Maanantai 27.3.2017

Nyt tuli kova väite Ranskan pyynnöstä: ”Tarkoittaisi sitä, että Suomi olisi Natossa”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
18.11.2015 12:48
Päivitetty: 
18.11.2015 12:51
  • Kuva: Petteri Paalasmaa/Uusi Suomi
    Kuva
    Paavo Väyrysen mielestä Suomi on osa EU:n sotilasliittoa ja käytännössä Natoa, jos hyväksyy turvatakuiden tarkoittavan sotilaallista apua.
|

Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen (kesk.) nostaa blogissaan esiin kysymyksen siitä, onko EU:n turvatakuista tulossa Nato-tie Suomelle.

Ranska vetosi eilen Lissabonin sopimuksen turvatakuisiin ja pyysi sotilaallista apua EU-mailta.

- Jos Suomi hyväksyy sen tulkinnan, että Lissabonin sopimuksen avunantolauseke suoranaisesti velvoittaa jäsenmaita sotilaallisen avun antamiseen, me tulkitsemme EU:n sotilasliitoksi, Paavo Väyrynen kirjoittaa.

- Eikö tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että Suomi olisi mukana Naton eurooppalaisessa pilarissa? Voitaisiinko tästä tosiasiallisesta Nato-jäsenyydestä päättää ilman perusteellista poliittista harkintaa ja kansanäänestystä? Väyrynen jatkaa.

”Voitaisiinko tästä tosiasiallisesta Nato-jäsenyydestä päättää ilman kansanäänestystä?”

Väyrynen toteaa, että Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton maa, eikä tätä pidä lähteä muuttamaan.

Ranskan vetoaminen turvatakuisiin on historiallinen liike, sillä turvatakuita ei ole koskaan ennen aktivoitu. Suomessa yllätti eilen erityisesti se, ettei Ranska vedonnut Naton viidenteen artiklaan, jonka mukaan jäsenmaiden on puolustettava hyökkäyksen kohteeksi joutuvaa jäsentä.

Muun muassa tasavallan presidentti Sauli Niinistö sekä eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) ilmaisivat eilen hämmästyksensä tähän liittyen.

Kanerva kertoi eilen Uudelle Suomelle, että nykylainsäädännön myötä Suomi ei voi tarjota sotilaallista apua ulkomailla. Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) ilmoittikin, että tätä lakia on tarkoitus muuttaa, jolloin suomalaisia sotilaita voitaisiin lähettää voimankäyttötehtäviin ulkomaille. LUE LISÄÄ: Ranska pyytää sotilaallista apua – Jussi Niinistö: Suomi muuttaa lakia

Nykyisin suomalaissotilaita voidaan lähettää vain kriisinhallinta- tai rauhanturvaoperaatioihin ulkomaille.

Kaikki Uuden Suomen uutiset turvatakuuasiasta täällä.

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Teppo Vanamo

Tässä tulee eteen nyt melkoinen perustuslaillinen ongelma, sanoisinko jopa eriskummallinen. Niinistökin puhuu lakien muuttamisesta, aivan kuin niillä ei olisi mitään kytkentää perustuslakiin. Kehotan nyt kaikkia Suomalaisia lukemaan Suomen perustuslain kokonaisuudessaan, tämä koskee myös kansanedustajia.

Arto Heikinaro

Totta kai perustuslakiakin on muutettu. Mutta perustuslain muuttaminen on menettelyltään muiden lakien muuttamista vaikeampaa. Perustuslain muuttamiseen suhtaudutaan pidättyvästi. Perustuslain mahdollisten muutostarpeiden arvioinnin lähtökohdaksi on omaksuttu ajatus perustuslain suhteellisesta pysyvyydestä. Muutoshankkeisiin ei pidä ryhtyä päivänpoliittisten tilannenäkymien perusteella.

Suomessa perustuslakia voidaan muuttaa kahdella eri menettelytavalla:
- joko eduskunta hyväksyy muutosesityksen jätettäväksi lepäämään, minkä jälkeen se seuraavien vaalien jälkeen valitussa eduskunnassa hyväksytään vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä,
- tai eduskunta julistaa ehdotuksen kiireelliseksi päätöksellä, jota kannattaa vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä, minkä jälkeen itse ehdotus hyväksytään vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä.

Tämä säätämisjärjestys perustuslakia koskeville asioille vahvistettiin jo vuoden 1906 valtiopäiväjärjestyksessä, ja samassa järjestyksessä ne on käsiteltävä nykyisenkin perustuslain mukaan.

Eli perustuslakia ei tulla muuttamaan jonkun Ranskan ruikutusten vuoksi.

Heikki Santala

Teppo,

kyllä olen lukenut perustuslain kannesta kanteen perusteluineen. Ja myöskin EU:n perussopimukset.

Olen ihmetellyt että EU:n sotilaallisia toimia koskeviin vajaisiin lain säännöksiin - niin EU:n perussopimuksen kuin perustuslakimme kohdalla - nyt vasta herätään. Nehän ovat olleet voimassa Lissabonin sopimuksesta ja 2000 perustuslaistamme lähtien!

Sotilaallista avunnantoa ei Suomi niiden perusteella voi antaa. EU:lla ei ole siihen toimivaltaa; avunantosäännös ei ole velvoittava. Tarvitaan perustuslain muutos.

Olen jo ajat sitten koettanut mediassa oikoa vääriä luuloja; myös US:n blogissa.

Esimerkiksi ent. puolustusministeri Carl Haglund sekoili pahasti ja lupailu Ruotsille sotilasapua sukellusvenejahtiin!

Ilari Kiema

En edes välttämättä usko koko laillisen esteen olemassaoloon, koska eduskunta on hyväksynyt Lissabonin sopimuksen. Se on osa oikeusjärjestystä, ja EU-oikeudella on (yleensä) etusija kansalliseen lainsäädäntöön nähden.

Kun lailliseen esteeseen kuitenkin yleisesti uskotaan, se pitää pikimmiten poistaa.

Onhan tämä nyt kornia, että Suomi etunenässä vetoaa EU turvatakuulausekkeeseen mutta itse sitten oman lainsäädäntönsä vuoksi ei halutessaankaan voisi osallistua sotilaallisiin operaatioihin. Kyse ei ole pakosta vaan siitä, että valtio ei halutessakaan voi. EU:n turvatakuita on esitetty vaihtoehdoksi Natolle, mutta nyt tohtori Väyrynen kääntää asian niin päin että vaihtoehto olisikin yhtä kuin Nato jäsenyys.

Yrjö Matilainen

Mitenkäs se YYA-liturgia menikään: "jos Suomi joutuu Saksan tai sen liittolaisen hyökkäyksen kohteeksi, antaa Neuvostoliitto apua"... (varmaan pyytämättäkin). Tätä monet rakastivat niin että varmaan nukkuivatkin YYA tyynyn alla.

Iiro Koppinen

Tässähän Ranska nimenomaisesti sivuuttaa Natoa ja perimmäisenä tarkoituksena on Eurooppa-puolustusvaihtoehdon ajaminen. Tämänhän pitäisi kelvata myös Natovastustajille, jotka ovat roikottaneet Suomea vaarallisessa välitilassa puhumalöa Nato-optiosta, jota ei ole olemassa. Näissä olosuhteissa jonka Väyrynen ja muut änkyrät ovat aiheuttaneet, Ranskan tarjoilema EU-puolustus on erinomainen asia.

Osmo Marttila

Paavolla oma ketunhäntä kainalossa.

EU:n oma riippumaton vahvistuva ja varsinin realisoituva puolustusyhteistyö jäsenmaiden kesken nimenomaa syrjäyttää Yhdysvaltojen hallitsemaa NATOa ja sen merkitystä. Kun se toteutuu saa Suomi lännen täydelliset turvatakuut ilman että tarvitsee liittyä NATO:n jäsenmaaksi.

Tapio Mäkeläinen

Toivottavasti asia etenee nopeasti siihen suuntaan mitä Paavo pelkää. Eikä siitäEurostakaan ihan äkkiä taideta erota. Ei tässä mitää kansanäänestystä voida pitää ennen kuin viimeisetkin 60-luvulla ja ennen syntyneet on haudassa. Kekkosen ajan pelottelu ja dystopiat istuu kuin se ihtensä Junttilan tuvan seinässä.