Keskiviikko 16.1.2019

Yle: Poliisi syynää netin jättirekisteriä suomalaisista – vihasivuston perustaja kuvaa lailliseksi

Jaa artikkeli:
Luotu: 
16.12.2015 21:13
Päivitetty: 
16.12.2015 21:28
  • Netissä leviävä henkilötietolista on ihmetyttänyt keskiviikkona. (Arkistokuva: Creative Commons / eGuidry)

Faktakulma

Henkilörekisterilain mukaan:

– Henkilörekisteriin merkittäviksi saa kerätä ja rekisteriin tallettaa ilman rekisteröidyn suostumusta tai tietosuojalautakunnan lupaa tietoja vain sellaisista henkilöistä, joilla asiakas- tai palvelussuhteen, jäsenyyden tai muun niihin verrattavan suhteen vuoksi on asiallinen yhteys rekisterinpitäjän toimintaan - - -

– Henkilörekisteriin saa tallettaa vain sellaisia henkilötietoja, jotka rekisterin käyttötarkoituksen kannalta ovat tarpeellisia

– Luottotietotoimintaa sekä suoramainontaa, puhelinmyyntiä- - -  varten saa - - - kerätä ja tallettaa henkilötietoja henkilörekisteriin. Tällaisten henkilörekisterien käytöstä sekä niihin talletettavista tiedoista säädetään tarkemmin asetuksella.

Henkilörekisteriin ei saa kerätä eikä tallettaa arkaluonteisia tietoja, joina pidetään esimerkiksi ”henkilön yhteiskunnallista, poliittista tai uskonnollista vakaumusta”. Lähde: Finlex

Yleisradion mukaan keskusrikospoliisi selvittää, mistä on kyse verkossa keskiviikkona puhuttaneessa mahdollisessa henkilörekisterissä. Kyse ei toistaiseksi ole rikostutkinnasta vaan esiselvityksestä.

Verkossa levisi keskiviikkona tietoja, joiden mukaan julkiseksi olisi vuotanut laaja, suomalaisten henkilö- ja yhteystietoja sisältävä lista, mahdollinen henkilörekisteri. Muun muassa Piraattipuolueen varapuheenjohtaja Janne Paalijärvi kertoi Puheenvuoron blogissaan, että nettiväitteiden mukaan yhteystietolistan takana olisi MV-vihasivuston perustaja Ilja Janitskin tai hänen yrityksensä.

– Mikäli väitteet pitävät paikkansa, tuolla jossakin kelluu 2 223 925 henkilötietoa sisältävä, potentiaalisesti laiton henkilörekisteri. Korostan, että minulla ei ole omakohtaisia todisteita asiasta mihinkään suuntaan, joten olisi siksi erittäin tarpeellista, että viranomaiset ottaisivat asiassa ohjat käsiin ja rupeaisivat tutkimaan rekisterin olemassaoloa. Olenkin ottanut aiheen tiimoilta yhteyttä Tietosuojavaltuutettuun ja Kyberturvallisuuskeskukseen, Paalijärvi kirjoitti.

Janitskin kommentoi asiaa Facebook-tilillään toteamalla, että "järjestelmä on kehitetty aikoja sitten” hänen omistamalleen mainosfirmalle. Espanjassa asuvan Janitskinin mukaan kyseessä on täysin laillinen markkinointiväline, ”johon Facebook tarjoaa palvelunsa”.

Yle kertoo saaneensa haltuunsa näitä yhteystietolistoja, joista löytyy ihmisten nimiä, osoitteita ja matkapuhelinnumeroita. Kuten aiemmin oli huhuttu, yhteystietoja on listattu erilaisten sivustojen ja järjestöjen nimien alle mahdollisesti nettikäytöksen perusteella.

Faktakulma

Henkilörekisterilain mukaan:

– Henkilörekisteriin merkittäviksi saa kerätä ja rekisteriin tallettaa ilman rekisteröidyn suostumusta tai tietosuojalautakunnan lupaa tietoja vain sellaisista henkilöistä, joilla asiakas- tai palvelussuhteen, jäsenyyden tai muun niihin verrattavan suhteen vuoksi on asiallinen yhteys rekisterinpitäjän toimintaan - - -

– Henkilörekisteriin saa tallettaa vain sellaisia henkilötietoja, jotka rekisterin käyttötarkoituksen kannalta ovat tarpeellisia

– Luottotietotoimintaa sekä suoramainontaa, puhelinmyyntiä- - -  varten saa - - - kerätä ja tallettaa henkilötietoja henkilörekisteriin. Tällaisten henkilörekisterien käytöstä sekä niihin talletettavista tiedoista säädetään tarkemmin asetuksella.

Henkilörekisteriin ei saa kerätä eikä tallettaa arkaluonteisia tietoja, joina pidetään esimerkiksi ”henkilön yhteiskunnallista, poliittista tai uskonnollista vakaumusta”. Lähde: Finlex

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Teppo Vanamo

Ihan ottamatta kantaa siihen, onko tässä nimenomaisessa tapauksessa syyllistytty rikokseen, ja jos on, minkälaiseen rikokseen, haluan tuoda esille seuraavan seikan.

Mielestäni oli vakava virhe, kun henkilötietolakia ja rikoslakia näiltä osin säädettiin, että maksimirangaistukseksi tuli yksi vuosi vankeutta. Se on vakavissa henkilötietorikoksissa ehdottomasti liian vähän, sillä rangaistus ei ole missään suhteessa siihen haittaan johon laajamittainen henkilötietorikos voi yhteiskunnalle tuottaa. Päättäjät eivät vieläkään tunnu käsittävän, että henkilötietoja väärinkäyttämällä voi aiheuttaa paitsi mittaamattomat aineelliset vahingot, myös suuren mittakaavan inhimilliset kärsimykset. Henkilötietorikos on pahimmillaan verrattavissa henkirikokseen, joten rangaistukset tulisi suhteuttaa uudelleen.