Tiistai 17.7.2018

Poliisi kertoo: Näin turvapaikanhakijoiden rikosepäilyistä tiedotetaan

Jaa artikkeli:
Luotu: 
2.12.2015 21:33
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
|

Lain mukaan poliisi ei saa tiedottaa, onko rikoksesta epäilty turvapaikanhakija vai ei, poliisihallituksen viestintäpäällikkö Marko Luotonen kertoo Uudelle Suomelle.

–Turvapaikkastatuksen osalta julkisuuslaki sanoo, että se on salassa pidettävä tieto ellei ole ilmeistä, että se aiheuttaa vaaraa henkilölle itselleen tai hänen läheisilleen, Luotonen sanoo.

Raisiossa tapahtuneen raiskauksen yhteydessä kuitenkin kerrottiin tiedotteessa, että ”poliisi otti tapahtumaa seuraavana päivänä kiinni rikoksesta epäiltynä 19 -vuotiaan Suomessa n. vuoden turvapaikanhakijana olleen miehen”.

Luotonen ei osaa kertoa, miksi Raision tapauksen yhteydessä kerrottiin epäillyn turvapaikanhakijastatus.

Hesperian puistossa Helsingissä tapahtuneen raiskauksen tiedotteessa ei kerrottu epäillyn turvapaikkastatusta, mutta poliisi kertoi asian kuitenkin Iltalehdelle myöhemmin: ”Vangittu 20-vuotias mies saapui Iltalehden tietojen mukaan Suomeen syyskuussa turvapaikanhakijana”.

Helsingin poliisipäällikkö Lasse Aapio kommentoi asiaa aiemmin tänään tiedotustilaisuudessa.

-Turvapaikanhakijoiden status on lain mukaan salassa pidettävää tietoa, jota poliisi ei lähtökohtaisesti voi kertoa yksittäistapauksissa. Viime aikoina tästä on ollut keskustelua. Helsingin poliisin linja on se, että se kerrotaan vain, kun se on tarpeen henkilön kiinnisaamiseksi tai avaintiedon saamiseksi siitä, miten rikos on tapahtunut, Aapio sanoi.

Luotosen mukaan poliisihallituksella on valmisteilla viestintäohje poliisin hallintoon, jossa suositetaan pidättyvää linjaa epäiltyjen turvapaikkastatuksen kertomisen suhteen, jotta henkilön oikeusturva varmistetaan. 

–Turvapaikkastatuksen kertomisessa on se ongelma, että viranomainen ei voi olla varma, aiheuttaako se vaaraa vai ei, Luotonen kertoo.

Vaikka yksittäistapauksissa laki kieltää turvapaikanhakijastatuksen kertomisen, poliisi voi tiedottaa turvapaikanhakijoiden tekemistä rikoksista yleisellä tasolla, ilmiönä.

Kempeleen raiskauksessa poliisi kertoi tiedotteessa, että ”kaksi ulkomaalaistaustaista miestä oli käynyt tyttöön käsiksi ja hänet oli raiskattu ainakin toisen miehen toimesta”.

–Ulkomaalaisstatuksen kertominen ei ole kielletty samalla tavalla kuin turvapaikkastatuksen kertominen. Voidaan kertoa onko henkilö suomalainen vai ulkomaalainen. Se on tutkinnanjohtajan harkinnassa, Luotonen kommentoi.

Jos kyse on ulkomaalaistaustaisesta, hän ei ole ulkomaalainen vaan suomalainen, joka on ollut maahanmuuttaja. Miksi se kerrotaan, jos turvapaikkastatusta ei kerrota?

–Suomalainen ja ulkomaalainen ovat ne meidän peruskäsitteet, joita me käytämme. Sitten tietysti käytetään paljon muita käsitteitä kantasuomalainen, ulkomaalaistaustainen. Lainsäädännössä ei näitä termejä löydy, Luotonen vastaa.

Kempeleen tapauksessa tutkinnanjohtaja kertoi Uudelle Suomelle viime viikolla, että maahanmuuttajataustaisuus kerrottiin tiedotteessa, koska sitä ei voitu salata, mutta sillä ei varsinaisesti ole hyötyä asian tutkinnassa. Epäilty oli jo otettu kiinni.

–Tutkinnanjohtaja voi itse sen päättää, Luotonen kommentoi Kempeleen tapauksesta tiedottamista.

Hänen mukaansa poliisilla voi olla esimerkiksi taustalla syy, että on pyritty oikomaan vääriä käsityksiä, huhuja. 

– Tässä yhteydessä [Kempeleen tapauksessa] on ollut esimerkiksi joku sosiaalisessa mediassa kiertänyt huhu. Sitä on pyritty korjaamaan. Korostan kuitenkin, että kun sitä korjataan, voidaan toimia vain lain puitteissa, Luotonen kertoo.

Raiskauksia ja rasismia Helsingissä

Helsingin poliisista kerrotaan, että turvapaikanhakijoihin tai vastaanottokeskuksiin liittyviä poliisitehtäviä on syksyn aikana ollut noin 180.

Niin kutsuttuja puskaraiskauksia on tänä vuonna ollut toistaiseksi 14 ja koko viime vuonna niitä oli 9 kappaletta. Lähes kaikissa tapauksissa tekijäksi on kuvattu ulkomaalaistaustainen henkilö, mutta poliisista täsmennetään, että joukossa on eurooppalaisiakin epäiltyjä. Kolmessa tänä vuonna sattuneessa tapauksessa epäillään turvapaikanhakijaa. He ovat tutkintavankeudessa.

Helsingin poliisin apulaispoliisipäällikkö Ilkka Koskimäen mukaan myös arjen rasismi on lisääntynyt.

– Helsingissä puhutaan noin 70 tapauksesta tänä vuonna. Vakavimmissa tapauksissa puhutaan rikosnimikkeistä kiihottaminen kansanryhmää vastaan ja niissä tyypillinen tekotapa on, että esimerkiksi muslimeja herjataan tavalla tai toisella - väitetään heitä rikoksen tekijöiksi. Aika iso osa niistä on internetissä tapahtuneita. Sitten on muita tapauksia ja niissä saattaa muutkin rikosnimikkeet täyttyä kuten kunnianloukkaus ja laiton uhkaus, Koskimäki sanoo.

– Viime vuonna puhutaan muutamasta kymmenestä. Luku on siis lähes tuplaantunut.

Poliisikomentaja Aapio kertoo joutuneen virkatehtävien ulkopuolella puuttumaan rasismiin.

– Viimeksi itsekin jouduin ratikassa puuttumaan tällaiseen tilanteeseen, jossa ei varmasti turvapaikanhakijoita vaan Suomessa asuvia jopa Suomessa syntyneitä niin tummaihoisia poikia päihtynyt suomalainen mies alkoi huutaa, että minä tapan teidät ja muuta ja kävi päälle. Ihailtavan rohkeasti siinä olivat muut välissä ja yritettiin puhua tolkkua sille miehelle. Mutta painiksi se sitten lopulta meni. Vartijat tulivat aika äkkiä paikalle hoitamaan tilanteen, Aapio kertoo.

 

Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

markku palonen

VENÄLAINEN KUTSUU SUOMALAISTA TSUHNAKSI. Tyhmä maalainen,oka luottaa kaikkiin ihmisiin.Perussuomalaisten varoituksesta huolimatta on heidät leimattu rasisteiksi.EI siinä mitään ,saatte niellä kaiken sen mitä tapahtuu nyt suomessa,muuten turhaa on syyttää Persuja.

Hannu Mononen

Avoimen yhteiskunnan kannalta on erittäin kyseenalaista, että julkisuuslaki sanoo turvapaikkastatuksen olevan salassa pidettävä tieto. Fakta mikä fakta, mitä ihmeen salaamista siinä muka on?

Onko lainsäätäjän tarkoituksena ollut ehdoin tahdoin vieraannuttaa kantaväestö oikeuslaitoksesta luomalla aiheetonta salakähmäisyyden ilmapiiriä turvapaikanhakijoiden syyllistyessä rikoksiin? Pyritäänkö vieraannuttamaan yleisö myös tiedotusvälineistä, eli julkisuusko ei saa vastata todellisuutta -- onko turvapaikan hakijoiksi ilmoittautuneille julkisuuden aina oltava pelkästään hymistelevää ja mairittelevaa?

Turvapaikanhakijat saavat itselleen hyvän maineen kestävästi vain sillä, että he todella käyttäytyvät hyvin. Rötöstelijälle hyvän maineen levittäjä on yksinkertaisesti valehtelija -- halutaanko valehtelijan maine sekä tiedotusvälineille että viranomaisille?

Kuka enää uskoo pätkääkään sananvapauteen ja lehdistön vapauteen, jos siitä rajataan tietoisesti pois osa todellisuutta ja näin johdetaan tahallisesti yleisöä harhaan?

Tällaisia lakeja säätämässä Arkadianmäellä on istunut 200 onnetonta tunaria, nähtävästi DemLan tiukassa ohjauksessa. Heidän virheensä tulee oikaista lainmuutoksella ensi tilassa, jotta Suomikin vihdoin pääsee sananvapaudesta nauttivien sivistymaiden joukkoon eikä sen poliisien enää tarvitse virassaan esiintyä pelleinä. Toimittajat tekevät sitä toki omaehtoisesti muutenkin, mutta virkamiesten soisi sentään olevan vakavasti otettavia.

Olavi Niemi

"Luotosen mukaan poliisihallituksella on valmisteilla viestintäohje poliisin hallintoon, jossa suositetaan pidättyvää linjaa epäiltyjen turvapaikkastatuksen kertomisen suhteen, jotta henkilön oikeusturva varmistetaan. "

Niin, rikollisen suojeleminen on tässäkin pääasia! :(

Ilari Kiema

Vaikutus on taas täysin päinvastainen kuin mitä tavoitellaan: Harhaanjohtava ryhmäkäsite ”ulkomaalaistaustainen” lietsoo ennakkoluuloja ja rasismia niitä ilmeisen ulkomaalaistaustaisia henkilöitä kohtaan, jotka eivät ole turvapaikanhakijoita, eivät muslimeja ja jotka eivät esimerkiksi raiskaa ketään.

Suomalaiset lainlaatijat ja viranomaiset uskovat sitkeästi hallitsevansa tiedonvälityksen ”vaikutuksia” piittaamatta lainkaan siitä, että nämä hallintayritykset menevät toistuvasti pieleen ja kääntyvät tarkoitustaan vastaan. Suomi on uskomattoman mediakeskeinen maa, jossa jatkuvasti tärkeimpänä asiana keskustellaan siitä, mitä mediassa ja mitä meille saa kertoa ja ennen kaikkea siitä mitä ei.