Keskiviikko 26.6.2019

Asiantuntija poimi sopimuksen voittajat ja häviäjät - ”Alkaa vaikuttaa siltä että Suomi ei pääsisi Mensaan”

Luotu: 
4.3.2016 20:39
  • Kuva: Petteri Paalasmaa/Uusi Suomi
    Kuva
    Ekonomistin mukaan kilpailukykypaketin suurimpia voittajia ovat ne työttömät, jotka mahdollisesti työllistyvät paketin johdosta.
|

Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen on laskenut, ketkä ovat tänään vaikeuksiin ajautuneen kilpailukykysopimuksen voittajia ja häviäjiä. Kärkkäinen keskittyy ehdotetun työntekijöiden sosiaalivakuutusmaksujen yli kahden prosenttiyksikön korotuksen vaikutusten arviointiin.

-Sosiaalivakuutusmaksujen korotukset laskevat palkansaajien nettotuloja miljardilla eurolla. Palkansaajien nettotulot laskevat 1,5 – 2 prosenttia lähes kaikilla palkkatasoilla, maksukorotukset tasoittavat tuloeroja koska palkansaajat sijoittuvat keskimäärin suurituloisempiin tulokymmenyksiin, hän luettelee katsauksessaan.

Kärkkäinen huomauttaa, että miehet maksavat sosiaalivakuutusmaksukorotuksista naisia suuremman osan, mutta julkisen sektorin lomarahaleikkauksen kanssa näiden yhteisvaikutus jakautuu tasaisesti.

-Kilpailukykypaketin suurimpia voittajia ovat ne työttömät, jotka mahdollisesti työllistyvät paketin johdosta, hän sanoo.

Kilpailukykysopimuksen nimellä nyt kulkeva, alunperin yhteiskuntasopimukseksi kutsuttu paketti ajautui perjantaina iltapäivällä vaikeuksiin, kun SAK:n suuret jäsenliitot ilmoittivat irtautuvansa siitä.

-Alkaa vaikuttaa siltä että Suomi ei pääsisi Mensaan. Kilpailukykysopimus on yhteiskunnallinen älykkyystesti, Kärkkäinen kommentoi Twitterissä.

Kärkkäinen viittaa Aalto-yliopiston taloustieteen laitoksen professorin Sixten Korkmanin tiistaiseen kolumniin Helsingin Sanomissa. Korkman kuvaili kilpailukykysopimusta yhteiskunnalliseksi älykkyystestiksi. 

-Voimme toki kaivaa itsemme vielä syvemmälle talouden kuoppaan ja ideologisiin poteroihin, mutta se olisi yhteiskunnallista tyhmyyttä. Kilpailukykysopimus on tervetullut askel kohti Suomen toipumista talouden kriisistä, Korkman kirjoitti.

Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Ville Mäki

Ei voi todellakaan muuta kuin ihmetellä AY-liikeen vastuuttomuuta. Haluavatko he todellakin ennemmin pakkolait, jotka olisivat vieläkin pahempia? Ei tämä sopimus nyt mikään loistopaperi ole, mutta huomattavasti parempi kuin pakkolait.

Eikä Lylykään saa SAK:n jäsenjärjestöjä taakseen. SAK:lla ei selvästikään ole mitään valtaa jäsenjärjestöihinsä. Mitä iloa siitäkin on?

Juhani Karlsson

"Historiallinen palkka-ale: Vaikutusten arviointi yhtä mutua – varmaa vain epävarma"
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/historiallinen-palkka-ale-vaikut...
"Uutisanalyysi: VM:n pika-arviota voi kuitenkin kehua yhdestä asiasta."
"Kun lukee valtiovarainministeriön pika-arviota ( http://vm.fi/documents/10623/1985149/Valtiovarainministeri%C3%B6n+arvio+... ) työmarkkinajärjestöjen tekemästä kilpailukykysopimuksesta ( https://www.sak.fi/ajankohtaista/neuvottelutilanne/neuvottelutulos ), päällimmäisenä syntyy kuva epävarmuudesta."
"Pääministeri Juha Sipilä (kesk) itse totesi Iltalehdelle, että faktat on tarkastettava." ( Sipilä vaikutuslukujen tarkasta laskemisesta: "Nillittäjät vaativat" http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016030121200278_uu.shtml )
"Valtiovarainministeriön muistiota voi kuitenkin siinä mielessä kehua, että se reilusti sanoo, kuinka epävarmoja lähes kaikki sen arviot kilpailukykysopimuksen vaikutuksista talouteemme ovat."
"Valtiovarainministeriön pika-arvio on siis vain arvio, eikä se perustu faktoihin, vaikka pääministeri Sipilä näin uskoo tai väittää. Varmaa näyttäisi olevan ainoastaan se, ettei kukaan tiedä nyt sorvattavan sopimuksen vaikutuksia."
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/historiallinen-palkka-ale-vaikut...
---
"Etla: Sopimus tuonee työpaikkoja lisää vähintään 20 000"
"Yhteiskuntasopimuksen vaikutus bruttokansantuotteeseen on Etlan mukaan ensin negatiivinen, mutta reilun vuoden päästä jo positiivinen. Noin viidessä vuodessa vaikutus olisi jo yli 1,5 prosenttia."
"Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla arvioi, että yhteiskuntasopimus saattaa tuottaa valtiovarainministeriön arvioimat 35 000 lisätyöpaikkaa. Todennäköisesti vaikutus kuitenkin on vähäisempi, Etla uskoo ja arvioi, että työpaikkoja tulisi viidessä vuodessa 20 000 lisää."
http://yle.fi/uutiset/etla_sopimus_tuonee_tyopaikkoja_lisaa_vahintaan_20...
---
"Demokraatti: Rinne perää vielä jatkoneuvotteluja yhteiskuntasopimuksesta –”Ettei nyt heitetä kiveä pois saman tien”"
"Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne syyttää työmarkkinatilanteen yllätyskäänteestä hallitusta.
Rinne arvioi Demokraatti-lehdessä, että ”palkansaajaliikkeessä ei tunnu olevan hallituksen suuntaan minkään näköistä luottamusta.”"
"”Tämä hallituksen sekoilun kautta työmarkkinoille synnyttämä tilanne on johtanut siihen, että liitoissa on erittäin suuri epäluottamus hallitusta kohtaan”, Rinne toteaa.
Rinteen mukaan yhteiskuntasopimukselle uusi käänne on vakava. Rinne kuitenkin toivoo, että talouden vaikeassa tilanteessa mahdollisimman moni liitto lähtisi mukaan jatkoneuvotteluihin.
”Toiveeni on, että mahdollisimman moni liitto lähtisi katsomaan, olisiko palkansaajien kannalta erittäin ikäviin asioihin sittenkin löydettävissä ihmisten kannalta järkevä ja hyväksyttävissä oleva malli.”"
"”Hallituksen on vihdoinkin lopetettava tämä sähläily ja selkeästi kerrottava, että jos ja kun tämä sopimus saataisiin satamaan, se on siinä tilanteessa valmis jättämään lisäleikkaukset pois, veronkiristykset pois ja huolehtimaan jollakin tavalla, että palkansaajien ostovoima ei leikkaannu rajulla tavalla”, Rinne ohjeistaa."
http://www.hs.fi/politiikka/a1457073033929
---
"Sipilän ja Stubbin epäselvät lausunnot veivät liittojen tuen: "Maan hallitukseen ei kerta kaikkiaan luoteta""
http://yle.fi/uutiset/yhteiskuntasopimus_vaarassa__palvelu-_kuljetus-_ja...
---
"SAK:n Lauri Lyly: Leikkausten peruminen on ehdoton ehto sopimuksen syntymiselle"
http://www.hs.fi/politiikka/a1456983181040
---
"Jo 40 prosenttia SAK:n jäsenistöstä ulkona sopimuksesta"
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/jo-40-prosenttia-sakn-jasenistosta-ulk...
---
"Sipilän hallituksen nöyryytys jatkuu"
"AY-LIIKE on nöyryyttänyt Juha Sipilän (kesk) perusporvarihallitusta mennen tullen. Kuluvalla viikolla on nähty tämän näytelmän huipennus. Ay-liike saneli yhteiskuntasopimukseen sellaiset ehdot, että hallituksen alkuperäisestä ajatuksesta ei ole enää paljon mitään jäljellä. Neuvottelujen kalkkiviivoilla hallitusta vietiin kuin kuoriämpäriä. Hallituksen omat rivit ovat koetuksella.
Torstaina nöyryytysten sarja sai jatkoa, kun Suomen elintarviketyöläisten liitto hylkäsi yli kymmenen kuukautta vatuloidun sopimuksen. Silti harva osasi odottaa, mitä perjantai tuo tullessaan. Rakennusliitto ja AKT hylkäsivät sopimusehdotuksen odotetusti, mutta SAK:n suurimman liiton, Palvelualojen ammattiliitto PAMin kielteinen päätös oli yllätys, joka panee koko asetelman aidosti uusiksi. Jo 40 prosenttia Suomen suurimman ammatillisen keskusjärjestön, yli miljoonan jäsenen SAK:n alaisten liittojen jäsenistä on ulkona sopimuksesta.
SAK:hon kuuluu 20 teollisuuden, julkisen sektorin, kuljetusalojen ja yksityisten palvelualojen ammattiliittoa. SAK:n hallituksessa jokaisella on yksi ääni, mutta voidaanko puhua enää minkäänlaisesta kattavuudesta, jos lähes puolet on kääntänyt peukalonsa alaspäin?
HALLITUS ei ole selvästi kertonut, miten kattavasti liittojen pitää olla sopimuksen takana. Silti on mahdotonta ajatella, että neljän SAK:laisen liiton poisjäänti mahdollistaisi sopimuksen hyväksymisen. Niin syvään kumaraan ay-liikkeen edessä ei yksikään hallitus voi demokraattisessa järjestelmässä mennä. Juha Sipilän keskiviikosta, jota hän kuvasi ”parhaimmaksi päiväkseen pääministerinä” tuli perjantaina painajainen."
"Jos ja kun yhteiskuntasopimus kaatuu, ei se paljon helpota SAK:laisen duunarin elämää. Käy ehkä päinvastoin. Hallituksella on edelleen käytössään laaja keinovalikoima alentaa työn hintaa. SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Matti Huutola esimerkiksi arvioi, että yhteiskuntasopimuksen ulkopuolelle jättäytyminen ei estä työnantajamaksujen siirtymistä työntekijöille. Uusia leikkauksia ja veronkorotuksia tulee varmasti ja ne näkyvät suoraan palkansaajan kukkarossa. Veronalennuksista ei kannata edes haaveilla.
HALLITUKSEN päätös luopua pakkolaeista ei sido sitä tilanteessa, jossa ay-liike on pyyhkinyt yhteiskuntasopimuksella pöytää. Hallitus voi tuoda pakkolait eduskuntaan, mutta silloin edessä on pitkä ja raastava poliittisen epävakauden aika. Pakkolaeissa on perustuslailliset ja poliittiset ongelmansa. Sen tietävät kaikki. Oppositio, erityisesti Sdp ja vasemmistoliitto, eivät tule jättämään yhtään kiveä kääntämättä tehdäkseen lakien eduskuntakäsittelystä mahdollisimman hankalaa.
Pääoppositiopuolue Sdp on mainostanut itseään vaihtoehtona. Todellisuudessa se tukee SAK:laisen ay- liikkeen pyrkimyksiä ja käy siten täysin avointa ja armotonta valtakamppailua. Sdp näyttää tekevän kaikkensa horjuttaakseen hallitusta, mikä demokratiassa on tietysti opposition ikiaikainen oikeus. Puolueessa tiedetään, mistä narusta kannattaa vetää. Kannatus nousee samaa tahtia, kun rauhattomuus yhteiskunnassa lisääntyy. Näin se saa balsamia viime kevään nöyryyttävän vaalitappion repimiin haavoihin."
"JOS ja kun yhteiskuntasopimus kaatuu, hallitus todennäköisesti kaivaa pakkolait uudestaan esiin. Jos hallitus saa pakkolait aikaiseksi ja toteuttaa yhteiskuntasopimuksen vaihtoehtona olevat lisäleikkaukset ja veronkorotukset, työmarkkinoilla koittavat levottomat ajat.
Todennäköisesti lakkoliikehdintä alkaa jo keväällä lakien eduskuntakäsittelyn aikana. Suomi on pahasti solmussa."
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001131573.html

Matti Loikkanen

"Suomi on pahasti solmussa." Liittojen pelleily käy kalliiksi juuri niille, jotka hyötyisivät eniten talousuudistuksista.

Pakkolait voimaan koko voimalla ja sitten aloitetaan helvetillinen lakkoralli.
Sillälailla, sanoi Tarvajärvi!

Jukka Lampinen

Sopimuksen tärkein pointi ol,i että julkinen ala Akateemiset, leikka enemmän kuin muut että valtiontalous kohenisi ja verotus kevenisi.
Kun tämä ei toteutunut, se johti heti verokorotus vaatimuksiin hallituksen taholta ja kaatoi sopimuksen.
Akateemisten ahneus, on suurin syy sopimuksen epäonnistumiseen.

Erkki Martikainen

Vieläkään ei työntekijäporukoissa riittävästi ymmärretä että velaksi eläminen on pakko lopettaa, siis ihan pakko. Kyllä ne teollisuuspamput pärjää kyllä vaikka ei sopimusta synnykään mutta duunarille se on entistä vaikeampaa. Kateus vai mikä lie oli taas päällimmäisenä . Joku kirjoitti että vain demarit ovat mielestään oikeutettuja tekemään näin suuria sopimuksia ja näyttävät nyt voimaansa, saattaa ollakin niin. Demareilla on melkoinen vaikutusvalta liittojen päätöksiin ja päinvastoin. Demarit ja vassarit sai melkoisen sopan aikaseksi yhden yönseudun aikana, siinä ne ovat päteviä.

Eero Laine

Jos työntekijäpuolella ei ymmärretä, niin onneksi kolme ässää ymmärtää. Ovat ymmärtäneet niin hyvin, että tässä ollaan. Jännityksellä seuraamme, miten ymmärrys lisääntyy puolin ja toisin tässä kadonneen luottamuksen maassa. Kolme ässää varmaan jatkaa luottamuksen lisäämistä pakkokeinoin.

Ritva Västi

Mikä on ns pakkolaki,olisiko se sitä et kaikki työnantajan velvoitteet poistetaan,työnantaja ilmoittaa työntekijälle tämän palkan hän pystyy maksaa tästä työstä,ota tai jätä ,eläkemaksut ym työntekijä saa ite maksaa omasta palkastaan miten suurta eläkkettä hän haluaa vanhana saara ,vähäsen niinkuin yrittäjät ja maataloustuottajatkin. SAK olisiko näin hyvä ,ei tulisi ns pakkolakia vaan työnantajan velvoitteet poistetaan ja jokainen huolehtii itestään .omalla palkallaan,vaihtoehtoja löytyy näinkin , ja nää tuhannet työttömät voisi työllistyä.

Jaakko Aalto

Ollos huoleton. Tuo sinun ennustuksesi tulee toteutumaan ja maan rajojen ulkopuolelta saneltuna. Velkaantuminen nopeutuu, talous supistuu ja troikka tulee sanelemaan säännöt, kun suomalaiset eivät kykynen keskenään sopimaan.

Tarja Laakso

Olen töissä kansainvälisessä suomalaisessa yrityksessä, jonka omistajista yli puolet on ulkomaalaisia, ja johtoportaassa on ulkomaalaisia myös pitkälti, jos toki osittain suomalaisiakin johtajia on. Aiemmin oli enemmän suomalaisia johtajia.

Mielestäni ulkomaalaisjohtajien mukaantulo ei ole muuttanut toimintaa käytännössä lainkaan - enemmän se, että työntekijöitä on nykyään liikaa. Ja jotenkin on se tunne, että ulkomaalaisomisteisessa yrityksessä työntekijöiden tilanne ei ole ainakaan huonompi kuin suomalaisten johtamassa yrityksessä. Paremmin taitavat ulkomaalaisomisteiset firmat pitää kiinni lainsäädännöstä kuin suomalaiset.

Ja kun miettii sitä, että Ruotsissa palkat ovat suuremmat kuin Suomessa ja yrityksillä menee kuitenkin paremmin, voinee kysyä, miksi näin. Ei ainakaan palkkojen takia. Yksi selkeä syy voi olla, Ruotsissa on vaikeampi irtisanoa työntekijöitä kuin Suomessa (josta johtuen Suomessa ja Ruotsissa toimivissa yrityksissä ensin irtisanotaan suomalaiset).

Sauli Aittola

"Ja kun miettii sitä, että Ruotsissa palkat ovat suuremmat kuin Suomessa ja yrityksillä menee kuitenkin paremmin, voinee kysyä, miksi näin. Ei ainakaan palkkojen takia. Yksi selkeä syy voi olla, Ruotsissa on vaikeampi irtisanoa työntekijöitä kuin Suomessa (josta johtuen Suomessa ja Ruotsissa toimivissa yrityksissä ensin irtisanotaan suomalaiset).

Yksi syy ainakin on Ruotsin kruunu. Onhan Ruotsikin kärsinyt tästä lamasta mutta oman valuutan avulla juuri yhteisyrityksissä mm. metsäteollisuudessa kaikki rajoitukset tulee aina Suomen tehtaille samoin kuin irtisanomiset. Se määrä ei ole pieni mikä valuutasta johtuvaa viennin alenemista on Suomessa tapahtunut vuoden 2004 jälkeen. Koskee sahoja metsäteollisuutta ja myös metalliteollisuutta. Sellaista keksijää ei olekaan joka jatkuvasti keksisi 20-30 prosenttia parempia tuotteita kaupattavaksi kuten AKT:n Piirainen esitti vaihtoehdoksi yhteiskuntasopimukselle.

Marko Uusitalo

Minä, maalta kotoisin ja maalaisjärjellä varustettuna uskoisin olettavani Suomen tien nousuun. Ensinnäkin laitetaan pihalle eli takaisin kotimaahansa kaikki yksin tulleet rikastuttaja miehet, menköön puolustamaan omaa maataan. Siitä lähtisi jo varmasti miltei 30 000 turvapaikanhakijaa ja kustannukset putoisi vauhdilla alas, sitten lopetetaan ulkomaan apu täysin, niin pitkäksi aikaa kunnes oman maan asiat on ensin saatu kuntoon, erotaan eu:sta, ETA-sopimus takaa ihan samat asiat kuin eu, mutta ei tarvi olla koko ajan nettomaksajan osassa. Poistetaan 5-10 vuodeksi osinkojen maksu kokonaan, siitä tulee hyvä säästö, kun jostain luin että tänäkin vuonna osinkoja maksetaan yli 11 mrd euroa ja tämä pelkästään suomessa. Pudotetaan polttoaineen verotusta, jolloin tänne tulee enemmän omalla autolla liikkeellä olevia matkailijoita ja myös suomalaiset alkavat liikkua enemmän, siitä hyötyy suoraan: korjaamot,huoltamot ja matkailuelinkeino. Tässä nyt vaan muutama asia.

Markku Lehto

Pitäisiköhän pohtia mistä kaikesta suomalaisten yritysten kansainvälinen kilpailukyky muodostuu. Ja jos kilpailykyvyssä on ongelmia, niin kuin on annettu ymmärtää, niin mihin kaikkiin kilpailukykyyn vaikuttaviin tekijöihin pitäisi milläkin tavalla vaikuttaa. Benchmarkkausta voisi ehkä tehdä länsinaapurimme ja ehkäpä vaikka Saksan suuntaan.
Tämän kautta voisi löytyä uudistumisen keinoja.