Maanantai 19.11.2018

”Suomi on velvoitettu auttamaan Ranskaa” – Nato-kysymys heräsi heti

Jaa artikkeli:
Luotu: 
17.11.2015 10:24
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
|

Faktakulma

Lissabonin sopimuksen (SEU 42 art 7 kohta) avunantovelvoite:

”Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan mukaisesti. Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen. Tämän alan sitoumusten on oltava Pohjois-Atlantin liiton puitteissa tehtyjen sitoumusten mukaisia, ja Pohjois-Atlantin liitto on jäseninään oleville valtioille edelleen niiden yhteisen puolustuksen perusta ja sitä toteuttava elin”.

Suomi on velvoitettu antamaan apua Ranskalle EU:n niin kutsuttujen turvatakuiden nojalla. Täsmällisemmin kyse on EU:n Lissabonin perussopimuksen mukaisesta avunantovelvoitteesta.

Ranskan presidentti Francois Hollande linjasi maanantaina, että Ranska on sodassa Isisin kanssa Pariisin terrori-iskujen jälkeen. Samalla hän toivoi julkisessa puheessaan EU:n avunantovelvoitteen käyttöönottoa.

– Lähtökohta on se, että se on velvoittava pykälä, sanoo keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja, entinen pääministeri Matti Vanhanen Uudelle Suomelle.

Myös pääministerin esikunnasta todetaan, ettei Suomen hallituksen tarvitse erikseen vastata Ranskan pyyntöön.

– Asiasisältö on tässä aika selkeä ja yksinkertainen. Tämä artikla tuli perussopimusneuvotteluissa melkein 10 vuotta sitten. Sen erityisluonne on se, että se on suoraan jäsenmaita velvoittava ja jäsenmaat ovat sitoutuneet auttamaan kaikin käytettävissä olevin keinoin, Matti Vanhanen täsmentää.

Merkittävää asiassa on myös se, että Nato-maa Ranska ei ole toistaiseksi vedonnut Naton turvatakuisiin. Niihin on turvauduttu yhden ainoan kerran, New Yorkin World Trade Center -iskun jälkeen vuonna 2001. Tämä ”Nato-kysymys” heräsi heti eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Ilkka Kanervan (kok.) mielessä.

– Minua yllättää se, että Ranska ei ole puhunut mitään Naton suuntaan, ei ole vedonnut Naton viidenteen artiklaan, arvioi Kanerva Uudelle Suomelle.

Vanhanen kertoo pitävänsä selvänä, että mikäli laajamittaisiin sotilaallisiin toimiin ryhdytään, EU ja Ranska tarvitsevat Naton tukea.

– Jos ruvetaan pommittamaan siellä, silloin Nato-maiden esikuntatoimintaa tarvitaan. EU:lla ei ole sellaista. Esimerkiksi jäsenmaiden yhteistyö pommituksissa saati maajoukkojen koordinoinnissa on olematonta. Se vaatii kyllä Naton komentorakenteiden käyttämistä, Vanhanen pohtii.

– Saattaa olla, että jotakin sen tasoistakin on edessä, mutta sinänsä Ranskalla itselläänkin on voimavaroja, Yhdysvallat on siellä jo läsnä, hän jatkaa.

Vanhanen uskoo, että Ranska tavoittelee nyt laaja-alaisempaa yhteistyötä kuin vain sotilaallista yhteistyötä. Hän huomauttaa, että sisäministeri Petteri Orpo (kok.) on jo esittänyt, että Suomi antaa tukea Ranskalle viranomaisyhteistyöllä.

– En ollenkaan usko, että tämän artiklan käyttöönoton pyyntö ensisijaisesti tähtää ainakaan kovin voimakkaisiin sotilaallisiin toimenpiteisiin. Tässä on ehkä enemmän kyse siitä, että tästä halutaan tehdä aidosti yhteinen asia ja terrorismille halutaan laaja-alaisesti sulkua, toteaa Vanhanen.

Vanhanen väläyttää muun muassa toimia Isisin öljykauppaa vastaan.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Kanerva puolestaan huomauttaa, että Suomen mahdollisuudet osallistua sotilaalliseen operaatioon ovat hyvin rajalliset nykyisen lain puitteissa.

– Suomen lain mukaan Suomesta ei saa viedä suomalaista sotilasta ulkomaille ilman, että kyseessä on kriisinhallinta- tai rauhanturvaoperaatio, ja silloinkin mandaatti on rajattava hyvin tarkasti, toteaa Kanerva.

Ranskan toiveet ja tavoitteet eurooppalaisesta yhteistyöstä konkretisoituvat mahdollisesti vielä tänään, kun EU-maiden puolustusministerit kokoontuvat Brysselissä.

– Nyt kysytään, mitä muuta apua Ranska tarvitsee. Kun pyyntö ja odotukset tiedetään, voidaan ottaa vasta kantaa, pystyykö Suomi auttamaan, sanoo Vanhanen.

 

 

 

Kannattaa muistaa, että perussopimus velvoittaa suoraan meitä muita jäsenmaita auttamaan kaikin käytettävissä olevin...

Julkaissut Matti Taneli Vanhanen 16. marraskuuta 2015

 

Faktakulma

Lissabonin sopimuksen (SEU 42 art 7 kohta) avunantovelvoite:

”Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan mukaisesti. Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen. Tämän alan sitoumusten on oltava Pohjois-Atlantin liiton puitteissa tehtyjen sitoumusten mukaisia, ja Pohjois-Atlantin liitto on jäseninään oleville valtioille edelleen niiden yhteisen puolustuksen perusta ja sitä toteuttava elin”.

Paikat: 
Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Jorma Kajaste

"– Suomen lain mukaan Suomesta ei saa viedä suomalaista sotilasta ulkomaille ilman, että kyseessä on kriisinhallinta- tai rauhanturvaoperaatio, ja silloinkin mandaatti on rajattava hyvin tarkasti, toteaa Kanerva."

Jos EU-sopimus on ristiriidassa kotimaisen lainsäädännön kanssa, Suomen lakia tulee muuttaa. Pikaisesti. Kysymys vastavuoroisen avun tarpeesta Suomelle ei ole "jos", vaan "koska". Jos NATO-myönteisiä mielipiteitä maastamme löytyy kenties 35-40%, olettaisi EU:n sotilaallisen turvatakuun puolesta löytyvän h y v i n p a l j o n e n e m m ä n.

Janne Pohjala

Nyt herätys Vanhaselle. Ranska pyysi apua EU -sopimuksen kautta, koska se ei selvästikään halua NATO:a tai USA:ta sekaantumaan asiaan. Se on ainoa syy miksi ensi kerran näin toimittiin.

Ranskalle ja olettaisin että myös Saksalla ei ole ilmeisestikään enää halua toimia asiassa enää USA:n kanssa, joka itse asiassa on yksi suurimmista syyllistä siihen miksi tilanne on mikä on ja ollut keskeinen toimija luomassa ISIS:stä *1. Nyt EU -aat voivat valita toimia vaikka yhdessä Venäjän kanssa jos niin haluavat, kun USA ja NATO on tällä pyynnöllä ohitettu.

Samalla Vanhasen tulisi ymmärtää että ei Eurooppalaiseen puolustuksen johtamiseen tarvita mitään muut kuin että nykyiset NATO yhdysupseerit kävelevät Brysselissä yhdestä rakennuksesta toiseen, jättäen USA:n ja ei-EU -maiden edustajat siihen vanhaan rakennukseen.

Eihän NATO:lla mitään joukkoja ole, ne ovat Euroopan maiden omia armeijoita, joiden johtaminen vain on ollut tähän saakka jostain käsittämättömästä syystä annettu USA:lle. Ranskan pyyntöä käytännössä tarkoittaa Eurooppalaisen puolustuksen alkua ja NATO:n ohittamista, ellei USA saa pakotettua itseään takaisin.

*1)

U.S. General Openly Admits ‘We Helped Build ISIS’

http://countercurrentnews.com/2014/09/u-s-general-openly-admits-we-helpe...

Timothy Kestrel

Yhteiset koettelemukset karkaisevat ja yhdentävät EU-maita. Ensin tuli finanssikriisi, johon vastattiin muodostamalla pankkiunioni. Nyt on nähty Venäjän muodostama uhka ja terroristien iskut, joihin vastataan tiivistämällä rivejä ja muodostamalla puolustusunioni.

Tämä on liittovaltiokehitystä parhaimmillaan koska kaikki maat näkevät, että paras ja ainoa kestävä ratkaisu maanosan asioihin nykymaailmassa löytyy kehittämällä unionia.

Janne Pohjala

Ranska ei pyytänyt apua NATO:lta eikä siten USA:lta. Vaan Eurooppalaiselta puolustukselta.

USA:n rakentama Venäjän uhkakuva ja kylmän sodan uudelleenasentamisen satu on pihissyt tyhjiin. Eurooppa on kyllästynyt USA:n toimien aiheuttamiin kriiseihin alueellaan. Hollande matkustaa Moskovaan sopimaan sotilaallisista yhteistoimista Venäjän kanssa.

Ilmeistä on että USA on juuri potkaistu ulos vanhalta mantereelta Euroopan maiden puolustusministerien yksimielisellä päätöksellä. IMO.