Maanantai 25.6.2018

Useampi somali työtön kuin työssä – ”Suomi kotouttaa sosiaalitukeen”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
28.2.2016 12:44
  • Kuva: Petteri Paalasmaa/Uusi Suomi
    Kuva
    Abdirahim ”Husu” Husseinin mukaan uusien turvapaikanhakijoiden kotouttamista voidaan nopeuttaa selvästi.
|

Suomen kieli, talouslamat, byrokratia, syrjintä, ikä ja toive paluusta kotimaahan. Näitä syitä toimittaja-poliitikko Abdirahim ”Husu” Hussein ja työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman luettelevat sille, miksi useampi Suomen somaleista on työtön kuin työelämässä.

Hussein painottaa Uudelle Suomelle, että kyse ei todellakaan ole laiskuudesta.

– Pistän Suomen kansalaisuuteni pantiksi. Jos löytyy työpaikka, josta maksetaan oikea palkka – ei mitään kusetusta – ja löytyy somaleita, jotka kieltäytyvät siitä, niin minä, Husu, annan kansalaisuuteni pois ja palaan Mogadishuun, Hussein vannoo.

Hän katsoo, että somalien kokemuksista voidaan ottaa oppia ja uusien turvapaikanhakijoiden kotouttamista voidaan nopeuttaa selvästi.

Suomessa elää Tilastokeskuksen viimeisimpien tietojen mukaan 16 721 somalia äidinkielenään puhuvaa. Puolet heistä on alle 20-vuotiaita. Työvoimaan kuuluu 4361 ihmistä ja heistä työssä on 1 934 ja työttömänä 2 427. Työttömien osuus on hyvin suuri. Open Society Foundation (OSF) vuonna 2013 julkaistussa laajassa tutkimuksessa ilmeni, että tilanne on yhtä heikko myös Norjan Oslossa ja Ruotsin Malmössä

– Nimenomaan Pohjoismaissa, mutta sitten esimerkiksi Pohjois-Amerikan ja Pohjoismaiden somaleita verrattaessa tilanne on hyvin erilainen, Hussein toteaa.

Tämä on totta.

Yhdysvalloissa viiden ja puolen miljoonan asukkaan Minnesota on maan toiseksi suomalaisin osavaltio. Yhdysvaltain väestönlaskentaviraston tuoreimpien arvioiden mukaan Minnesotassa asuu yli 94 000 ihmistä, joilla on suomalaisia sukujuuria. Kansantaloutena Minnesota on Suomea jonkin verran suurempi, mutta sisävesien suhteellinen osuus koko osavaltion pinta-alasta on Suomea pienempi. Pääkaupungissa Minneapolisissa on tammikuussa kylmempää kuin Helsingissä mutta heinäkuussa lämpimämpää.

Minnesotassa asuu myös yli 38 000 somalitaustaista ihmistä. Se on yli kaksi kertaa enemmän kuin Suomessa. Lisäksi somalien työttömyysprosentti on Minnesotassa 16.

Vuonna 2010 ruotsalainen delegaatio vieraili Minneapolisissa tarkastamassa, kuinka osavaltio on onnistunut siinä, missä Pohjoismaissa on epäonnistuttu.

– Yritteliäisyys on kirjoitettu DNA:hamme. Aina seitsemännestä vuosisadasta saakka somalit ovat käyneet kauppaa ulkomaailman kanssa. He tietävät, kuinka tuoda esille taitonsa, kertoi tuolloin tulkkausyrittäjä Osman Sahardeed Star Tribune -lehdelle. Hänen Surad Interpreting -yrityksensä on yhä toiminnassa.

Suomessa somalitaustaisia yrittäjiä on hyvin vähän. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2014 Suomessa oli 37 somalinkielistä yrittäjää. Se on poikkeuksellinen luku, sillä maahanmuuttajat perustavat yrityksiä yleisesti hanakammin kuin kantaväestö.

– Se on mielenkiintoinen ja samaan aikaan kurja luku. Nyt pitäisi miettiä, mitä sille voi tehdä. Olisi hyvä, että katsottaisiin osin kansallisuuksittain, esimerkiksi juuri yrittäjyyden osalta, että mitä voitaisiin tehdä juuri tämän ryhmän kohdalla, Stenman pohtii.

”Yrityksen perustaminen ei ole vaikeaa, mutta sen pyörittäminen…”

Sekä Stenman että Hussein kuitenkin tietävät, että somaliyhteisön keskuuteen on syntynyt myös epävirallista palvelu- ja vaihtotaloutta. Hussein kertoo tuntevansa esimerkiksi useampia somalinaisia, jotka käyvät kauppaa vaatteilla, lastenvaatteilla ja kodintekstiileillä. Kauppaa tehdään samaan tapaan kuin entisajan laukkuryssät, jotka kiersivät talolta talolle.

– Kun kysyy, miksi nainen ei perusta yritystä, niin hän sanoo, ettei riitä kielitaito ja ymmärrys Suomen byrokratiasta, Hussein kertoo.

Byrokratiaongelman myöntää myös työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtaja.

– Yrityksen perustaminen ei Suomessa ole hirveän vaikeata. Mutta sitten sen pyörittäminen – kaikki kirjanpito, verotus ja kaikki – vaatii omanlaistansa osaamista.

Hussein on kuitenkin vakuuttunut siitä, että muutos on syntymässä. Uusia yrittäjiä on tulossa ja hän tuntee heitä henkilökohtaisesti.

– Olen mukana kahdessa bisnesprosessissa, jossa somalitaustaiset nuoret ovat perustamassa yrityksiä. Yksi on somalialaisten ravintola, ihan kunnon ruokaravintola, toinen huonekalujen maahantuontia, Hussein toteaa.

– Se puolikas somaleista, joka kasvaa nyt kovaa vauhtia aikuiseksi, niin he tulevat tekemään sen, mitä Yhdysvalloissa ja Kanadassa jo tapahtuu. Heillä on enemmän ymmärrystä Suomesta ja sen byrokratiasta.

”Purin laukut vasta 9 vuoden jälkeen”

Vuonna 1994 Suomeen saapunut Hussein kertoo avoimesti, että hänen kotoutumisensa Suomeen alkoi oikeasti vuonna 2003, vasta yhdeksän vuotta Suomeen saapumisen jälkeen.

– 2000-luvun alkuun asti suurin osa somaleista, myös minä, ajattelin, että mä palaan kohta kotiin, eikä minun tarvitse tehdä täällä mitään. 2000-luvun alussa vasta purettiin laukut. Minä, Husu, purin laukut vasta 2003 Suomessa. Vaikka me olemme olleet täällä 25 vuotta, niin ensimmäiset 10–15 vuotta jengillä on ollut mielessä, että Somalia rauhoittuu ja me palaamme kohta sinne, Hussein sanoo.

Aika olisi voinut olla lyhempikin, hän pohtii, jos olonsa olisi tuntenut tervetulleeksi.

– Ettei siitä ole mitään haittaa, että täällä on yksi meikäläinen, joka työskentelee ja maksaa veroja, hän lisää.

1990-luvun alussa Suomen Pakolaisneuvonnassa työskennellyt Kristina Stenman muistaa lama-Suomen ilmapiirin hyvin.

– Silloin kun somalialaiset tulivat 25 vuotta sitten, se oli tavallaan shokki suomalaiselle yhteiskunnalle. Se keskustelu oli äärettömän kärjistynyttä ja rasistista silloin. Aika pian sen jälkeen kun oli somalialaisia turvapaikanhakijoita tullut, täältä lähti moni korkeasti koulutettu, koska ei ollut mitään työllistymismahdollisuuksia. Se oli tietysti sitä 1990-luvun syvintä lamaa silloin.

– Mutta se oli hyvin, hyvin vaikea tilanne ja tämä on yksi asia, joka on seurannut tätä somalialaisten ryhmää koko ajan. Tietysti se yhteisössäkin vaikuttaa, että jos hyvin koulutetutkaan eivät pääse töihin, niin se on tosi vaikea asia.

”On vaikea pitää Suomi sydämessä”

Somalit kokevat poikkeuksellisen paljon syrjintää. Esimerkiksi OSF:n Helsinki-raportissa todetaan, että somalit kokevat enemmän syrjintää kuin muslimit tai muut afrikkalaiset maahanmuuttajaryhmät. Syrjintä kohdistuu siis suoraan somaleihin. Tästä Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio on Suomea huomauttanut. Vuoden 2013 raportissa todetaan, että “vaikka somaleita on asunut Suomessa jo noin 20 vuotta, he ovat yhä heikoiten integroitunut [maahanmuuttaja-] ryhmä”. Vuoden 2012 maahanmuuttajabarometristä selviää, että 70 prosentilla somalitaustaisista ei ole yhtään suomalaista ystävää.

– Suomen somaleilla on Suomi sydämessä. Mutta on hirveän vaikea pitää sitä sydämessä, kun koko ajan joku haluaa ajaa meidät pois, Hussein tiivistää tuntonsa.

– Viimeisen 14 vuotta olen maksanut joka vuosi veroja. Ja joka vuosi olen maksanut mielelläni veroja. Siitäkin huolimatta saan edelleen paskaa palautetta. Jatkuvaa kiusantekoa, jatkuvaa häiriköintiä, hän lisää.

Hussein haluaa myös herätellä somaliyhteisöä pohtimaan, annetaanko syrjinnän edessä liian helposti periksi.

– Ei tuo Ylen työkään helposti tullut. Puolitoista vuotta jouduin todistelemaan, että olen hyvä ja pystyn tätä tehdä. Pitää olla sellainen asenne, että kyllä minä osaan. Helposti annetaan periksi rasismin ja ennakkoluulojen edessä. Ne ovat aina olleet olemassa ja tulevat olemaan. Mutta siinä pitää myös katsoa peiliin, että onko annettu periksi liian helposti.

Vaikka työmarkkinoille kiinnittyminen on ollut somalien kohdalla vaikeaa, se ei kerro koko totuutta somalien asemasta Suomessa. Tutkijat Päivi Pirkkalainen, Hanna Wass ja Marjukka Wrede katsovat Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä julkaistussa tuoreessa analyysissään, että somalien tilanne Suomessa ei ole aivan niin lohduton kuin työttömyysluvuista ja syrjintäraporteista voisi tulkita.

Muihin maahanmuuttajaryhmiin verrattuna somalit osallistuvat tutkijoiden mukaan selvästi enemmän järjestötoimintaan ja heidän äänestysaktiivisuutensa on korkeampi. Somalit ovat siis onnistuneet kiinnittymään suomalaiseen kansalaisyhteiskuntaan paremmin kuin moni muu maahanmuuttajaryhmä.

– Jos Suomessa ei olisi järjestöjä, niin meillä olisi vielä huonompi tilanne. Järjestöjen kautta somalit ovat päässeet mukaan ja niiden kautta on opittu paljon, Hussein yhtyy.

”Sen verran porvari olen, ettei voi vain nukkua ja rahat tulevat tilille”

Suomeen saapui viime vuonna yli 30 000 turvapaikanhakijaa ja poliitikot ovat esittäneet huolensa siitä, kuinka Suomeen jäävät saadaan kotoutettua mahdollisimman pian. 

Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) arvioi helmikuun alkupuolella pitämässään tiedotustilaisuudessa, että paras tapa kotouttaa ja ehkäistä syrjintää, on saada maahanmuuttajat töihin. 

Hussein painottaa myös, että työhön on päästävä nykyistä helpommin. Hän syyttää, että suomalainen järjestelmä pyrkii integroimaan maahanmuuttajia ensin sosiaalitukijärjestelmään ja vasta toissijaisesti työelämään.

– Nyt kun meillä on kaikenlaisia pakkolakeja, niin minä lisäisin vielä yhden pakkolain: että maahanmuuttajat, etenkin sellaiset aikuiset miehet, jotka tulevat Suomeen peruskoulupohjalta lähtisivät kielikurssien jälkeen ammattikouluun tai oppisopimuskoulutukseen, jossa voi olla kolme päivää töissä ja kaksi koulussa, Hussein ehdottaa.

Lisäksi hän kertoo olevansa ”sen verran porvari”, ettei hän näe ongelmaa siinä, että maahanmuuttajat voisivat työskennellä aluksi työehtosopimusten asettamaa ansiotasoa heikommalla palkalla.

– Ehdottomasti jengin pitäisi ansaita elantonsa työllä. Siinä mielessä olen porvari, etten usko tähän konseptiin, että kun nukkuu joka päivä kotona, niin silti rahat tulevat tilille. Sitä mun on hirveän vaikea hyväksyä Suomessa edelleen 20 vuoden jälkeen. Pakko olla porkkanaa ja keppiä, Hussein linjaa.

– Olen sitä mieltä, että perustulokokeilu on äärimmäisen tervetullut. Jos olisi perustuloa ja matalapalkkatyötä, niin kyllä se olisi tervetullutta. Kun 2000 euroa jostain työstä saa, niin se on hyvä. Porukka tulee maista, joissa palkka tai päivätulot ovat alle kolme dollaria. Sitten tullaan Suomeen, jossa voi saada 7,5 euroa tunnissa. Kyllä jengi varmasti työskentelee tällä summalla.

Sekä työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtaja Stenman että Hussein toteavat kuitenkin, että työelämäuudistuksia tärkeämpää olisi asenteiden muuttaminen. Stenman katsoo, että somalien kokemuksista löytyy se opetus, että erilaisten palveluverkostojen tai valtiollisten toimenpiteiden kehittäminen ei auta, ”jos ilmapiiri on sellainen, että nämä ihmiset eivät kuulu tänne”.

– Minusta itsestäni tuntuu, että Suomen pitäisi nyt päättää, että jos ihmiset saavat luvan tänne tulla, niin silloin he kuuluvat tänne ja hoidetaan homma. Piste, Stenman painottaa.

Hussein toivoo asennemuutosta myös Suomen kotouttamisjärjestelmään. Sosiaalitukea enemmän maahanmuuttajille pitäisi hänen mukaansa tarjota koulutusta ja motivointia.

– Pitäisi pystyä luomaan sellainen ”suomalainen unelma” ja näyttää onnistumisen tarinoita, eikä aina vain näyttää pelkästään niitä ongelmia. Se viesti välittyy kyllä uusiin tulijoihin, että jos täällä on 20 vuotta ollut, eikä vieläkään työllistynyt, niin miten minä työllistyisin, Hussein sanoo.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Reijo Jokela

– "Yritteliäisyys on kirjoitettu DNA:hamme. Aina seitsemännestä vuosisadasta saakka somalit ovat käyneet kauppaa ulkomaailman kanssa".

Eräiden toisten ominaisuuksien kohdalla viittaus DNA:han on rikos.
Olisi nyt hyvä saada selvyys onko tuo DNA:han viittaamisen sallittavuus riippuvainen viittaajasta vai ominaisuudesta johon viitataan.

Timo Virtanen

Sama se, onko somali vai suomalainen. Suomessa ei yrittäjyyttä suosita. Päinvastoin, asetellaan esteitä yrittäjille. Juuri tänäänkin taas niitä saattaa tulla lisää, kun ay-väki sanelee ehtojaan "yhteiskuntasopimukselle"
Sipilää viedään kuin litran mittaa.

Reijo Jokela

–" Silloin kun somalialaiset tulivat 25 vuotta sitten, se oli tavallaan shokki suomalaiselle yhteiskunnalle. Se keskustelu oli äärettömän kärjistynyttä ja rasistista silloin. Aika pian sen jälkeen kun oli somalialaisia turvapaikanhakijoita tullut",

Käsittääkseni nämä eivät olleet mitään turvapaikanhakijoita, sillä he tulivat entisestä Neuvostoliitosta, jossa olivat "opiskelemassa".

Risto Nikander

Surkuhupaisa otsikko, ("suurin osa työttöminä"). Pelättiinkä rasistiyytöksiä ??
Oli pitänyt lukea valtaosa.
Myös Ruotsissa työttömyysprosentti on 80 kymmenen vuoden jälkeen. Ja mitä olen somalien työpaikkoja nähnyt, niin valtaosa niistäkin on somalian kielen tulkkeja, "kotouttajia", järjestöjen toimihenkilöitä jne.

Jari Rinne

Yhdysvallat ja Kanada ottavat koulutettua väkeä. Euroopalle jää sitten loput. Eilen jossain lehdessä oli juttu, jonka mukaan kesällä/syksyllä tulleesta porukasta "häkellyttävän paljon on luku/kirjoitustaidottomia. Mitäköhän "kotouttaminen" maksaa, kun ensiksi käydään suomalainen peruskoulu ja fiksuimmat pääsevät lukion kautta yliopistoon opiskelemaan? Siitä sitten muutaman vuoden jälkeen eläkkeelle? Siinä sitä hallituksen halajamaa "huoltosuhdetta"

Jouko Repo

Osa ollut siis 25 vuotta. Eivätkä siis ole työllistyneet? MOL sivuilla on n. 16.000 työpaikkaa, joista voi hyvin valita. Aivan hyviä hommia ovat nuo. Näin on meille kaikille vakuutettu. Kun kovasti yrittää, niin töitäkin saa.

Jos nyt kuitenkaan ei töitä ole saanut, niin olisiko aika kotiutua takaisin oman kulttuurinsa pariin töihin ja touhustamaan. Sosiaaliturvaahan Suomessa maksetaan turvapaikan saaneille. Ovatko kaikki Suomessa olevat somalit turvapaikkastatuksella. 25 v. ?

Onko Somalia edelleen muuten turvaton maa ? Kuulemma siellä on olot paikoin ihan ok. Tämän kertoi mulle jo pari vuotta sitten taksinkuljettaja, joka kyllä osasi hyvin Suomea ja oli myös Kovaselle töihin päässyt. Hän kertoi myös, kuinka Somaliaa rakennetaan kovalla vauhdilla.

Hannu Mononen

Toive paluusta kotimaahan pitää siis somaleita Suomessa työttöminä.

Jokohan tuo olisi ajankohtaista?

http://jannesuuronen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/210114-somalian-uusi-aamun...

Toimittaja-poliitikko Abdirahim ”Husu” Husseinilta olen jo aiemmin kysynyt mielipidettä Janne Suurosen linkittämästä dokumentista, mutta kuten arvata saattaa, hän ei ole nähnyt aiheellisena vastata kysymykseen sen paikkansa pitävyydestä.

Mika Leinonen

"Hussein painottaa Uudelle Suomelle, että kyse ei todellakaan ole laiskuudesta."

P*skapuhetta, kyse on nimenomaan laiskuudesta. Ei haluta tehdä mitään oman elannon eteen.

"– Pistän Suomen kansalaisuuteni pantiksi. Jos löytyy työpaikka, josta maksetaan oikea palkka – ei mitään kusetusta – ja löytyy somaleita, jotka kieltäytyvät siitä, niin minä, Husu, annan kansalaisuuteni pois ja palaan Mogadishuun, Hussein vannoo."

Väärä vala, ei Husu mihinkään palaa. On sen verran hyvin ajautunut sisään Suomen sosiaaliturvaan tuo Husu, että hän ei lähde mihinkään. Ei hänkään ole töihin mennyt vielä. Suojatyötä Ylessä - jonka suojasta Husu suoltaa vihapuhetta - ei lasketa työksi. Ala Husu yrittäjäksi ja työllsitä itsesi lisäksi kantasuomalaisia, niin katsotaan...

Markus Vuorivirta

Ei tuo nyt mikään huono kannanotto ollut. Paljon parempaa tekstiä Husulta kuin se "syö pas... ja kuole pois". Niin tai näin, ainoa asia mitä en ymmärrä. Samaan aikaan kun Suomessa on jo kanta-asukkaissakin se puolen miljoonan työttömän armada. Ja 30 000 julkista avointa työpaikkaa. Mistä me maahantulijoille töitä löydetään kun niitä ei löydetä omillekaan kansalaisille? Nuo 30 000 julkista avointa työpaikkaa riitä edes sille jo saapuneelle pakolaislaumalle? Sen jälkeen nämä olisivat nollissa ja edelleen meillä on puoli miljoonaa kanta-asukas - työtöntä. Työpaikkojen löytymistä ei yhtään helpota jatkuva YT-kellon tikitys. Sitä myötä kun jostain töitä löytyy, toisesta päästä jätti-firmat osinkohevosineen, ilmoittelee jatkuvista väenvähennyksistä. Ehdottaako Husu sitten jonkin sortin ohituskaistaa maahantulijoille? Ei tämä minun mielestäni eikä monen asiantuntijankaan mielestä ole hyvä idea. Se on meinaan maalle ihan sama, onko maassa satatuhatta työtöntä ulkomaalaista nuorta vai satatuhatta työtöntä kanta-asukas-nuorta. Molemmat ryhmät ovat maan tulevaisuudelle aivan yhtä vaarallinen ryhmä - jos radikalisoitumaan alkavat. Näin ollen ehkä matemaattisesti olisi parempi, että ensin korjattaisiin nämä omien kansalaisten ongelmat. Aletaan sitten sen jälkeen korjaamaan ulkomaalaisten ongelmia. Tuplaongelmat ei auta yhtään ketään.

Kai Lähteenmäki

Asumiskustannukset hirttää kiinni työllisyyden parantamisen.

Kallis asuminen--> vaatii kovat palkat--> löytyy vähän työpaikkoja--> vähän veroja--> velkaantumista -> leikkauksia--> peruspalveluidenkin alasajo...

Entisessä markka-Suomessa pitäisi devalvoida 30%, jotta kustannustasomme olisi taas vertailukelpoinen globaaleilla työmarkkinoilla.

Julkishallinossa pitäisi leikata palkkatasoa 30% - tietysti sieltä mediaanin yläpuolelta.
Reatkaisu: moduulasunnot?
Kävelin Kampissa olevien museotyömaan parakkien ohi ja kurkkasin sisään.
Siistejä, lämpimiä, homeettomia peruskämppiä, joissa kelpaisi kyllä asua sekä köyhän suomipojan että mamun.
Esim monet suomalaiset 90-luvun laman uhrit asuskelee autotalleissa, kerhohuoneissa, homekämpissä, jne- koska heillä ei ole varaa 200 000 tai 1000 /kk euron kämppiin.

Pk-seudun poliitikot ryssii pahasti asumisasiat- eiös heitä voisi vaihtaa viisaampiin?

Nykysysteemeillä- hitaasti kaavoittamalla yms. - betonitaloja paikan päällä räätälöimällä kestää vuosikymmeniä saada lisää asumisväljyyttä.
Tilanteesta hyötyvät tietysti jotkut, onnekkaat tontinomistajat, pankit, kaupungit, virkamiehet,..

Jouko Repo

Hyvä avaus kirjoittajalta. Toivottavasti kirjoitus johtaa kustannustehokkaisiin ratkaisuihin somaliyhteisössä. Aikusina ihmisinä, myös somalit, ovat ihan itse vastuussa työllistymisestään ja omasta elämästään.

Mielestäni paras apu olisi poistaa kaikki turhat avustukset ja sosiaalituet. Siis noin ihan aluksi. Veikkaan, että se auttaisi merkittävästi parissa olennaisessa jutussa. Eli kielen oppimisessa ja työpaikan saamisessa. Ja paras apu on tietysti se oma apu.

Töitähän kyllä löytyy vaikka kuinka ja paljon, kuten usein on saanut lukea.

Tuomo Niemelä

Jos pelkällä maahanmuutolla voitaisiin parantaa taloudellista huoltosuhdetta, tänne pitäisi saada idearikkaita yrittäjiä tai avaintyöntekijöitä. Ihmisiä, jotka voisivat luoda uusia työpaikkoja ja joitten varaan kehittää uutta liketoimintaa.

Kun kukaan ei tuollaiseen fantasiaan uskone, asia on edelleen työllisyys tässä maassa ylipäätään. Ja ilman rahapolitiikaa kilpailukyvyn nostamiseksi täytyy löytyä muita keinoja. Raha ei jousta, työllisyys on jo joustanut - kustannuksien pitää joustaa tai vaihtoehtoisesti sanoa hei-hei Saksan eurolle.

En ole yrittäjä, enkä työnantaja, mutta.. nyt on jo vuosi 2016. Subrime laukesi 2008, Kreikka 2010. Prinssi Noususuhdanne ei ole vieläkään tullut Suomi-neidon ovelle pimputtamaan. Kaiketi pitäisi tehdä itse jotain.

Asumisen ja muun elämisen peruskustannuksista voi aloittaa, näistä vuokria pidetään päättäjien korruptiolla keinotekoisesti korkeina. Sitten palkkojen leikkaaminen.

Tai Fix it.

Jari Rahkonen

Husu: "Yritteliäisyys on kirjoitettu DNA:hamme. Aina seitsemännestä vuosisadasta saakka somalit ovat käyneet kauppaa ulkomaailman kanssa"

Mistähän sitten johtuu että tämä dna ei ole johtanut menestykseen oikein missään? Ei edes kotona somaliassa?

Husu: "Yrityksen perustaminen ei Suomessa ole hirveän vaikeata. Mutta sitten sen pyörittäminen – kaikki kirjanpito, verotus ja kaikki – vaatii omanlaistansa osaamista"

Kyllä, mutta ei se ole muillekaan tulijaryhmille noin ylitsepääsemättömän vaikeaa ole ollut. Ahkeruutta se tosin vaatii.

Husu: "Hussein toivoo asennemuutosta myös Suomen kotouttamisjärjestelmään. Sosiaalitukea enemmän maahanmuuttajille pitäisi hänen mukaansa tarjota koulutusta ja motivointia"

Sosiaalitukea vielä enemmän somalialaisille? Tänne ovat monet muut tulijat sopeutuneet eikä heille ole myönnetty sellaisia etuoikeuksia mitä somalialaiset ovat jo nyt saaneet.

Kristina Stenman:" Silloin kun somalialaiset tulivat 25 vuotta sitten, se oli tavallaan shokki suomalaiselle yhteiskunnalle. Se keskustelu oli äärettömän kärjistynyttä ja rasistista silloin"

Tänne on vuosien varrella tullut paljon muitakin kuin somalit mutta jostain kumman syystä juuri somalit tuntuvat aina vaan viihtyvän rasismikeskustelun keskiössä. Olisiko kenties jo aika myöntää että omissa asenteissa olisi kovasti korjattavaa? Että ylimielisellä asenteella ja laiskuudella ei vaan pärjää.

Heikki Jäntti

Somaleilla taitaa olla naisten kunnioitus taitaa olla pohjalukemissa. Asennemuutos olisi paikallaan.
Olimme naistenklinikalla katsomassa poikamme uusia ihmisen alkuja. Mennessämme hissiin, niin vastaan tuli vasta synnyttänyt somali äiti, joka lykkäsi uutta vauvaa kärryissä ja availi ovia miehelleen ettei mies rasittunut. Suomalainen isä normaalisti KANTAA uuden ihmisen alun ja ja auttaa vaimoaan. Tämä mielestäni kuvaa hyvin kuinka osallistuvia somalimiehet ovat ja miten heille saattaa työ maistua, jos ei jaksa auttaa vaimoaan.

Kai Lähteenmäki

Afganistanissa käyneet kertoo, kuinka talvipakkasilla asuntorähjän keskellä olevan kamiinan ympärillä - lämpimässä - istuvat ringissä miehet.
Ulkokehällä - kylmässä - värjöttelevät naiset ja lapset...
Aikamoista miesten maailmaa tuo islamin tulkinta on luonut?

Tom Frank

Suomeenhan on tullut väkeä myös Kauko-Idästä ja ymmärtääkseni ovat ahkeraa väkeä ja kotiutuneet Suomeen. Ei heitä näe kaupungilla maleksimassa suurissa ryhmissä, ei myöskään kuule puhetta heidän työnsaanti vaikeuksistaan yms. Mistä tämä iso ero somaleihin? Taitaa siinä DNA:ssa olla jotain muutakin eroa .........

Risto Nikander

Kotouttamisen yhteydessä puhutaan paljon kultuurista.
Se, miten kukakin suhtautuu esim. työntekoon ja toisten kunnioittamiseen jne. on (mielestäni) kulttuuria.
Puhuttiin paljon ennen mm. luterilaisuudesta, (taisi sillä olla toinenkin nimi?). Varsinkin pohjois Euroopassa työtekoa arvostettiin ja vieläkin arvostetaan korkella e verrattuna varsinkin somaleihin.

Timo-Pekka Mustakallio

Kirjoitus esittää jälleen lisää näkökulmia miksi kotouttaminen on strategiana huono ja Suomelle lopulta hyvin kallis ratkaisu (kunhan laitostettu maahanmuuttaja on tuhlannut elämästään jopa kymmeniä vuosia). Voimme myös nähdä maailman, Keski-Euroopan ja länsinaapurimme kehityssuunnista, että "teemme tulijan kaltaiseksemme" ei ole kovin hyvä idea. Suomen täytyisi olla rohkea, "ottaa härkää sarvista kiinni".

Ilmeinen, ja joiltain osin jo koeteltukin polku on tulijoiden kouluttaminen ajatuksella, että he voivat halutessaan palata takaisin kotimaahansa paremmin taidoin, tavoitella siellä siis parempia töitä, ja miksei myös kehittää kauppasuhteita heidän ja meidän välillä... siis saada aikaan positiivisia kierteitä. Koulutus on ensi vaiheessa kalliimpi ratkaisu - kuten niin monessa muussakin asiassa, mikä halutaan laittaa kerralla asialliseen kuntoon. On huomioitava, että monissa sodan/sisällissodan raiskaamissa maissa niiden omat koulutusjärjestelmät ovat kärsineet ellei sortuneet - vaikkapa kehitysapuna aloitettu kouluttautuminen Suomessa voi perspektiivinä jatkua silloinkin, kun tulijan maassa on taas päästy jaloilleen: se voi olla maksullista tai stipendein rahoitettua, tai Suomessa vietetty opiskelujakso voi tiedon lisäksi välittää eurooppalaistyylisiä elintapoja, olla siis arvokas portti meidän oppia tulijasta ja hänen oppia meistä.

Mikään ei estä tulijaa ajautumasta opintojensa aikana luonnollisella tavalla Suomen työnantajien palvelukseen, kauppasuhteita edistämään tai markkina-alueellensa räätälöityjä tuotteita kehittämään. Pitäisin myös hyvänä, jos kotimaassaan nitistetyt vähemmistökulttuurit voisivat elää täällä, tallentua ja kehittyä - onnistumisista on jo näyttöä. Emme siis torjuisi, vaan päinvastoin syleilisimme ja oppisimme itsekin, siinä missä Suomessa nyt jo harrastetaan lähialueiden uhanalaisia kulttuureja - tämä voisi olla eräs perusaskelma missä tulijan torjuva, perinteinen kotouttaminen epäonnistuu.

Entä tuo parjattu "laiskuus"? Moni ainakin viime syksyn ryöpyssä Suomeen tullut on joutunut kokemaan epäinhimillisiä, ihmismieltä vahingoittavia tapahtumia, joita ei ole voinut käsitellä vaan ainoastaan kapseloida muistiinsa. Ne eivät ole siellä oireettomia, vaan post-traumaattinen stressi heijastuu monin tavoin näiden ihmisten elämään - mm. neuvottomuutena ja aloitekyvyttömyytenä kunnes kauhut on terapiassa tuotu esiin ja käsitelty. Tuo kävisi luontevasti koulutuksen rinnalla, ja oma kulttuuri/taide voi olla eräs tapa purkaa vaikeita kokemuksia. Monellakohan radikalisoituvalla "psykopaatilla" on yksinkertaisesti tuollaisia kauhuja lukittuna mielen syövereihin - eli uusi kotimaa missä tarpeellisessa psykologisessa työssä kitsastellaan kasaa itselleen vain ongelmia?!

Kun kyse ei ensisijaisesti ole työskentelystä-kotouttamisesta lie tarpeetonta sijoittaa tulijoita ja koulutuslaitoksia ennestään ruuhkaisiin ja kalliisiin kaupunkeihin, vaan jopa parempaa voi olla harjoittaa asiassa aluepolitiikkaa, keskittää siis opetusta pienemmille paikkakunnille, ja samalla vilkastuttaa niiden talouselämää. Voisi myös ajatella - kun Suomi sijaitsee ideaalisesti - että koulutuksessa linkityttäisi niin Ruotsin, Venäjän kuin yhtä lailla Kiinan/Kauko-Idänkin suuntaan (minne Suomesta on lyhyin lentomatka), eli ei ajatellakaan asioita suomikeskeisesti. Luulisin, että yhteistyöllä ja keskittämisillä voisi saavuttaa kustannus- ja laatuhyötyjä, ja käänteisesti saavuttaa suomalaisillekin tärkeitä etuja kanssakäynnin lisääntyessä. Euroopan Unioni on yhtäkuin "kaputt", ja USA:lla omia vakavia ongelmiaan - siltä suunnalta ei nyt taida saada apua eikä osviittaa.

"Go EAST young man, go EAST!", muinaista Villin Lännen sanontaa mukaillen.

Pertti Väyrynen

Husu panttaa Suomen kansalaisuutensa? Mitähän tämä tarkoittaa? Olikos Husu muuten Kepun ehdokkaana tässä äskettäin? Tainnut oppia kepuliksi. En usko että lähtee Suomesta kulumallakaan niin kauan kun täällä maksetaan tekemättömästä työstä.

Hannu Korpilampi

"Lisäksi somalien työttömyysprosentti on Minnesotassa 16."

Usan työttömyysprosentti lasketaan tavalla, joka ei anna edustavaa kuvaa todellisesta tilanteesta, eikä ole vertailukelpoinen Suomen kanssa.

Nimittäin Usassa työttömäksi lasketaan vain säännöllisesti työttömäksi ilmoittautuva. Toisin kuin Suomessa, työttömäksi ilmoittautumisesta on kuitenkin hyötyä ainoastaan ensimmäisen kahden työttömyysvuoden aikana, koska sen jälkeen työttömyyskorvaus lakkaa.

Miksi ilmoittautua työttömäksi, jos siitä ei hyödy mitenkään?

Eli käytännössä 16% Minnesotan somaleista on jäänyt työttömäksi edeltävän kahden vuoden aikana, eikä ole saanut vielä uutta työtä. Luku on noin kolminkertainen muuhun väestöön verrattuna, joten ei tuolla erityisesti juhlita.

Esko Kotilainen

Pitää paikkansa,järjestelmä on erinlainen. Tilastoja ei voi verrata Suomen tilastoihin.Minnesota on myös Usan sosiaali ystävällisin valtio,jonne somalit ovat paljonkin muuttaneet muista osavaltioista.Jostakin syystä.Texasissa ei juuri somaleja asu,eikä siellä ole juuri sosiaalihuoltoakaan,mutta on erittäin avokätinen yrittäjä ystävällinen osavaltio.Eli jossain mättää ja pahasti,tämä husun dna arviointi.Tosin voi olla niin että heillä on luonteessa halu hankkia rahaa elämiseen,muttei älykkyyttä toimia nyky yhteiskunnan määräämien lakipykälien puitteissa.Täällä Oslossa en ole nähnyt yhtäkään somalia töissä,muutamaa taksikuskia lukuun ottamatta.silti heitä on täällä pilven pimein.Yleinen kadunkuva onkin,vatsa pystyssä,tuplavankkureita työntävä somaalinainen ja Grönlandin kaupunginosaa et läpi voi kulkea,etteikö sinulle vähintäin kaksi kertaa ,somalimies hasaa tarjoa ostettavaksi,käsivarresta vetäen.Että kyllä,kyllä kauppa on veressä.Ratikoissa kuulutetaan,niin norjaksi ,kuin englanniksikin,pitäkää lompakoistanne ja laukuistanne huolta,tulemme hankalalle alueelle.

Esko Kotilainen

Tästä yrittelijäisyydestä vielä,jos tulette Norjaan,varsinkin Osloon,niin varatkaa aina sopiva summa käteistä taksikyytiin.Älkää käyttäkö korttia,voipi tulla kiva yllätys.Samoin kysykää matkan hinta etukäteen.Tämä koskee varsinkin yönaikaan lentokentän taksijonoa. Hinnat heittelee,asiakkaan kiireen ja humala asteen mukaan.Onneksi Norjassa on kuitenkin mahdollisuus ottaa mikä taksi jonosta tahansa.Ei tarvitse ottaa ensimmäistä.Itse valitsen aina norjalaisen näköisen,koska saan paremman palvelun ja matkakin taittuu järkevän keskustelun kera.Tosin nämä kuskit ovat yhä harvemmassa nykyisin.Pakkikset ovat suurin kuskiryhmä Oslossa,iso osa täysiä roistoja, niitä on varottava,rahojen kanssa,somalitaksiin en mene,en viitsi kuunnella sitä sontaa mitä puhuvat ja yrittävät soittaa omaa musikkiaan.Aina on hinnasta riita,vaikka kuinka olisi sovittu,matkan alkaessa.Kerran jouduin jopa käsirysyyn,kun kuski yritti viedä koko lompakon, maksuvaiheessa.Ei onnistunut kaverilla,sai maistaa kalevalaista käsivartta parhaimmillaan.Lienee turha mainita ettei kuski ollut norjalainen.

Matias Ahtopelto

Kun lukee Husun kommentteja, hän vahingossa/tahtomattaan esittää myös totuuden jyviä. Eli lukekaahan tarkkaan. Husun on turha retostella somaleilla jotka ovat töissä ja maksavat veroa. Mitä nänä työt valtaosin ovat? Ne ovat insinöörien, lääkäririen ym muitten "korkeasti koulutettujen" somaleitten "kotouttamisesta" johtuvia kuluja. On mitä ihmeellisimpiä avustajia. Oikeita suomalaista ythteiskuntaa hyödyttäviä työpaikkoja on minimaalisesti. Olisi parempi, että tämmöiset husut eivät olisi koskaan purkaneet kapsäkkejään, vaan kapsäkkeineen palautettu sinne mistä ovat tulleetkin.

Pertti Jokela

Lienee selvää, että jokainen työnantaja tarkoin harkitsee kenet palkaa yritykseensä. Tästä seuraa, että lähes kaikki somalit ovat erilaisten tukien ja tukiverkostojen nauttijoita. Jos joku harva onkin jossain työpaikassa, niin mitä todennäköisemmin se on vero- ja velkarahalla toimiva valtion tai kunnan suojatyöpaikka. Itse en ole tavannut yhtään työnteossa olevaa somalia paitsi kylläkin yhtä turvatarkastajaa epäilin somaliksi Hki-Vantaa lentokentällä.

Juha Merisaari

Suomessa on lähes sata somaliyhdistystä. Somaleja on n. 16 000, eli 1 yhdistys n. 160 somalia kohden. Yhdistykset toimivat yhteiskunnan antaman rahoituksen avulla. Somalit jotka ovat työssä ja saavat palkkaa lienevät puuhastelemassa / "työssä" näissä yhdistyksissä erilaisissa monikulttuurisuus tehtävissä, tosiasiassa monokulttuurisuus tehtävissä, harvoja poikkeuksia lukuunottamatta. Todennäköisesti jokunen yksilö on tuottavassakin työssä.

Tämän reilun 20 vuoden aikana kun somaleja on ollut Suomessa ei kyseisen väestön keskuudesta ole kehittynyt mitään suomalaista yhteiskuntaa hyödyttävää. Voiko joku olla tästä aidosti erimieltä? Todella harvat ovat ne somaliyksilöt joka / jotka olisi kyennyt saavuttamaan laajaa kansalaisten arvostusta suomalaisessa yhteiskunnassa omilla toimillaan millään yhteiskunnan osa-alueella. Onko sellainen henkilö jossakin? En usko, että mahdollisuuksia ei olisi ollut tarjolla kuluneiden parin vuosikymmenen aikana. En voi olla vertaamatta somaleja aasialaisiin.

Odotettavissa on että, tähän ei tule muutosta. Minusta vaikuttaa ilmeiseltä, etä somalit eivät edes halua osaksi suomalaista yhteiskuntaa vaan haluvat elää omissa yhteisöissöön, rumasti sanottuna, nauttien vain suomalaisesta sosiaaliturvasta. Vaikuttaa vahvasti siltä, että somalit eivät kannata millään muotoa monikulttuurisuutta. Somaleille lienee enemmän kerrottu heidän oikeuksista kun velvollisuuksista. Tässä kohtaa kotoutus on lähtenyt hallinnasta.

Somalit ovat saaneet suomalaisilta maahanmuuttoviranomaisilta jostakin syystä erityisaseman verrattuna muun euroopan vastaaviin viranomaisiin suhteessa somalialasiin. Onko heitä päättämässä turvapaikkahakemuksista? Enempää suomalaista "sisäpolitiikkaa" en tähän kommenttiin liitä.