus tehdä päätökset siitä, millä mallilla tai malleilla lähdetään kokeiluun, Kangas toteaa.

Radiohaastattelussa Kangas ei halunnut ottaa kantaa siihen, mikä summa Suomessa kansalaisille voitaisiin maksaa. Hän kuitenkin huomautti, että perustuslain takaama perustoimeentulo asettaa ”perälaudan”, eli vähimmäisrajan. Suomessa on erilaisia perusturvaetuuksia, mutta esimerkiksi peruspäiväraha ja työmarkkinatuki ovat 705 euroa kuukaudessa.

Hollannissa Utrechtin kaupunki aloittaa yhdessä kaupungin yliopiston kanssa kansalaispalkkakokeilun, jossa yksineläville maksetaan Kankaan mukaan noin 850 euroa ja pariskunnille 1 300 euroa. Tämä malli voisi olla Kankaan mukaan Suomelle ”yksinkertaisesti liian kallis”.

– Hollannin sosiaalipolitiikka on monelta osin anteliaampi kuin meidän sosiaalipolitiikkaamme. Esimerkiksi heidän eläkejärjestelmänsä ja kansaneläkkeensä on huomattavasti korkeammalla tasolla kuin meillä, mikä tarkoittaa myös sitä, että heidän perälautansa - pienin mahdollinen maksettava summa - asettuu korkeammaksi kuin meillä, Kangas kertoo.

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Kaarle Akkanen

Kaikille makoilijoille, oleskelijoille rahaa ilman vastiketta? Luulisi työssäkäyvän (maksajan) hieman hermostuvan ja turhautuvan? Mikä tullee olemaan ns. huoltosuhteen? Jäänee nähtäväksi? Ilmaisia lounaita ei tiettävästi ole, joten kuka maksaa ja millä käytäntö perustellaan? Säästääkö valtio, veronmaksajat?

Altti Salomäki

Suomessa saa jo nykyisin vastaavan rahasumman täysin vastikkeetta. Voi vaikka kieltäytyä töistä ja saa silti, sillä tarveharkinta ei ulotu vähimmäistoimeentuloon. Jos täällä haluaa elää seitsemälläsadalla kuussa tekemättä mitään, se onnistuu jo nyt.

Päivi Tyni

Työmarkkinatuki ja peruspäiväraha ovat 705 €/kk bruttona. Niistä maksetaan kunnallisveroa noin 20 %. Lisäksi saa asumistukea. Yleensä tulee myös oikeus toimeentulotukeen ainakin niinä kuukausina, kun maksettavana on sähkö- tai kotivakuutuslasku. Lisäksi korvataan sairaudenhoitokulut. Toimeentulotukea saa sen verran, kuin omat tulot hyväksyttävien maksujen jälkeen alittavat 485,50 €. Ei siis tuota koko summaa.

Mikäli työmarkkinatuen tai peruspäivärahan saaja kieltäytyy tarjotusta työstä tai "toimenpiteestä", hänelle määrätään karenssi eli tukea ei makseta. Samalla toimeentulotukea leikataan 20 %:lla. Mikäli kieltäytyy toistamiseen, leikataan tukea 40 %. Jäljelle jää siis 291,30 €/kk, jonka lisäksi maksetaan kohtuulliset asumismenot, sähkö, kotivakuutus ja sairaudenhoito.

Juha-Petri Jantunen

Siinä on Nalle ihmeissään kun tilille putkahtaa 705e/kk. Ideana on kai verottaa se häneltä pois kuten kaikilta muiltakin ei-pienituloisilta. Hänellä siis tuloveroprosentti nousee jotain tyyliin promillen sadasosia.
Jos 2000e/kk perusjamppa maksaa veroja nyt 400e eli 20% ja saa perustulon 705e/kk, joka verotetaan lisäksi pois, niin hänen veroprosenttinsa nousee tasolle 41%.
Jotain edellä on pielessä, koska perusjampan lisäansioiden vero% näyttäisi tuplaantuvan, mikä ei motivoi lisäansioihin?

Altti Salomäki

Kun huomioit perusjampan nykyisessä veroprosentissa nykyisen vähimmäisperusturvan (jota hän ei myöskään nykyisin työssäkäynnin takia saa) vertailukelpoisesti, saat saman kokonaisveroprosentin. Olennaista on ainoastaan se, paljonko noilla tuloilla on marginaalivero.

Antti Grönroos

Tietämättömät itkee perustulosta kun ei tajua miten loistava idea se on.
Loppupeleissä perus työssäkäyvä saa enemmän rahaa. Samoin työttömät yms. Valtio säästää miljoonia tulo käsitely asioissa, kun voidaan lakkauttaa valtaosia viidestä miljoonasta eri tukimuodosta. Ihmisillä on enemmän rahaa jota käyttää, joka taas elvyttää valtiontaloutta.

Kannustinloukku miltein katoaa, koska perustulon lisäksi kaikki on vain boonusta puhtaana käteen kun / jos töihin pääset.

Joku voi kertoa MIKSI tuo olisi huono asia ?

Tarya Korhonen

Onko Suomella varaa sitten rahoittaa ne tuhansien sosiaaliviranomaisten palkat tai Kelan käsittelijöiden? Monien palkkakustannukset säästetään asioita yksinkertaistamalla. Voi kateuden pahuus Rauno Ruusunen. Hyviä ehdotuksia varmaan tulee ja nyt kysymys: jos suomi tällä teolla sosiaalisoituu, niin mitä tekee Hollanti sitten?

Hannu Mononen

Kaipa velkaantuva Suomi ei sitten olekaan köyhä eikä kipeä? Henkseleitä paukutellen voi vain leikkiä upporikasta ja jakaa vastikkeetonta rahaa arpaonnen suosimille. Työhön kannustavia vaikutuksia tällä on vaikea nähdä.

Vesa Äijälä

900 euroa olisi aika minimi perustulo (työttömälle), jotta voisi kattaa asumisen ja normaalin elämisen (ruoka, hygienia yms.)... Ainakin näin Turussa jos asustelee, yksiön vuokrat kohtuullisen kalliita kuitenkin. 850 euroakin voisi juuri ja juuri mennä itselläni, tällä hetkellä saan enemmän työttömyyskorvaus+asumistuki+toimeentulotuki -järjestelmällä.