Sunnuntai 18.11.2018

”Sehän oli 40 vuotta sitten!” – Yrittäjä turhautui ay-Suomeen

Jaa artikkeli:
Luotu: 
17.2.2016 15:26
Päivitetty: 
17.2.2016 16:15
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    SOL Palveluiden toimitusjohtaja Juhapekka Joronen ja konsernin emoyhtiön SOLEMO:n toimitusjohtaja Peppi Kaira (os. Joronen) yhtiön pääkonttorissa Helsingissä. Molemmat ovat yrityksen omistajaperheen jäseniä.

Faktakulma

Maahanmuuttajien työllistäjä

SOL-konsernin Suomessa työllistämistä noin 8000 henkilöstä noin 2700 on muualla kuin Suomessa syntyneitä, ja yhtiö onkin profiloitunut julkisuudessa maahanmuuton puolestapuhujana. SOL Palveluiden toimitusjohtaja Juhapekka Jorosen mukaan yhtiön työvoimatilanne on tällä hetkellä poikkeuksellisen hyvä, mutta nousukauden aikana ihmisiä on vaikea löytää alan töihin.

Kiinteistöpalvelualan työehtosopimukseen kirjattu alin tuntipalkka on 9,56 €/tunti eli 1538 €/kuukaudessa. Tämä palkkaus ei Jorosen mukaan vaikuta houkuttavan kantaväestöä töihin, mistä kertoo maahanmuuttajien suuri osuus yhtiön työvoimasta etenkin kaupungeissa. Ilman maahanmuuttajien työvoimaa yhtiö ei Jorosen mukaan pärjäisi.

Syksyllä joukoittain Suomeen saapuneita turvapaikanhakijoita ei vielä ole yhtiön palkkalistoilla.

Siivous- ja kiinteistöpalvelualan perheyritys SOL:n omistajasukuun kuuluva Juhapekka Joronen, SOL Palveluiden toimitusjohtaja, sanoo jaksavansa puhua työehtosopimuksista loputtomiin. Puheen alkaessa selviää, että hänen mielestään alakohtaisista sopimuksista olisi syytä luopua – ja että ammattiyhdistysliikkeen olisi syytä herätä nykypäivään.

Miksi joka alalla täytyy olla oma työehtosopimuksensa, Joronen kysyy Uuden Suomen haastattelussa. Elinkeinoelämän keskusliiton hallituksessakin vaikuttavan Jorosen mielestä muutama neuvotteluja ohjaava ”raami-TES” yhdistettynä paikalliseen sopimiseen olisi joustavampi järjestelmä.

– Eihän siinä ole mitään järkeä, miten monta sataa TESsiä meillä on tässä pienessä maassa ja kuinka paljon ne rajoittavat tekemistä. On surullisia esimerkkejä siitä, kuinka työntekijä haluaisi tehdä, asiakas haluaisi ostaa ja me haluaisimme tarjota, mutta TES rajoittaa. Ei se ole tätä maailmaa, Joronen sanoo.

Hän miettii puolitosissaan, onko kukaan vielä vienyt EU-tuomioistuimen käsiteltäväksi TES-asiaa.

– Jos olet työntekijä, et itse pysty neuvottelemaan työehdoista, vaan pitää mennä TESsin mukaan. Miksi joku muu neuvottelee minun, yksityishenkilön, sopimuksen puolestani? Joronen pohtii.

– Siitä tulisi hyvä keissi.

Joronen nostaa esiin eroja suomalaisen ja virolaisen toimintatavan joustavuudessa ja yritysten ratkaisumahdollisuuksissa.

– Jos siellä vaikka 15 hengen yrityksellä lähtee menemään huonosti, niin se on ihan ok, että kaikkien palkkoja lasketaan [jos palkkaus ollut yli minimipalkan]. Kaikki saavat pitää duuninsa ja toiminta jatkuu. Mutta Suomessa joutuu panemaan 3–4 henkeä pihalle. Vain niillä, jotka saavat pitää työnsä, käy ainakin vähäksi aikaa tuuri.

Suomessa palkan alentaminen yt-neuvotteluissa on poikkeuksellista ja edellyttää irtisanomisperustetta sekä asiasta sopimista jokaisen työntekijän kanssa erikseen.

Joronen toivoi tiistaina haastatteluhetkellä, että työehtojen paikallisen sopimisen lisäämistä pohtivassa työryhmässä päädyttäisiin helpottamaan paikallista sopimista lainsäädännön kautta. Hallitus kertoi kuitenkin keskiviikkona, että paikallista sopimista edistetään ensisijaisesti työehtosopimusten kautta. Tarvittaessa avuksi voidaan ottaa lainsäädäntö.

– Jos se tehdään työehtosopimusten kautta, silloin tilanne ei juuri eroa nykyisestä, Joronen harmittelee.

– Mutta jos se tulee lakien kautta niin, että luodaan rajoja, mistä voidaan neuvotella, niin kyllä se auttaisi.

Töitä 10 tuntia/viikko – ”Miksi se pitäisi estää?”

Joronen haluaa korostaa yleisesti arvostavansa ay-liikettä ja sen saavutuksia ja yhteistyön toimivan pääosin hyvin. Joskus ollaan kuitenkin ”niin kaukana toisistaan”, hän puuskahtaa.

Haastattelun aikana nousee esiin kaksi toimitusjohtajaa ihmetyttävää esimerkkiä julkisesta keskustelusta. Yksi on ajatus niin sanottujen nollasopimusten kieltämisestä lailla. Aihetta koskeva, ay-liikkeeseen kytkeytyvä kansalaisaloite on tällä viikolla eduskunnan käsittelyssä.

– Nyt mua pelottaa, kun SDP puhuu siitä, että nollasopimukset pitäisi lopettaa. En tiedä, miten meidän ala pärjäisi, Joronen sanoo.

Hän ottaa esimerkiksi narikkatöitä toisinaan SOL:lla tekevät opiskelijat.

–  Jos joku haluaa tehdä töitä kymmenen tuntia viikossa, niin miksi se pitäisi estää?

Toinen ihmetyksen aihe liittyy jämähdykseen. Tässä Jorosen kritiikki kohdistuu sekä valtioon eli päättäjiin, jotka ovat sallineet julkisten menojen paisumisen valtion tulojen samaan aikaan supistuessa, että ammattiyhdistysliikkeeseen.

– Jos katsoo kymmenen vuotta taaksepäin, miten julkinen sektori on sen jälkeen kasvanut suhteessa bruttokansantuotteeseen… Silloin oli varmaan eri tilanne ja pystyttiin tällaisia ratkaisuja tekemään, mutta nyt tässä tilanteessa enää ei. Mutta kun ei mitään pysty ottamaan pois, niin se on huono asia, hän sanoo.

Ammattiyhdistyspuolella on vastustettu muun muassa lomarahojen leikkausta perustellen asiaa vuoden 1971 työtaisteluvoitolla. Leikkaus on ollut esillä hallituksen kilpailukykytoimien yhteydessä.

– Nyt Metalliliitto sanoo, että ”he ovat taistelleet tästä ja saaneet tämän läpi”. Oliko se vuonna 1971? Neljäkymmentä vuotta sitten! Joronen kummastelee.

– Neljäkymmentä vuotta sitten!

Joronen sanoo, että hän ei puhu ”pelkästään SOLin kannalta vaan myös alan kannalta ja suomalaisena”, huolestuneena Suomen vaikeasta tilanteesta. Sama huoli vallitsee hänen mukaansa myös EK:ssa ja sen jäsenyrityksissä.

– Ei siellä vain itseä ajatella vaan myös Suomen etua, Joronen toteaa.

”Pysäytät Suomen – selviät muutamalla tonnilla”

EK:n ääntä voi ainakin kuvitella kuulevansa, kun Joronen harmittelee työrauhatilannetta.

– On näitä lakkoja tuhottomasti. Ja kun puhutaan tukilakoista, niin ei siinä mitään järkeä ole, että pystyt koko maan pysäyttämään ja selviät muutaman tonnin sakoilla, Joronen sanoo.

Tämä tarkoittaa nykytilanteessa etenkin sitä, että vientiyrityksille olennaisen auto- ja kuljetusalan ammattiliiton AKT:n pitäisi tulla yhteiskuntasopimukseen mukaan, Joronen sanoo.

– Nyt jos AKT sanoo, että se ei tule yhteiskuntasopimukseen mukaan, niin se on ihan yhtä tyhjän kanssa, koska niillähän se valta on. Siitä [sopimuksesta] neuvotellaan, mutta kyllä mun mielestä AKT:n pitäisi tulla mukaan, hän jatkaa.

Lue myös arkistojuttu: SOL valmis poikkeukselliseen temppuun Postin lakossa

Faktakulma

Maahanmuuttajien työllistäjä

SOL-konsernin Suomessa työllistämistä noin 8000 henkilöstä noin 2700 on muualla kuin Suomessa syntyneitä, ja yhtiö onkin profiloitunut julkisuudessa maahanmuuton puolestapuhujana. SOL Palveluiden toimitusjohtaja Juhapekka Jorosen mukaan yhtiön työvoimatilanne on tällä hetkellä poikkeuksellisen hyvä, mutta nousukauden aikana ihmisiä on vaikea löytää alan töihin.

Kiinteistöpalvelualan työehtosopimukseen kirjattu alin tuntipalkka on 9,56 €/tunti eli 1538 €/kuukaudessa. Tämä palkkaus ei Jorosen mukaan vaikuta houkuttavan kantaväestöä töihin, mistä kertoo maahanmuuttajien suuri osuus yhtiön työvoimasta etenkin kaupungeissa. Ilman maahanmuuttajien työvoimaa yhtiö ei Jorosen mukaan pärjäisi.

Syksyllä joukoittain Suomeen saapuneita turvapaikanhakijoita ei vielä ole yhtiön palkkalistoilla.

Yritykset: 
Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Jouni Toikkanen

Onhan palkoista saanut paikallisesti sopia kautta aikojen, tes on vaan määritellyt minimi palkan, eipä sol kyllä aikoinaan neuvotellut yhtään kanssani tuosta he vaan ilmoittivat, että palkka on tämä ota tai jätä. Sitten sait joka tilin yhteydessä tapella, kun milloinkaan ei ollut tunnit oikein laskettu kaikki mahdolliset lisät ja lomarahat yms. että lisää tälläistä paikallista sopimista vain.... Työtunneista aina vähintään 20% ja ei varmasti korjaantunut automaattisesti jos et itse huomauttanut asiasta yleensä tämän joutui tekemään 2-3 kertaa ennen kuin asia korjaantuu ja tämä rulijanssi kahden viikon välein. Tosin näillä palkoilla ei perheyhdistämisiä tarvitse ei noilla palkoila 1700 euroa nettona saa kuukaudessa millään kasaan. Tosin juuri ulkomaalais taustaiset eivät varmaan kaikki edes uskalla mennä valittamaan jos ei tili ole oikein maksettu... Omasta tuttava piiristä useampi juuri näiden palkka epäselvyyksien vuoksi lopettanut työnsä sol in palveluissa...

Irma Asikainen

Näitä tällaisia ulostuloja pitäisi olla enemmän. Tämä oli täyttä asiaa, ihan ensimmäisestä sanasta viimeiseen pisteeseen asti.Tauti, nimeltään AY-liike tekee, koko Sumen sairaaksi ja se tuntuu oleevan immuuni kaikille lääkkeille. On harmi, miten nämä "Suomen lääkärit", eli hallitus ja virkamielkoneisto, eivät näe tämän taudin todellista kuvaa, vaan tarkastelevat yksittäisiä oireita ja tarjoavata pelkkää asperiinia oireiden häivyttämisesksi, mutta jokainenhan me sen tiedämme, että jollei itse taudin aiheuttajaa saada nujerretuksi, ei oireiden hoitaminen auta mitään. Apuva, mun migreeni ei poist pelkällä balsamilla, se tarttee kovempia rohtoja.

Tarja Laakso

Mikä estää tällä hetkellä paikallista sopimista - käsittääkseni TES määrittelee ainoastaan minimiehdot, eikä estä henkilökohtaisia sopimuksia tai parempien paikallisten sopimusten tekemistä.

Erityisesti Kokoomus on toki tähän asti ajanut omiensa (yrittäjien ja sijoittajien) etuja mallikkaasti - kokoomus on saanut Suomeen riittävästi työttömyyttä. Siis riittävästi siihen, että työnantajat (sekä yrittäjät että vientiteollisuus) ovat pystyneet sanelemaan jo vuosia työelämän ehdot varsin pitkälle ja samalla ovat voineet painostaa poliitikkoja antamaan yrityksille enemmän ja enemmän etuja. Tosin eivät ilmeisesti vielä riittävästi omasta mielestään. Ja työttömien armeijan lisäksi yritykset (erityisesti suuryritykset, jotka eivät työllistä eivätkä maksa verojakaan Suomeen) ovat saaneet valtiolta lahjana hyvin koulutetut työntekijät, hyvintoimivan infran jne. Joka kaikki on maksettu palkansaajien selkänahasta - yritysverotushan on kautta aikojen Suomessa ollut hyvin kohtuullista, vaikka tuloverotus on ollut aina maailman huipputasoa.

Nyt kun Suomella ei ehkä enää ole varaa jakaa yrityksille tukiaisia mielin määrin ja elättää kaikkia turhia johtajia ja pikkupomoja ja byrokraatteja, ovat ehkä yritysjohtajatkin havahtuneet siihen tosiseikkaan, että työntekijöiden palkat nousevat liian korkeiksi ylikorkean verotuksen takia (ostovoimaahan suomalaisilla ei ole koskaan ollut riittävästi, joka sekin tietysti on yrittäjälle haitta nyt kun enää ole niin paljon jaettavaksi kaikille). Joten nyt on alettu vaatia hyvinvointiyhteiskunnan romuttamista. Mutta onko tullut mieleen, että sekin voi johtaa ojasta allikkoon - se lisää rauhattomuutta, lisää rikollisuutta jne. Ja se voi osua myös yrittäjien omaan nilkkaan - tosin ehkä sillä rikkaimmalla 0.1 - 1% suomalaista on rahaa siihenkin, että varmistavat, ettei heidän omaisuutensa ole vaarassa tai varaa palkata omat henkivartijat (muilla siihen ei kuitenkaan ole varaa).

Yrittäjät peräänkuuluttavat että työntekijöiden pitäisi osata muuttaa ajatusmaailmaansa muuttuneen tilanteen mukaiseksi - ja samalla yrittäjät ja varsinkin globaalit toimijat ajavat maailmaa vuosisatoja ajassa taaksepäin - aikaan jolloin ay-liike (järjestäytyminen omien etujen, ay-liikkeen tapauksessa heikomman osapuolen etujen, ajamiseksi) oli kielletty, tai jopa aikaan, jolloin orjakauppa oli voimissaan. Tätäkö suomalaiset palkansaajat haluavat - orjaksi päätymistä? Sillä siihen tämän hetkinen vaatimus paikallisesta sopimisesta ja TES:ien romuttamisesta tähtää - saada työntekijäpuoli niin heikoksi, että työnantajat voivat sanella täysin vapaasti kaikki ehdot - ja siirtää riskit työntekijöille (ja yhteiskunnalle), mutta voitot yrittäjän / sijoittajan omaan pussiin.

Paikallinen sopiminen toimii vain jos osapuolet ovat suurinpiirtein tasavahvoja. Tällä hetkellä tilanne on kaikkea muuta kuin tasavahva, mutta vaikuttaa siltä, ettei työnantajapuoli ole vielä päässyt täysin hallitsevaan asemaan johon se tietenkin pyrkii - erityisesti kokoomuksen, mutta myös keskustan oikeistosiiven ja kyllä, myös perussuomalaisten, ehkä myös muiden omaa etuaan ajavien poliittisten toimijoiden voimin. En oikeastaan osaa nimetä ketään, jolle ei raha ja "ilmaiset lounaat" kelpaisi ja rahaahan on yrityspuolella (me kuluttajathan huolehdimme siitä, että rahaa riittää...).

Juhani Kahela

Häh? Tasavahvoja. Ei ole työnantajia. On vain työnhankkijoita. Loppuasiakas päättää mitä hän maksaa työstä. Suomalaiset eivät suostuneet eivätkä vieläkään suostu maksamaan Hakaniemen hinnoittelemista vaatteista, huonekaluista jne. Vielä vähemmän ulkolaiset ovat halukkaita maksamaan suomalaisesta työstä yli maailman markkinahinnan. Suomi ei ole suljettu talous, jonka palkat päätetään Hakaniemessä silmät kiinni ja korvat suljettuina. Hakaniemen sokeus on synnyttänyt 600.000 työtä vailla olevaa. Lisää vielä tuppaa tulemaan.

Anu Peltola

Loistava idea tuo TES:ien sopimusvapauden rikkovuuden vieminen EU-tuomioistuimeen!

Perustuslakikin takaa niin sopimusvapauden kuin yhdistymisvapaudenkin. Ilmeisesti perustuslakiakaan ei tässä tapauksessa tarvitse noudattaa.

Miksei tätä ole jo tehty??

Carolus Linden

Eiköhän tuo mene vähän niin, että jos kuuluu työnantajaliittoon tai ammattiliittoon, sitoo liittojen tekemät päätökset niiden jäseniä. Kun laki sitten velvoittaa muutkin noudattamaan näitä sopimuksia, ei laki muodollisesti rajoita sopimus- tai yhdistymisvapautta. Laki ainoastaan asettaa minimivaatimukset.
Tämänlaista lakisäännöstä kohtaan tehtyä kannetta tuskin edes otetaan EU-tuomioisteumen käsiteltäväksi. Näin siksi, että tuomioistuin käsittelee ainoastaan yksityisen henkilön oikeuksiin kohdistuneita loukkauksia. Minimivaatimusten katsotaan suojaavan, ei loukkaavan yksityisen henkilön oikeuksia.
Jos joku kuitenkin pystyy osoittamaan, että hänen tapauksessaan on tapahtunut jonkin perusoikeuden loukkaus lain minimivaatimusten johdosta, voi hän tietenkin yrittää saada tapaus EU-tuomioistuimen käsiteltäväksi.

Jari Mattila

Voi pyhä yksinkertaisuus. Ei TES ole koskaan rajoittanut sopimusvapautta, vaan määritellyt minimi ehdot. Aina on saanut sopia Työehtosopimusta paremmin, mutta harva työnantaja on sitä käyttänyt. Ne kun tuppaa aina menemään minimin mukaan ja nyt halutaan sitä minimiäkin laskea.

Esa Tiusanen

Nyt kun yhden yrittäjän katkeraa (ja toimituksen lähdekritiikittömästi julkaisemaa) vuodatusta on näin aktiivisesti kommentoitu ilmentämään vääryyksiä toisaalta AY-liikkeen etupolitiikan ja toisaalta työnantajien "ORJATYÖVOIMAN"[!] käytön osalta, niin voisin yrittää palauttaa keskustelun takaisin tälle planeetalle pelaamalla maahanmuuttokortin. Se yleensä rauhottaa keskustelua mukavasti.

Aatami Ameeba

Eivätpä vasemmistolaiset tunnu oppivan mitään vuosikymmenten mittaan. Jos me emme selviä velvoitteistamme, tulee EU ja laittaa asiat kuntoon. Yksi pikku juttu vain: Silloin menee meillä kaikilla huonommin kuin jos itse laitamme kilpailukykymme kuntoon.

Suomen kustannustaso kun nyt vain on liian korkea pärjätäksemme globaalissa kilpailussa. Mikä tässä on niin vaikeaa?

Tom Blomqvist

Hyvä kirjoitus.
Sääli on vaan se tosiasia että yrittäjiä ja työpaikan tarjoajia ei tässä maassa arvosteta eikä kuunnella. Viimeisetkin hallituksen päätökset vain vähentää työpaikkoja ja lisäävät työttömiä. Halu investoida ja perustaa yrityksiä suomessa vähenee vähenemistään. Tie takaisin tulee olemaan kivinen.

Keijo Lindgren

Onneksi marketit ovat kattoon saakka täynnä halpatyövoimalla tehtyä tavaraa vaatteista lähtien jolloin voi elää nykypalkoilla.
Aikaisempina aikoina se vasta oli vaikea pärjätä kun jopa vaatteetkin valmistettiin Suomessa.
Espanjalaiset elintarvikkeet ovat edullisia afrikasta tullut halpatyövoima halpuuttaa.
Elämme hyviä aikoja vähällä tekemisellä.