Maanantai 17.12.2018

Perustulosta löytyi 11 mrd. €:n pommi – Hallituksen tavoite murskaksi

Jaa artikkeli:
Luotu: 
30.3.2016 18:33
Päivitetty: 
31.3.2016 12:23
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Perustulon toteuttaminen ei onnistu yksinkertaisesti.
|

Faktakulma

Hallitus on kuvannut perustulokokeilun tavoitteita muun muassa näin:

”Perustulokokeilulla selvitetään, miten sosiaaliturvaa voitaisiin uudistaa paremmin vastaamaan työelämän muutoksia, muuttaa sosiaaliturvaa työhön kannustavaksi, vähentää byrokratiaa ja yksinkertaistaa monimutkaista etuusjärjestelmää, joka usein luo erilaisia tulo-, kannustin- ja byrokratialoukkuja.”

”Kokeilussa selvitetään voidaanko perustulon avulla: vähentää köyhyyttä ja väliinputoamista, vähentää sosiaalietuuksiin ja verotukseen liittyvää byrokratiaa ja kannustaa työntekoon julkistaloudellisesti kestävällä tavalla.”

Työttömät häviävät, työnteon kannustavuus nousee varmasti vain jos budjetti voidaan päästää 9–11 miljardia euroa miinukselle eivätkä edes byrokratian pahimmat kiemurat välttämättä poistu. Ekonomistien huomiot tänään julkaistusta perustulokokeilun alkuselvityksestä ovat karuja.

Muun muassa keskusjärjestö SAK:n ekonomistit sekä Nordea-pankin yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen nostavat Twitter-viesteissään esiin merkittävän ongelman: työryhmän suosittelema osittainen perustulomalli, 550–750 euroa kuukaudessa, ei esiselvityksen mukaan parantaisi työnteon kannustimia kustannusneutraalisti toteutettuna. Kannustinloukkujen purkaminen kävisi todella kalliiksi valtiontaloudelle.

– Jotkut poliitikot kehuivat perustulo-selvityksessä esitettyä [mallia], koska [se] purkaisi kannustinloukkuja. Niinhän ei kävisi, tviittaa SAK:n Joonas Rahkola.

– Kannustinloukkuja tosin onnistuttiin poistamaan, jos budjetti sai olla 9–11 miljardia euroa miinuksella. Ei kovin halpaa hommaa, kommentoi Kärkkäinen.

Olli Kärkkäinen naurahtaa Uuden Suomen kysyessä asiasta puhelimitse. Hän toteaa, että valtiontalouden kannalta budjettineutraaleista malleista millään ei selvityksen perusteella poistettu merkittävästi kannustinloukkuja.

– Jos on kymmenen miljardia käytettävissä, niin kyllä niitä kannustinloukkuja saa nykyjärjestelmässäkin poistettua. Siinä se vaikutus ei tullut perustulosta vaan siitä, että on varaa tehdä vaikka kymmenen miljardin euron verokevennykset, Kärkkäinen toteaa.

Selvityksessä todetaan, että nykyisen perusturvan tasoisissa perustulomalleissa verotuloja täytyisi kerätä selvästi nykyistä enemmän kustannusten kattamiseksi. 550 euron tasoisella perustulolla tämä tarkoittaisi tarvetta kerätä noin 11 miljardin euron lisäverot, selvityksessä lasketaan.

Siinä missä nykyveromalliin perustuva malli parantaisi selvästi työnteon kannustimia, mutta jättäisi budjettiin miljardien vajeen, ”kustannusneutraali malli ei parantaisi työnteon kannustimia automaattisesti” verotuksen kiristyessä.

Päivitys 31.3.: Toisin kuin jutusta on alun perin voinut ymmärtää, esiselvityksessä ei varsinaisesti esitetä perustulomalliin siirtymistä nykyveromallilla eli siten, että se aiheuttaisi 11 miljardin euron budjettivajeen. Tällainenkin vaihtoehto on kuitenkin laskelmissa mukana. Selvityksessä todetaan, että "nykyiseen verojärjestelmään sovitettuna veroton 550 € perustulo tuottaisi noin 11 miljardin euron budjettivajauksen. Verollisen perustulon budjettivaje puolestaan olisi noin 9 miljardia euroa".

Laajemmin on esillä malli, jossa kustannuksia katetaan verottamalla perustuloa suoraan tai välillisesti muussa verotuksessa. Tämä kuitenkin samalla syö perustulon vaikutusta työnteon kannustavuuteen. Selvityksen mukaan kannustavuuteen vaikuttavien "efektiivisten marginaaliveroasteiden ja työllistymisveroasteiden alentaminen vaatii kustannusneutraaliudesta tinkimistä" tai vaihtoehtoisesti esimerkiksi perusturvan heikentämistä.

Esiselvityksen tekijöihin kuuluva Kelan tutkija Ville Veikko Pulkka kommentoi tätä Uuden Suomen juttua Twitterissä lyhyesti.

- Vaihtoehtoja varmasti välillä 0–11 mrd €. Byrokratialoukkujen vaikutusta tarjontajoustoon on myös olennaista tutkia, Pulkka toteaa.

Nordean Kärkkäisen mukaan esiselvityksen tulos ei ole yllättävä kannustinloukkujen tutkijalle. Hänen mukaansa työnteon kannustimia voidaan parantaa lähinnä kahdella tavalla: työttömien sosiaalietuuksia leikkaamalla tai pienituloisten työntekijöiden tuloja kasvattamalla.

– Työttömien etuuksien leikkaaminen on ongelmallista perustulon riittävyyden, köyhyyden ja tulonjaon näkökulmasta. Pienituloisten tulojen kasvattaminen taas on ongelma budjettinäkökulmasta. Jos miettii poliittista realismia, niin onko realistista kokeilla kannustinloukkujen purkamiseksi mallia, joka tarkoittaisi kymmenen miljardin euron alijäämää?  hän sanoo.

Lisäksi selvitys osoittaa, että 550 euron kuukausittaisen perustulomallin suuria häviäjiä olisivat työttömät. Esimerkiksi opiskelijoiden käytettävissä olevat tulot paranisivat, koska perustulo on opintorahaa suurempi, ja palkansaajille kyseessä puolestaan olisi uusi tulolaji, jota verojen nousu ei välttämättä kokonaan veisi mennessään. Sen sijaan työttömillä perustulo korvaisi olemassa olevaa tuloa osittain, ja jäljelle jäävien työttömyysturvaetuuksien verotus kiristyisi.

– Työttömien häviäminen perustuu siihen, että heidän verotuksensa kiristyy, vaikka he eivät hyödy tästä [perustulosta]. Voi olla, että siihen on mahdollista puuttua jotenkin, koska en usko, että kenenkään tavoitteena on malli, jossa työttömien verotus kiristyisi. Siihen voi varmaan rakentaa jonkinlaisia verovähennyksiä, Kärkkäinen sanoo.

Tämä on vain esiselvitys, mutta silti: onko perustulokokeilussa näin ollen mitään järkeä? Kärkkäisen mukaan vastaus riippuu siitä, mitä hallitus tavoittelee kokeilulla.

– Kokeilu voi olla mielenkiintoinen, vaikka positiivisia kannustinvaikutuksia ei saataisikaan, hän sanoo.

Kärkkäinen jatkaa huomauttamalla itse, että hallitukselle nimenomaan työnteon kannustimien parantaminen ja kannustinloukkujen purkaminen on ”yksi merkittävä syy ja tavoite tälle perustulokokeilulle”. Tutkijan kannalta mielenkiintoista kokeilussa voisi Kärkkäisen mukaan kuitenkin olla se, miten tukien vastikkeettomuus vaikuttaa kansalaisiin: passivoivasti vai aktivoivasti.

– Mutta se ei ole se tutkimuskysymys, mitä hallitus alun perin lähti kysymään. Siihen kysymykseen,   miten työnteon kannustinten parantaminen vaikuttaa työllisyyteen, ei tällaisella budjettineutraalilla perustulolla tämän selvityksen mukaan voida vastata, Kärkkäinen sanoo.

”Jos on kymmenen miljardia käytettävissä, niin kyllä niitä kannustinloukkuja saa nykyjärjestelmässäkin poistettua”

– Jos haluat sitä kokeilla, niin pitää olla lähtökohtaisesti malli, joka niitä kannustimia parantaa.

Sen sijaan byrokratiaa selvitysryhmän suosima 550 euron malli vähentäisi, mikä sopisi hallituksen norminpurkutalkoisiin. Ongelma on kuitenkin se, että tämä osittainen perustulo korvaisi vain osan sosiaalietuuksista ja siten poistaisi vain osan byrokratiastakin.

– Se vähentää siltä osin kuin se korvaa, mutta sitten meille jäisi sinne ansiosidonnaisen työttömyysturvan, asumistuen ja toimeentulotuen byrokratiat. Ja tämä on varmaan se pahin byrokratia, Kärkkäinen listaa.

Osittainen perustulomalli korvaisi sosiaaliturvan vähimmäismääräiset etuudet kuten peruspäivärahan tai työmarkkinatuen, mutta esimerkiksi mainitut asumistuki, toimeentulotuki ja ansiosidonnainen työttömyysturva jäisivät käyttöön. Ja juuri nämä kolme etuusmuotoa ovat ”merkittävimmät syyt kannustinloukkuihin”, Kärkkäinen sanoo.

Alla ekonomistien Twitter-viestejä aiheesta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Faktakulma

Hallitus on kuvannut perustulokokeilun tavoitteita muun muassa näin:

”Perustulokokeilulla selvitetään, miten sosiaaliturvaa voitaisiin uudistaa paremmin vastaamaan työelämän muutoksia, muuttaa sosiaaliturvaa työhön kannustavaksi, vähentää byrokratiaa ja yksinkertaistaa monimutkaista etuusjärjestelmää, joka usein luo erilaisia tulo-, kannustin- ja byrokratialoukkuja.”

”Kokeilussa selvitetään voidaanko perustulon avulla: vähentää köyhyyttä ja väliinputoamista, vähentää sosiaalietuuksiin ja verotukseen liittyvää byrokratiaa ja kannustaa työntekoon julkistaloudellisesti kestävällä tavalla.”

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Henkilöt: 
Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Ensio Jauhiainen

tässä malli millä rahat löytyy
Puolet suomalaista on valmis ottamaan käyttöön 3000 euron eläkekaton. Katto toisi parhaimmillaan 850 miljoonan euron säästöt.

Voima teetti syyskuussa TNS-Gallupilla kyselytutkimuksen. Tutkimuksen mukaan noin puolet suomalaisista, 52 prosenttia, haluaisi Suomeen 3 000 euron eläkekaton. Yllättäen eläkeläiset vaativat kattoa kaikkein hanakammin, lähes kaksi kolmasosaa antoi tukensa ajatukselle. Eläkekattoa vastusti 38 prosenttia vastaajista.

Eläkekatto tarkoittaa sitä, että tietyn kuukaisittaisen rajan, esimerkiksi 3 000 euron, jälkeen eläkkeitä ei maksettaisi.

Voima laski Eläketurvakeskuksen, ETK:n antamien tilastojen pohjalta, että ehdotettu eläkekatto toisi viime vuoden eläkemenoilla laskettuna jopa 855 miljoonan euron säästöt. Summa on nykyisessä taloustilanteessa huomattava. Jos katto toteutettaisiin verotuksella, rahoilla voisi kattaa lähes kaikkien Suomen lukioiden ja kirjastojen tai vanhusten laitospalvelujen kustannukset.

Vaikka kansalaisilla on tahtoa ottaa eläkekatto käyttöön, sille ei löydy kannatusta eläkejärjestelmän vartijoilta eli työmarkkinajärjestöiltä. Voiman haastatteluissa Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK, eläkeyhtiöiden etujärjestö sekä sosiaali- ja terveysministeri tyrmäsivät katon ykskantaan.

Eläkekattoa vastustetaan kovaan ääneen, mutta miksi? Keitä eläkekaton uhrit olisivat?

Jos 3 000 euron eläkekatto tulisi nyt voimaan, se koskisi kaikista eläkeläisistä noin viittä prosenttia eli 65 000 henkilöä. Loppuihin lähes 1,4 miljoonaan eläkeläiseen se ei vaikuttaisi.

Miehiä yli 3 000 euron eläkkeensaajissa on nelinkertainen määrä naisiin verrattuna. Tyypillinen eläkekaton uhri näyttäisi olevan yli 65-vuotias, pääkaupunkiseudulla omistusasunnossa asuva mies, joka käyttää yksityisiä terveyspalveluja.

Jotta tästä 65 000 hengen porukasta saa tarkemman otteen, on syytä katsoa, miten eläke kertyy. Saadakseen 3 000 euron kuukausieläkkeen on täytynyt tehdä koko työuransa töitä yli 5 000 euron kuukausipalkalla eli vähintään 60 000 euron vuosiansioilla. Välivuodet, vanhempainvapaat ja työttömyysjaksot vähentävät kertymää, mutta viimeisinä työvuosina eläkettä karttuu enemmän.

Toinen merkittävä tekijä on elinaikakerroin, joka leikkaa vuoden 1947 jälkeen syntyneiden eläkkeitä. Jotta vuonna 1987 syntynyt tienaa 3000 euron eläkkeen, hänen pitää koko työuransa ajan saada jopa 500 euroa suurempaa kuukausipalkkaa kuin vuonna 1947 syntyneen kollegan. 40 vuoden työuran aikana on täytynyt ansaita karkeasti arvioiden 2,4 miljoonaa euroa. Vasta tämän ylittävästä summasta osuu eläkekatto omalle kohdalle.

Voiman haastatteluissa yksi harvoista eläkekatolle tukensa antaneista on Oulun yliopiston rahoituksen professori Hannu Kahra.

”Eläkekatto muuttaisi eläkejärjestelmän luonnetta, mutta onko muutos pahasta? Uudessa järjestelmässä pyrittäisiin takaamaan kaikille tietty minimi esimerkiksi 3 000 euroon asti. Kyllä sillä pärjää”, Kahra toteaa.

Kun nykyään eläke mielletään vakuutukseksi, eläkekatto muuttaisi eläkejärjestelmän luonnetta enemmän sosiaaliturvan suuntaan.

Kahran mukaan yli 3 000 euron eläkettä saavat ovat ehtineet jo työuransa aikana säästämään eläkepäivien varalle muun muassa sijoittamalla asuntoihin ja arvopapereihin. Kahran mukaan eläkekatto kannustaisi entisestään henkilökohtaiseen säästämiseen.

Kahran väitettä tukee myös Tilastokeskuksen vuonna 2009 julkaisema varallisuutta koskeva tutkimus. Sen mukaan asuntoja ja kesämökkejä hankitaan eniten juuri ennen eläkeikää. Valtaosalla hyvätuloisimmista 55–65-vuotiaista on omistusasunto. Viidennes yli 65-vuotiaista pariskunnista omistaa sijoitusasunnon.

Eläketurvakeskuksen mukaan vuonna 2010 parhaiten tienaava kymmenen prosenttia eläkeläisistä koki lähes yksimielisesti tulevansa helposti toimeen eläkkeellään. Vuonna 2009 parhaiten tienaavaan kymmenykseen pääsi jo 2 240 euron kuukausittaisella eläkkeellä.

Eläkekatto vaikuttaa melko kivuttomalta tavalta kerätä vero-euroja. Herää kysymys siitä, millä perusteilla hyvätuloisimman eläkeläisjoukon etuuksia suojellaan. Eläkekaton vastustajat perustelevat asiaa kuudella argumentilla.

Ensimmäinen peruste on eläkejärjestelmän yhdenvertaisuus. Vastustajien pelko on, että jos eläkekatto tulisi käyttöön, eläkejärjestelmä ei nauttisi enää kansalaisten luottamusta.

”Työeläkejärjestelmän tarkoitus on taata kaikille työtä tekeville yhtäläinen mahdollisuus kerryttää eläkettä ja säilyttää kulutustaso myös eläkkeellä”, Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes toteaa.

Tämän ajatusmallin mukaan kovatuloisimpaan viiteen prosenttiin eläkeläisistä kohdistuva katto söisi työntekijöiden ja eläkeläisten luottamuksen eläkejärjestelmää kohtaan. Vastustajien mukaan eläkejärjestelmän ei ole tarkoitus tasata kansalaisten välistä tulonjakoa, vaan siirtää osa palkasta nautittavaksi eläkeellä.

Toinen perustelu on, että varakkaat kiertäisivät eläkekattoa yksityisillä lisäeläkejärjestelyillä.

”Ne, joilla on neuvotteluvoimaa, neuvottelevat lisäeläkkeet, ja se puhkaisee eläkekaton. Eläkejärjestelmä ei ole silloin yhtään tehokkaampi kuin ilman kattoa”, EK:n johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari toteaa.

Yksityisiä lisäeläkkeitä on kuitenkin jo nyt olemassa, ja niiden käyttö on jatkuvasti lisääntynyt etenkin ylimmän johdon piirissä.

Lisäeläkkeisiin sisältyy myös verosuunnittelun mahdollisuus. Esimerkiksi henkivakuutusyhtiö Mandatum Life mainostaa lisäeläkkeitä ”verotuksellisesti tehokkaina” ratkaisuina. Lisäeläkkeet ovat verovähennyskelposia. Toisin sanoen verotusta on mahdollista keventää muuttamalla osa palkasta eläkkeeksi. Porsaanreikä on kuitenkin mahdollista tukkia poistamalla lisäeläkkeiden veroedut.

Kolmas ja samalla epäselvin perustelu on, että lisäeläkkeiden vuoksi tuloerot itse asiassa kasvaisivat. Näin oletti esimerkiksi Telan Siimes. Näyttönä tästä on lähinnä ETK:n raportti, jonka mukaan tuloerot ovat suuremmat maissa, joissa on käytössä eläkekatto.

Raportissa ei kuitenkaan ole esimerkkiä Voiman ehdottamasta mallista, jossa eläkekatto hoidetaan verotuksella. Verotuksen progression lisäämisen ei pitäisi kasvattaa tuloeroja, vaan päinvastoin kutistaa niitä.

Neljäs argumentti on, että poliitikkojen ei tulisi sekaantua eläkejärjestelmään.

”Me emme halua, että verotus sotketaan eläkepolitiikkaan. Eläkepolitiikka on oma juttunsa, ja herra valtio päättää, miten paljon ja mistä veroja kerätään. Verotus on jo nyt liian kireä”, EK:n Rantahalvari toteaa.

Käytännössä verotus ja eläkepolitiikka ovat jo nyt menneet ristiin. Yli 40 000 euroa vuodessa ansaitsevilta eläkeläisiltä peritään niin sanottua raippaveroa. Raippavero on kuusi prosenttia.

Viides argumentti on, että eläkekatto lisäisi eläkejärjestelmän hallinnointikuluja. Väite perustuu ETK:n raporttiin eläkekatosta. Raportti lähtee kuitenkin liikkeelle siitä, että samalla otettaisiin käyttöön hallinnointikuluja kasvattava eläkepalkkakatto. Lisäkustannusten määrästä ei ole esitetty tarkkoja laskelmia.

Viimeinen argumentti, johon eläkekattokeskustelussa usein törmää, on se, että taloudelliset hyödyt jäävät pieniksi.

”Keskeinen huomio eläkekannasta on se, että korkeita lakisääteisiä eläkkeitä on vähän ja pieniä eläkkeitä paljon. Jos haluttaisiin rajata edes jossain määrin merkittävä joukko eläkkeensaajia turvan piirin ulkopuolelle, olisi katto asetettava huomattavan matalalle tasolle”, ETK:n raportissa todetaan.

Noin 855 miljoonan euron säästöjä ei voi pitää aivan mitättömänä, etenkin kun katto kohdistuisi tällä hetkellä ainoastaan 65 000 eläkeläiseen.

Sepetius Kangas

Kun saisi eläkettä edes 1500€ Niin silläkin pärjäis eläkkeeseen oieuttavia työvuosia tuli läjtöhetkellä 52 vuotta. Tällä samalla työnantajalla. Eläkettäni pudotti viimeisen 5 vuoden aika sairasteluni ja sekä sairaalan hoitovirhe. Tosin tuövuosia vielä sen päälle 4 vuotta joita ei laskettu. olin maatalossa hevospoikana ja muissa töissä mitä 13 - 17 vuotias pojanklopilla isäntä teetti. Ja palkakkin maksettiin isälle aina sihen asti kunnes täytin 16v Silloin voi noprukainen saada tienaavansa rahar itselleen,

Sepetius Kangas

Sieltä tulisi paljon työttömiä jotka nyt laskevat minkälainen avustus kellekkin kuuluu tai kuuluuko ollenkaan. Oieastaan sieltä vapautuisi tuota jakorahaa kyllä. Mutta vastaavasti nämä kelan ja virastojen henkilöt joutuisivat työttömäksi. Siltä nämä kallispalkkaiset virkailijat ovat jo nostaneet älämöä

Mika Venäläinen

Miksi ihmeessä pitäisi kehittää noin kauhen monimutkaisia virityksiä kuin tuo perustulo? Eikö työtön ( tai työnantaja) voisi näpytellä kännykällä ilmoituksen, että nyt sain kahdeksi päiväksi työtä, ja saan siitä tämän verran palkkaa. Työnantaja on maksanut tämän verran sivukuluja.

Ja katso: työttömyyskorvaus katkeaisi kahdeksi päivää ja jatkuisi kolmantena päivänä normaalisti! Ja jos liksat kuukaudessa ei ylittäisi tiettyä summaa, ei se vaikuttaisi sosiaalitukiin millään tavalla. Ja jos menisi yli, niin esim asumistuki putoaisi portaittain.

Oisko vaikeeta maassa, jossa kerskutaan olevamme tietoyhteiskunnassa ja pieninkin aika menee kännykkää räpeltäessä!

Esa Lehtinen

Työttömyyspäiväraha maksetaan jälkikäteen anomuksen perusteella. Esimerkiksi nyt maaliskuun päivärahaa voi anoa vasta huhtikuun puolella. Anomuksessa tulee selvittää mahdollisesti tehdyt tunnit ja niistä saatu palkka. Nämä sitten vaikuttavat maksettavaan päivärahaan.

Mika Venäläinen

No jos sen kännykkäilmoituken tekee sitten seuraavan kuun eka päivä. "Kaksi päivää olin töissä, muuten työttömänä, terveisin Mika" Ja huhtikuussa rapsahtaa oikea määrä rahaa tilille. Ei oo vaikeeta jos ei tehdä siitä vaikeeta...

Heikki Leivo

Tällainen mobiilisovellus olisi helppo ja varsin nopea toteuttaa. Mutta meillä sen toteuttamiseen suhmuroitaisiin joku massiivinen ohjelmistotalo ja projektia suunnittelemaan laitettaisiin valtava konsulttien ja johtajien armeija. Projekti tulisi maksamaan yhteiskunnalle lopulta satoja miljoonia ja se valmistuisi 2-3 vupden kuluttua.

Juhani Helminen

Pakko myöntää, että nyt meni tämä esitys niin yli hilseen ainakin minulta! Tässä pitäisi olla todella paljon perustietoa koko meidän sosiaali- ja verojärjestelmästämme jotta voisi ottaa edes jonkinmoista kantaa asiaan. Taitaapa syntyä jälleen yksi kummajainen ilman, että tiedetään mitä päätetään aikanaan eduskunnassa?

Pentti Hagelin

Perusteluna näyttää olevan kannustinloukkujen purkaminen. En tiedä miten se on mahdollista jakamalla ansaitsematonta rahaa. Tämä voisi olla paljon parempi ehdotus. Aloitetaan tulojen verotus vasta esim. 1000 eurosta ja siltä osin kuin tämä muutos vaikuttaa verotuloihin leikataan erilaisia tukiaisia vastaavasti. Yhdestä asiasta voi olla varma eli kannustinloukut vähenisivät . Edelletys on tietenkin, että tarvittavilla toimenpiteillä Suomesta tehdään jälleen kilpailukykyinen ja se taas vaatii mammuttimaisen julkishallinnon merkittävää purkamista.

Olli Bäckström

Nykyään työtön saa tienata työnteolla kuussa €300, minkä jälkeen jokainen tienattu euro laskee työmarkkinatukea 50 senttiä. Mitä jos tätä €300 rajaa nostettaisiin dramaattisesti vaikkapa pyöreään tonniin? Vai seuraisiko siitä jokin hirvittävä moraalihasardi ja länsimaisen sivistyksen romahdus?

Amos Ahola

Suuruusluokkaa 9 mrd luvulla oletan, että mallin rahoitusta ei ole kirjattu malliin lainkaan.

Ratkaisu on triviaali - 50% tuloveroprosentti perustulo x 2 summaan saakka, jonka jälkeen siirrytään nykyiseen progressioon.

Seppo Tossavainen

Mahdollisesti suurin ryhmä, jota perustulolla rahoitettaisiin on peräkammarin pojat ja tytöt eli ne, jotka asuvat vanhempiensa asunnoissa ja saisivat täyden perustulon. Heidän ei kannattaisi lähteä opiskelemaan eikä työhön kotipaikkakunnaltaan tai siitä rakkaasta kodistaan äidin ja/tai isin luota.

Tämä perustulon vaikutus käy ilmi myös vihreiden tekemästä perustuloselvityksestä.

Peräkammarin pojat ja tytöt onkin tärkein kohderyhmä johon kannattaa satsata. Suomi nousuun!!

Mikko Sipola

Nyt on pojilla olleet höpöhöpölaskelmat käsissään. Varmaan prosenttilaskussa menneet ekonomisteilla sormi suuhun.

a) Ensinnäkin automaattinen perustulo 550/kk korvaa olemassa olevan etuuden. Tämä lisää työttömyyttä sillä byrokratia vähenee KELA:n luukulla. Byrokratiaa tosin näin pienellä perustulolla siirtyy kohti sosiaalitoimen luukkua ja Hurstin letkajenkkaa.

b) Riittävän suuruinen perustulo 1300e/kk rahoitetaan normaalisti tulonsiirroilla. Kapitalistilla menee luu kurkkuun joten lohdutuspalkinto seuraavassa lauseessa. Avainsana makrotalouden toiminnan kannalta on rahan kierto. Rahan kierto kertoo aktiivisesta taloudesta. Mikäli rahan kierto jähmettyy, jähmettyy myös taloudellinen toiminta ja tästä seuraa konkursseja ja lisää työttömyyttä. 550/kk on sinänsä täysin varma keino rahan kierron kannalta sillä aivan varmasti kaikki siirtyy kulutukseen, mutta suurempikin summa menee aivan kokonaisuudessaan. Ihan peruskauraa myös Nordean ekonomistille pitäisi olla tieto siitä että kierrossa olevan rahan määrän tuplaantuessa taloudellinen toiminta virkistyy kaksinkertaisesti. Kun kysyntä kasvaa, investoinnit lisääntyvät (rautalangasta vääntäen->yritysten koko ja tulos kasvavat->työllisyys paranee, palkat paranevat->verotulot nousevat ja perustulon rahoitus helpottuu).

En ole mikään ilmaisen rahan kannattaja joten on erittäin tärkeää varmistaa että perustulon suuruus vastaa rajapintaa jossa rahaa alkaa jäädä säästöön. Tällöin perustulo vastaa kokonaistalouden suurinta suorituskykyä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kannalta.

Ensin pitää investoida ja tämä investointi pitää rahoittaa korkealla veroprosentilla, ehkä määräaikaisena noin 5 vuotta. Kärsivällisyys palkittaisiin.

Mika Uusitalo

Kyllä tässä normaalina työssäkäyvänä velallisena voin heti sanoa, että jos verotus kohdallani kevenisi, se raha olisi nopeasti kierrossa takaisin. Milloin loppuu ajattelu, että lisää verotusta = enemmän rahaa valtion kassaan, kun juuri päinvastoin käy.

Niilo Mäkelä

Perustuloajatus on työnantajien mieleen, että vosivat siten teettää satunnaisia pätkätöitä silllä perustulo ei riitä toimeentuloon. Verotusta toki pitäisi kasvattaa perustulon kustannusten vuoksi ja työnantaja haluaa keventää verotustaan, joten yhtälö on hölmöläisten puuhaa.

Carolus Linden

Samansuuruisen "perustulon" jakaminen kaikille toimeentuloonsa tukea tarvitseville, ei vaikuta kovin kohtuulliselta. Eriarvoisuus korostuu kohtuuttomasti kun erilaisissa elämäntilanteissa olevia henkilöitä tueteaan aina samalla rahamäärällä. Kun vielä lisäksi tuo rahamäärä ei ole riittävä juuri kenenkään toimeentulon turvaamiseksi, pitää sen lisäksi toimeentuloa turvata enemmän harkinnanvaraisin keinoin.

Mark Andersson

"...nykyiseen verojärjestelmään sovitettuna veroton 550 € perustulo tuottaisi noin 11 miljardin euron budjettivajauksen. "

Niin, nykyiseen verojärjestelmään sovitettuna. Perustulo edellyttää tietenkin verojärjestelmän uusimista. Sitä ei jutussa oteta lainkaan huomioon, vaikka se on perustulon edellytys.

Uutinen on siis arvoltaan nolla.