Tiistai 26.9.2017

Mikael Jungner pettyi Ylen HD-pakitukseen – Selitys: Tv-mullistus tulee Suomeen 2017

Jaa artikkeli:
Luotu: 
18.12.2015 21:31
Päivitetty: 
18.12.2015 22:04
  • Kuva: Seppo Sarkkinen, Yle / Digita
    Kuva
    Television teräväpiirtolähetysten kilpailutilanne menee Ylen mukaan tyystin uusiksi vuoden 2017 alussa, ja osin tämän käymistilan vuoksi yhtiö ei suostunut nyt maksamaan HD-kanaviensa jakelusta. Arkistokuvassa radio- ja TV-asema Espoossa (Kuva: Seppo Sarkkinen, Yle / Digita).

Yleisradion entinen toimitusjohtaja, viestintätoimisto Kreabissa vaikuttava Mikael Jungner on harmissaan television teräväpiirtolähetysten Suomessa ottamasta takapakista. Ylessä puolestaan katsotaan, että kyse on lähinnä käymistilasta, koska koko HD-kenttä on mullistumassa vuonna 2017.

Ylen HD-lähetysten jakelu Digitan antenniverkossa päättyy vuodenvaihteessa rahakiistan vuoksi. Ylen kolme HD-kanavaa näkyvät yhä DNA:n antenniverkossa, jos antenni on oikeaa lajia, mutta vain Digitan verkon varassa olevilta antennitalouksilta HD-lähetykset loppuvat. DNA:n antenniverkon peitto on noin 85 prosenttia kotitalouksista Suomessa.

Ylen linja on, että se ei maksa vasta kokeiluvaiheessa olevien HD-kanaviensa jakelusta vaan ”tarjoaa teräväpiirtomuodossa olevat kanavansa kaikkien jakeluoperaattoreiden saataville maksutta”. Digita puolestaan katsoo, ettei se voi jatkaa kuluvan vuoden ajaksi sovittua ilmaisjakelua.

– Ymmärrän sekä Yleä että Digitaa, molemmilla on taatusti perustelut sille, että on ollut neuvotteluissa tiukat linjat, mutta noin niin kuin Suomen kannalta tämä lopputulos oli ongelma, Mikael Jungner sanoo Uudelle Suomelle.

Jungner, joka itse oli mukana digitalisoimassa Yleä, huomauttaa HD-lähetysten olevan ja olleen jo pitkään tv-maailman isoja tulevaisuuden kuvioita. Yle ja Viestintävirasto ovat kertoneet, että television antenniverkossa siirrytään uuteen HD-aikakauteen eli T2-lähetystekniikkaan vaiheittain vuodesta 2017 lähtien. Tätä tekniikkaa Digita jo osin käyttää.

– Tästä HD:sta on puhuttu aika paljon, ja nyt ne [HD-lähetykset] loppuvat Digitan verkossa mielestäni yllättävän pienestä rahasta, Jungner sanoo Uudelle Suomelle.

– Onko iso kuva viivästymässä tässä aika pienestä [syystä]? Tuntuu vähän oudolta.

Jungner ilmoitti perjantaina Twitterissä kuulleensa, että ”Ylen HD-kanavien jatko [Digitan] antenniverkossa olisi maksanut 300 000 euroa”.

Digitalla on sen huomattavan markkina-aseman vuoksi muun muassa velvollisuus julkaista hinnastonsa. Hinnasto osoittaakin, että kolmen HD-kanavan yhteinen vuosihinta olisi ensi vuoden osalta noin 291 000 euroa, mihin Jungnerkin viittaa. Asian vahvistaa Uudelle Suomelle myös Digitan operatiivinen johtaja Markus Ala-Hautala.

– Mehän olemme aika paljon tukeneet tätä HD-lähettämistä, ja tämän vuoden se oli ilmaista. Meillä on porrastettu hinnasto, ja ensi vuoden osalta se [HD-jakelu 60 prosentin väestöpeitolla] olisi ollut noin 300 000 euroa yhteensä kolmelta kanavalta, Ala-Hautala sanoo.

Digitan hinnastosta selviää, että vuonna 2016 yhden HD-kanavan jakelun kuukausihinta on 8100 euroa. Sen sijaan vuonna 2017 kuukausihinta nousee jo 74 100 euroon, mikä tarkoittaa kolmen HD-kanavan jakelun vuosihinnaksi jo noin 2,7 miljoonaa euroa.

– Mutta silloin alkaa myös uusi verkkotoimilupakausi. Porrastetulla hinnoittelulla on pyritty tukemaan sitä, että teräväpiirtolähetykset lähtisivät käyntiin, Ala-Hautala sanoo.

Yle selittää: Tilanne muuttuu olennaisesti 2017

Ylen tuotantojohtaja Janne Yli-Äyhö kertoo Uudelle Suomelle, ettei Ylen päätös ollut riippuvainen yksittäisten vuosien hinnoittelusta.

– Se on periaatteellinen päätös. HD on käytännössä vielä tällainen täydentävä kokeilupalvelu, ja jos siitä lähdetään maksamaan, niin sitä täytyy tarjota aika nopeasti koko kansalle. Ja siihen ei olla Suomessa vielä valmiita, Yli-Äyhö kertoo Uudelle Suomelle viitaten koko maan kattavan HD-antenniverkon puutteeseen.

– Yleisradion pitää palvella koko kansaa, niin miksi me maksaisimme palvelusta erikseen vain tälle osajoukolle, hän jatkaa.

”Tilanne muuttuu olennaisesti – nähdään uudet hinnat”

Yli-Äyhön mukaan Digitan HD-lähetyksille tarjoama 60 prosentin väestöpeitto menisi lisäksi osin päällekkäin sekä DNA:n antenniverkon että kaapeliverkon kanssa, joten lisäpeitto ei olisi erityisen suuri. Hänen mukaansa teräväpiirtolähetykset katoavat nyt vain joiltakin tuhansilta suomalaisilta.

Yli-Äyhö sanoo, ettei takapakki Digitan kanssa Ylen näkemyksen mukaan varsinaisesti hidasta HD-siirtymää, kuten Jungner kokee. Yli-Äyhö huomauttaa, että televisiolähetysmarkkinan kilpailu meni uusiksi äskettäin, kun valtioneuvosto myönsi antenniverkon kolmen kanavanipun toimiluvat ”uudelle pelurille”, norjalaiselle tv- ja teleoperaattori Norkringille.

Norjalaisyhtiö sai lupia nimenomaan teräväpiirtolähetyksiin ja aloittaa toiminnan Suomessa vuonna 2017.

– Kun Norkring aloittaa vuoden päästä, tilanne tulee olemaan uudenlainen ja nähdään uudet hinnat. Tilanne muuttuu olennaisesti. Sekin on yksi syy, miksi tässä ei hötkyillä yksittäisten asioiden suhteen, Yli-Äyhö selittää.

Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan Norkring-päätöksen tavoitteena on ”edistää kilpailua televisiolähetyspalveluiden markkinoilla” sekä ”lisätä teräväpiirtolähetysten tarjontaa antennitelevisioverkossa”.

”Digitan hinnoittelua valvotaan monelta suunnalta”

Digitan Ala-Hautalan mukaan Ylen kanssa neuvoteltiin nyt vain vuoden 2016 jakelusta. Digita toivoo neuvottelujen jatkuvan, mutta Ala-Hautalan mukaan Digitan neuvotteluvara on vähissä ”jo pelkästään” yhtiön hinnoittelun valvonnankin vuoksi.

Koska Digitalla on mastojen omistajana ”huomattava markkina-asema” korkeita mastoja käyttävässä tv- ja radiolähetystoiminnassa, sillä on velvollisuus tarjota jakelupalvelujaan kaikille alan toimijoille samoin, syrjimättömin ehdoin sekä kustannuksiin perustuen. Viestintävirasto valvoo yhtiön hinnoittelua ja on todennut sen asialliseksi, joskin muun muassa Jungnerin aikojen Yle ja muut mediayhtiöt ovat väittäneet vastaan.

– Toki me pyrimme ratkaisuun ja siihen, että saataisiin HD-kanavia näkyville. Mutta Digitan hinnoittelua valvotaan monelta suunnalta, ja meidän on käytännössä pakko kohdella asiakkaita tasapuolisesti. Meillä on nyt näissä T2-kanavanipuissa muita asiakkaita, ja ikään kuin samaa hinnoittelumallia pitää sitten tarjota kaikille toimijoille, Ala-Hautala sanoo.

– Tänä vuonna jakelu oli kaikilla ilmainen, ja ensi vuonna sillä on tietty hinnoittelunsa. Tämän vuoden kaltaista koejaksoa, joka ei kata kustannuksia, ei voi jatkaa vuodesta toiseen, hän jatkaa.

Tämän vuoksi myös Yle-taustainen Jungner sanoo ymmärtävänsä Digitaakin.

Jungner ei ollut päättämässä taannoin Ylen omistuksessa olleen Digitan myynnistä ulkomaiseen omistukseen. Hän kuvaa kuitenkin olleensa ”mukana myyntihommissa”, jotka ovat herättäneet paljon porua Digitan lähetysverkossa omaaman monopolimaisen aseman vuoksi.

– Se on sitä historiaa. Mutta kun katsoo eteenpäin, niin olisi tärkeää, että alalla olisi yhteinen käsitys siitä, miten Suomi taajuuksia käyttää ja miten tv-toimiala tässä antenniverkossa pääsisi siihen T2-tekniikkaan. T2:ta voi käyttää paitsi HD-kuvaan myös siihen, että kaistaa olisi enemmän käytössä, ja tämä iso kuva on mielestäni se olennainen, hän sanoo.

Yli-Äyhön mukaan Digitan määräävä asema pysyy voimassa perusinfran eli mastojen omistuksen vuoksi, mutta Norkringin tulo HD-lähetystoiminnan kolmanneksi kilpailijaksi Digitan ja DNA:n ohella muuttaa silti alan asetelmaa.

– Norkringin on pakko käyttää näitä mastoja, siitä ei pääse ohitse, ja sitä kautta se tulee vaikuttamaan meidän hintoihin. Se onkin mielenkiintoinen kysymys, miten ne hinnoitellaan sitten, Yli-Äyhö pohtii.

– Mutta vuoden 2017 alusta Norkringillä on etulyöntiasema teräväpiirtokapasiteetin tarjonnassa. Heille on myönnetty sellaiset toimiluvat, jotka tukevat sitä paremmin, hän jatkaa.

 

 

 

 

Yritykset: 
Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Jussi Keinonen

TL;DR [hymiö ja/eli kiitos toimitustyöstä]

Digijakelu on kiinnostavassa vaiheessa televisionkin kannalta: isoilla mastoantenneilla, LTE ym- "kännykkätekniikoilla" vai kaapelilla. Satelliitit lienevät ulkona (paluukanavankin) hitauden johdosta.

Ari-Vesa Parviainen

Yle on eduskunnan valvoma ja veroilla rahoittama laitos, Digita puolestaan ranskalainen yhtiö, jolle jakelutoimi myytiin ajat sitten. Ei ollut älliä tuossa(kaan).
Kaipa sillä paikattiin tyhjiin imettyä kukkaroa, nyt tulee näkyviin seuraukset siitä.

Täällä ei antennille ole mitään käyttöä, kaapelia kun katsomme taloyhtiön päätöksellä ja kk. veloittamana.

Kaapelissa toisaalta, Yle:n normaali- ja HD- lähetykset eivät toisistaan poikkea maininnan arvoisesti. Iso osa lähetyksistä ei edes alkujaan ole HD- tasoista.

Tuore nykytelkkari tai digiboksi, tekee kaapelisignaalista katsottavan laatuista kuvaa, alkuperästä piittaamatta.

Säälin toki niitä, joille tämä muutos tulee tarkoittamaan huononnusta entiseen.

Jan Stenvall

Samaa punaviherhömppää tulee formaatista huolimatta. Eduskunnan yhtiöstä on tullut SDP:niin puoluetoimiston jatke. Jakelusekoilu paljastaa hyvin että homma on lähtenyt käsistä. Avoimilla markkinoilla tuollaiselle yhtiölle tulisi pataan 6-0!

Pasi Harjamäki

Ylen pääjohtaja on kokoomuslainen.
Yksityistämisen jälkeen tuutista tulisi vain ulkomaisia maistream elokuvia, tosi teeveetä, Putousta, Salkkareita ja 4D "dokumentteja".
Ainoat kanavat, joiden katsomisesta minä olisin valmis tällä hetkellä maksamaan (ja maksankin) ovat TV1 ja Teema.

Pasi Harjamäki

Ei mihinkään.
Ei mene mon´taa vuotta, kun siirrytään 4K-lähetyksiin ja siitä pari vuotta, niin siirrytään hdr-lähetyksiin. Joka välissä uusitaan kalustoa ja kuluttaja joutuvat ostamaan uusia antenneja ja telkkareita. Miksi meidän pitäisi kulkea tässä asiassa eturintamassa ja maksaa kalliita oppirahoja.
Olisi parempi, kun mentäisiin nykyisellä tekniikalla kymmenen tai edes viisi vuotta ja katsottaisiin sitten mikä on hallitseva tekniikka. Laitteet olisivat halvempia ja muut olisivat testanneet niiden toimivuuden.

Timo Raunio

Niin, kannattaa muistaa mistä tämä kaikki sai alkunsa.

1990-luvulla laitevalmistajat harmittelivat sitä, kun televisioiden myynti on liian vähäistä. Ratkaisuksi keksittiin kokonaan uuden tv-standardin luominen, mikä sitten pakottaisi kaikki ihmiset uusimaan laitteensa.

Tältä pohjalta käynnistettiin järjestelmällinen lobbaus poliitikkoja ja virkamiehiä kohtaan - ja kas, pian nämä jo asettuivatkin hankkeen taakse. Näin syntyi päätös "uuden ja paremman" television eli digi-tv:n perustamisesta.

Todellisuudessa tämä uusi ei ollut juuri lainkaan parempi kuin entinen. (Monilla seuduilla tv-kuvan laatu jopa huononi uudistuksen myötä.) Sen jälkeen kun kaikki oli saatu hankkimaan digi-tv tai ainakin digiboxi, tehtiin jo uusi päätös, jonka mukaan tämä ei riitäkään, vaan kaikkien tulee hommata HD-vastaanottoon pystyvä laite, koska lähetykset muuttuvat pian sellaisiksi... Ja tämän jälkeen on sitten taas valmisteilla seuraava standardi, jonka myötä laitteet menevät jälleen kerran vaihtoon...

Ihan tyypillinen rahastusoperaatio siis kyseessä. Jos taustalla oikeasti olisi ollut vain pyrkimys parantaa tv-lähetysten tasoa, niin mikään ei olisi estänyt siirtymästä vanhoista analogisista lähetyksistä suoraan HD-lähetyksiin, ilman tuota tarpeetonta välivaihetta.

Tapio Lainela

HD- kuvanlaatu vaan ei ole juurikaan eikä siitä ole kansakaan valmis maksamaan. Hintojen halpenemista jatkossa saattaa edistää myös HEVC- koodaus, jolla HD- kanavia saadaan ängettyä verkkoon lähes nelinkertainen määrä, jos UHDTV:lle ei nähdä tarvetta.

Teppo Vanamo

Antenniverkon taajuudet 5G-verkoille ja kaikki YLE:n lähetykset nettiin. YLE velvoitetaan pitämään kaikki ohjelmat vähintään vuorokauden katsottavissa, jotta myös vuorotyötä tekevillä on yhdenvertainen mahdollisuus niiden katsomiseen. Näitä kaikille kalliita välivaiheita on jo nyt ollut aivan liikaa, miksi ylläpitää kahta päällekkäistä järjestelmää, kun toinen niistä on tekniikaltaan ylivertainen, ja on ainoa järkevä jakelutie tälläkin hetkellä.

Petri Ollila

Ylen HD -kanavat kyllä näkyvät DNA:n verkossa, mutta MTV:n HD -kanavat ovat olleet täällä Itä-Usimaalla näkymättömissä jo ainakin kuukauden. Minusta tämä on luvattoman pitkä aika, jos kyseessä on tekninen vika.

Tapani Vieri

Maikkarin HD-kanava ei ole aidosti HD (ei 1080i vaan 720p) eikä sellaiseksi varmaan muutukaan. Ja on kaapelissa maksullinen, ainakin Elisalla. Nelosenkin teräväpiirtokanava on vajavainen (ei Dolby Digital -ääntä). Ylen kanavat sen sijaan ovat aidosti HD:tä, vaikka kaikki kuvamateriaali ei sitä olekaan...
Maikkari tuntuu aina kulkevan pahasti jälkijunassa näissä teknisissä asioissa, mitä kovasti ihmettelen.