Lauantai 24.2.2018

Metalliliitosta viesti PAMille ja Sipilälle: Ei erityisehtoja – tai ”koko lauma pyytää lisää”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
16.3.2016 17:15
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto ei hyväksy erityiskohtelua Palvelualojen ammattiliitolle.
|

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestöön kuuluva Metalliliitto vaatii hallitusta lupaamaan miljardin veronkevennykset, jotta umpisolmussa oleva kilpailukykysopimus eli yhteiskuntasopimus saataisiin vihdoin maaliin.

Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto muistutti tiedotustilaisuudessa tänään keskiviikkona, että liiton ehtona jatkoneuvotteluille on ollut, että hallitus toimii kuten keskusjärjestöjen neuvottelutulokseen on kirjoitettu: vetää pakkolait pois, ei toteuta hallitusohjelman ehdollisia 1,5 miljardin euron leikkauksia ja veronkorotuksia sekä toteuttaa ehdolliset veronkevennykset.

– Selvää on, että jos hallitus ei sitoudu neuvottelutulokseen toukokuun loppuun mennessä, tuskin neuvottelutulosta voi syntyä, Aalto totesi.

Kuinka tärkeää se on, että hallitus antaisi vielä suoran lupauksen veronkevennyksistä, ja voiko Metalliliitto olla mukana, jos lupausta ei tule?

–Hallituksen pitää oma osuutensa hoitaa. Tämä liittyy nyt nimenomaan siihen, mikä luottamuksen taso työmarkkinatoimijoiden ja hallituksen välillä on. Se ei ole kauhean korkea, Aalto vastasi.

SAK:n jäsenistöön kuuluva Palvelualojen ammattiliitto PAM ilmoitti viime viikolla, ettei se voi hyväksyä yhteiskuntasopimusta. Huomenna torstaina PAM:n hallitus käsittelee vielä asiaa ja myös pääministeri Juha Sipilä tapaa PAM-johtoa keskustellakseen asiasta.

Aallon mukaan PAM ei voi saada erityiskohtelua yhteiskuntasopimuksessa.

–Ei sinne voida PAMille rakentaa mitään omia erityisehtoja, koska sen jälkeen me olemme koko lauma siellä pyytämässä lisää. Ei sellainen ratkaisu käy, että aletaan yhden toimijan puolesta tekemään jotain erillisratkaisuja, Aalto sanoi.

Aallon mielestä Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n ja hallituksen ajamaa paikallisen sopimisen lisäämistä ei pidä kuvitella helpoksi ratkaisuksi yritysten ongelmiin.

–Suomen yrittäjät hokee tässä mantraa, että paikallisella sopimisella saadaan Suomi nousuun. Meidän alalla on ollut mahdollista tehdä samaa vuosikymmenet. Meidän alalla on yrityksiä, joilla menee huonosti, mutta sitten on yrityksiä, joilla menee hyvin, mutta ei se [paikallinen sopiminen] ole ratkaissut sitä, meneekö yrityksellä hyvin vain huonosti, Aalto kertoi.

–Sellainen uskomus on monilla poliitikoilla, että jos paikallista sopimista avataan, niin se johtaa automaattisesti siihen, että tässä alkaa taivaasta sataa mannaa. Näinhän se ei ole, hän lisäsi.

Hän korosti, että jos paikallisella sopimisella tarkoitetaan sitä, että yritys päättää, se ei ole enää sopimista.

Jos yrityksille tulee tulonsiirtoa ja helpotuksia, eikö samalla myös tekohengitetä sellaisia yrityksiä, jotka eivät välttämättä ole kilpailukykyisiä?

–Sekin tietysti on yksi näkökulma tässä. Ne yritykset, joilla menee todella hyvin, rahaa tulee ovista ja ikkunoista, niitäkin meidän alalla on, niille tulee vielä vähän enemmän tämän jälkeen. Kysymys on sitten siitä, että mitä sillä rahalla tehdään. Investoidaanko niillä uusiin koneisiin, laitteisiin, tuotekehitykseen vai jaetaanko se osinkoina omistajille, Aalto vastasi.

–Osingotkaan eivät ole sinänsä paha asia, jos ne kiertää jonkun muun kautta uusiin investointikohteisiin. Tämä on se keskustelu, mitä meillä käydään laajasti, että onko tämä pelkkä tulonsiirto palkansaajilta omistajille, hän totesi.

Voitaisiinko sitä varmistaa jotenkin, että yritykset eivät laittaisi kilpailukykysopimuksen avulla saamiaan rahoja osinkoihin, vaan investointeihin ja uusiin työpaikkoihin?

–Meidän yksi reunaehto on ollut, että edellytetään yrityksiltä myöskin sitoutumista, että investoivat myöskin liiketoimintaan, Aalto vastasi.

Miten se edellytys pitäisi käytännössä tehdä?

–Se on hyvä kysymys. Me emme voi, eikä työnantajakaan voi tehdä sellaista sopimusta yritysten puolesta. Kysymys on enemmän moraalisesta puolesta, että miten yritykset saadaan sitoutumaan siihen, että tällaista tulonsiirtoa tehdään, että se palkansaajalta tullut hyvä käytetään myöskin oikealla tavalla siihen yritystoiminnan kehittämiseen, ja sehän on sitten moraalikysymys yrityksille, että tekevätkö he sen niin, vai jotenkin muuten, Aalto vastasi.

Hän korosti, että yritykset ovat itsenäisiä, eivätkä työmarkkinajärjestöt tai hallitus voi päättää yritysten puolesta investoivatko ne vai eivät. Aalto muistutti, että osakeyhtiölaki lähtee siitä, että yrityksen ainut tehtävä on tuottaa voittoa.

–Nyt kun puhutaan isosta rahapotista, joka olisi siirtymässä, niin tavoitehan pitäisi olla se, että rahaa laitetaan yrityksen kilpailukyvyn nostamiseen sitä kautta, että yritysten toimintaedellytykset paranisivat investointien ja tuotekehityksen kautta. Paljon puhutaan Suomessa siitä, että me emme tee sellaisia tuotteita, jotka menevät kaupaksi. Se ei varsinaisesti ole ammattiyhdistysliikkeen vika, jos yritykset eivät sellaisia tuotteita tee, hän sanoi.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Ilkka Korkalainen

"Metalliliitto vaatii hallitusta lupaamaan miljardin veronkevennykset" , tässä se taas nähdään miten vallantäyteinen ay-liitto yrittää sanella mitä tässä maassa tehdään. Törkeätä puuttumista maan laillisen hallituksen asioihin.

Seppo Korppoo

Nyt kannattaa muistaa, että lisäarvoa tuottavaa työtä tekevät, muiden palkat maksava talous jakautuu kahteen osaan: Suurteollisuuteen, joka vastaa 80% viennistä, mutta ei luo juuri ollenkaan uusia työpaikkoja. Toinen osa on pk-sektori, joka vastaa suoraan noin 20% vienneistä ja epäsuorasti paljon enemmästä. Uusista työpaikoista se luo 90% ja uusista business-ideoista valtaosin.

Eikä siinä kaikki, pk-sektorille on paikallinen sopiminen paljon tärkeämpää kuin suurteollisuudelle. Sitä paitsi suurteollisuus on jo hylännyt Suomen, se työllistää ja investoi pääasiassa ulkomailla.

Koskapa pk-sektori on kolmikannan toimesta suljettu näiden neuvottelujen ulkopuolelle, nykyvatulointi on aivan pähkähullujen touhua ja kansan harhaanjohtamista.

Pk-sektorilla on lippu ollut jo pitkään puolessa tangossa... Se ei nykyoloissa suostu / voi työllistää eikä investoida Suomessa.

Kaikille täysjärkisille pitäisi olla nyt selvää, että ilman pk-sektorin työllistämistä ja investointeja Suomen talous ei voi mitenkään päästä nousuun!

Kolmikanta ja yleissitovuus on laittomana työvoimakartellina heti lopetettava, sillä se on pääsyyllinen nykyiseen hirmutyöttömyyteen.

Nykymenolla kp-sektori vie parhaat työpaikkansa ulkomaille, suurteollisuuden perässä.

Seppo Korppoo
Toimitusjohtaja ja pk-yrittäjä
Rate International Oy
Isänmaan ystävä, 40 vuotta vientiteollisuuden palveluksessa

Carolus Linden

Hallitusta on syytelty siitä, että se tekee ehdotuksia ja sitten muuttaa niitä.
Tässä tilanteessa on vain sopimisen pitkittelyä tai välttelyä vaatia tarkkaa ja ehdotonta sitoutumista toimenpiteeseen, jonka edellytykset selviävät vasta sopimisen tulosten myötä. Eedellytykset sille, miten ja kuinka paljon veronalennusta voidaan tehdä, selviää vasta kun sopiminen päättyy.