Keskiviikko 22.11.2017

Kansanedustaja ärähti tv:ssä: Suomelta palaa ”600 000 €/päivä” – Talvivaaran letkut kiinni?

Jaa artikkeli:
Luotu: 
19.2.2016 10:27
Päivitetty: 
19.2.2016 10:37
  • Kuva: Talvivaara
    Kuva
    Arkistokuva Talvivaaran kaivoksesta.
|

Talvivaaran kaivoksen haltuun ottanut valtionyhtiö Terrafame arvioi, että kaivoksen toiminta saadaan kannattavaksi vuodenvaihteessa 2017–2018. Asiasta kertoo Terrafamen hallituksen puheenjohtaja Lauri Ratia Ylen Aamu-tv:ssä.

Kansanedustajien kärsivällisyys on kuitenkin koetuksella, kun hallitus esittää kaivokselle uutta 38,5 miljoonan euron lisärahoitusta. Viime kesänä kaivokselle myönnettiin 209 miljoonaa euroa valtion rahaa, jonka piti riittää kahdeksi vuodeksi. Vertailun vuoksi Juha Sipilän hallitus satsaa 1 000 miljoonaa euroa kärkihankkeisiinsa, joista 300 miljoonaa suunnataan erilaisiin biotaloushankkeisiin.

– Se mikä tässä on erityisen huolestuttavaa on, että aika pienillä lompakon varoilla tässä mennään, jos eduskuntaa täytyy vaivata tällaisen 38 miljoonan euron kassavipin takia. Viime vuonna puhuttiin vielä 200 miljoonasta. Selvästi tämä toiminta ei oikein vakaalla pohjalla ole, kun päiväkustannukset taitavat olla 600 000 euron luokkaa, sanoo kokoomuksen kansanedustaja Kai Mykkänen Ylellä.

– Kyllähän se mitä meille kesällä luvattiin, oli jotain ihan muuta. Puhuttiin, että näillä mennään vuoden 2016 loppupuolelle. Nyt eletään helmikuuta 2016 ja tilanne on tämä. Kyllä se huolestuttaa. Eduskunnan oikeus ja velvollisuus on saada tietää, missä mennään ja mitä vaihtoehtoja aidosti on, puhisee oppositiopuolue SDP:n kansanedustaja Ville Skinnari.

Ratia kertoo, että kun Terrafame saapui Talvivaaraan, piti yhtiön tehdä korjauksia ja lisäinvestointeja ennakoitua enemmän. Hänen mukaansa yhtiö kertoi jo viime syksynä avoimesti sidosryhmilleen, että 20 miljoonan euron kuukausikustannuksilla valtion myöntämät rahat riittävät vain ”kesän korville” asti. Hallituksen puheenjohtaja ei halua ottaa kantaa siihen, paljonko hallitus tarvitsee kaikkiaan valtion tukea.

– Siihen lisärahan lopulliseen määrään on vaikea ottaa kantaa. Lisää kyllä tarvitaan. Rahoituksen suuruus on tietysti myöskin riippuvainen paljolti nikkelin ja sinkin maailmanmarkkinahinnoista, jotka kuten tiedetään, ovat tällä hetkellä hyvin alhaalla, Ratia sanoo Ylellä.

– Olen aivan vakuuttunut, että pitkällä tähtäimellä kaivos on tehtävissä kannattavaksi.

Mykkänen olisi jo valmis lopettamaan kaivoksen toiminnan rahoittamisen nykytietojen valossa. Oulun vaalipiiristä valittu oppositiopuolue vihreiden Hanna Halmeenpää on Mykkäsen kanssa samoilla linjoilla.

– Haluan sanoa, että Talvivaaran kaivoksen työntekijät ovat varmasti yrittäneet parhaansa kaiken aikaa. Mutta näillä tiedoilla, mitä tässä nyt on – nikkelin maailmanmarkkinahinta, tilanne kaivoksella, yksityisten sijoittajien puute – niin kyllä sanoisin ei, Halmeenpää toteaa Ylellä.

Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja, keskustan Timo Kalli korostaa, että päätös jatkorahoituksesta on hyvin vaikea. Hän muistuttaa, että yhteiskunta joutuu maksumieheksi, päätettiin kaivos sitten sulkea tai sen toimintaa jatkaa.

– Olemme erittäin vaikeassa tilanteessa, kun itse päätöstä tehdään. Ei se, että pistetään kaivos lepäämään tai ei anneta rahaa, ole sen helpompi vaihtoehto. Yhteiskunta on kuitenkin velvollinen kaikissa tilanteissa vastaamaan nyt tästä koko tilanteesta, Kalli pyörittelee.

Yritykset: 
Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Sepetius Kangas

Miksi tiedätteko kuinka paljon se maksaa. Ja jos ymmärretää että alueelta on saatava pois myös sinne taivaalta satava vesi niin se jätevesiputki olisi saatava kuntoon mitä pikimmin. Ja kannatta myös ymmärtää, ellei koko maailmaa ajeta alas niin nikkeliä tarvitaan taatusti tulevaisuudessakin ja huomattavasti enemmän kuin nyt. Jos sen hinta nousee edes lähellekkää aiempaa. Niin Talvivaara kannattaa varsin hyvin. Prosessi toimii tai on tominutkin. Mutta yrityksen johtoon on saatava pätevät henkilöt. Jos se myydään jollekkin ulkolaiselle niin taatusti se on sille oikea rahasampo.

Teppo Vanamo

Talvivaaraa ei niin vaan suljeta. Siellä on sellainen ympäristöpommi, että sen jälkihoito maksaa ainakin satoja miljoonia, jopa miljardin. En voi käsittää, kuinka valvonta voi tällä tavalla pettää, ja vielä kaikilla tasoilla. Eivätkö päättäjät ja viranomaiset todellakaan ole ymmärtäneet minkälaisen sopan he ovat keittäneet. Eikö kenelläkään ole tässä maassa enää mitään vastuuta, eikä vastuuntuntoa? Kaikki vaan lymyävät piiloon, ja virheet pyyhitään maton alle. Seuraava pommi on valmistumassa Olkiluotoon, miten te luulette, että laitoksen turvallinen alasajo voidaan tarvittaessa taata ilman verorahoja, jos vastuullinen toimittaja ja omistaja ovat yrityksiä, jota ei kukaan kykene valvomaan, jotka voidaan myydä, tai ajaa konkurssiin koska tahansa.

Tässä vaiheessa tulee peliin vakuudet. Suurille kaivos-, kemian- ja energia-alan yrityksille, joilla on suuret riskit, on pakko rakentaa jonkinlainen riskikartoitukseen perustuva vakuusjärjestelmä, joka takaa sen, että kustannukset eivät kaadu veronmaksajien niskaan. Ympäristöriskit tulisi kaikessa ympäristön kannalta vaarallisessa toiminnassa kattaa joko vakuutuksella, tai vakuudella. Ympäristövahinkojen ja niiden estämisen kustannukset kaatuvat yhä enenevissä määrin veronmaksajien maksettaviksi. Ei myöskään ole kohtuullista, että ympäristöasiansa hoitavat yritykset joutuvat kilpailemaan samoilla markkinoilla sellaisten yritysten kanssa, jotka viis veisaavat vastuistaan, ja rikkovat lakeja.

Sepetius Kangas

Kepulandialla ei tässä ole mitään tekemistä. Vaikka yrityksen alussa se siellä söhelsi. Ehkä siitä johtuikin koko asian meno pieleen. Rahaa mitattii kaikkeen muuhun kuin itse nikkelir5ikasteen n tekoon. Yrityksen tehtävä oli valmistaa kannatavasti nikkeli rikastetta. Menetelmällä joka oli lähes uutta teknologiaa. Mutta homma kaatui siihen , ettei mietitty sitä että kaivoksen pitää tuottaa monta vuotta. Ja silloin perushommat on tehtävä huolella. Eikä vain keskityttävä mhdollisimman suureen rahan saamiseen osakkaille. täysin typeriä syitä miksi ollaan tässä pisteessä. sanotaan, että kymmenen sentin puuseppä tekee monen tuhannen euron virheen

Risto Nikander

Näin on. Talvivaara saattoi olla tyhmyys ainakin ilman pilottilaitosta toteutettuna, mutta kyllä on metallien hintakin ollut iso tekijä asiassa.

Isompiakin tyhmyykäsiä on. Kuten EU. Matu kustannukset suorina kustannuksina yli € 2 miljoonaa. / päivä. Pankkikriisin kustannukset =?. Kokoomuksen valtiovarainministeri ja vihreät eivät pidä tätä minään, jatkavat vain samoilla linjoilla.

Risto Nikander

Valitettavasti pitää paikkansa. En hyväksy millään miljoonia, jotka Perä on saanut jopa sen jälkeen, kun epäonnistuminen selvisi. Ja sen mukana myös muutama rikos tai ainakin teknisten määräysten laiminlyönnit.

Kai tässä on mukana myös "Carunaa".

Eero Pekonen

Kyllä Juho Kusti Paasikivi (kokoomus) oli viisas mies kun aikanaan esitti, että Suomeen pitäisi saada kuningas Saksasta. Nyt viimeistään pitäisi silmät aueta sen suhteen, että suomalaiset johtajat eivät osaa muuta kuin hoitaa omia etujaan. Saksalaiset sensijaan saavat pyörät pyörimään jopa Suomessa. Katsokaa vaikka Turun telakkaa tai lääketeollisuutta.

Risto Nikander

Ehdotankin, että äänestetään Niinistö kuninkaaksi, (tai ainakin yksinvaltiaaksi) muutamaksi vuodeksi.

Tänään en luota kehenkään muuhun, en politiikkoihin enkä moneen yritysjohtajaankaan.

TOLKUN miehet yhteiskunnan ja EUn kermassa ovat todella harvassa.

Mikko Kangasoja

Heikkohermoiset myyvät pörssissäkin osakkeensa, vaikka tappiolla, kun kurssit laskevat. Sama tuoksuu kansanedustajien lausunnoista.

On näköalatonta vedota huonoon maailmanmarkkinahintaan, jotta jätetään kaivos kesken. Emme osaa ennustaa hintaa vuosien päähän ja juuri sinne se kaivos tähtää. Nikkelin hinta on ollut 2000-luvulla pääasiassa yli nykyhinnan ja on vaihdellut rajusti:
http://www.indexmundi.com/commodities/?commodity=nickel&months=360

Olisi luullut kansanedustajien ymmärtävän kaivostoiminnan riskisyyden, kun mukaan lähtivät, varsinkin Talvivaaran historian tuntien. Rahojen loppuminen ei ole yllätys. Yllätys olisi ollut, jos mitään yllättävää ei olisi tullut. Kaivoksen johto haluaa uskoa hommaan ja saada rahoittajatkin uskomaan. Ei silloin mälläistä maailmalopun mittaista rahoitusanomusta pöytään.

Nyt tarvitaan kylmää päätä. Kun hommaan on lähdetty, ajetaan "hillotolpalle" asti.

Kristian Björk

Floppivaara on kouluesimerkki eräästä osakeyhtiömuotoisen liiketoiminnan perusprinsiipistä, pätee niin pieniin kuin isompiinkin puljuihin. Kun homma luonaa, niin omistaja käärii tilit taskuun. Kun kuppi menee nurin, niin veronmaksajat maksavat laskun ja joka tapauksessa omistaja käärii kohtuullisen tilin taskuunsa. Ennen keikausta on lähes aina vuosi aikaa suunnitella miten homma hoituu täysin laillisesti, tässä auttavat lakimiehet ja kirjanpitäjät. Tekijämies pystyy imuroimaan konkurssikypsään yhtiöön lainaa ja lisää pääomaa usein myös sijoittajilta ja valtion eri instansseilta vielä viikkoa ennen kuin laput ovat rosiksessa.

Osmo Marttila

Talvivaara on monipiippuinen tapaus, mutta ...
Onneksi edes jotkut ilmiselvät kankkulankaivot - kuten idioottimaisen sotekilpajuoksun rakennushankkeet - valtioneuvosto on laittnut jäihin.
Milloinkahan Apotti-hanke lakkautetaan.