Lauantai 19.8.2017

Suora lupaus 85 000 nimen kansalaisaloitteesta: ”Vedän tukeni pois, jos se on nuorten etujen vastainen”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
31.3.2016 15:22
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    – Olen valmis vetämään tukeni pois aloitteelta, jos se on nuorten etujen vastainen, lupaa Kimmo Kiljunen.
|

Faktakulma

Kiista eläkeindekseistä

 

Senioriliikkeen kansalaisaloitteessa tähdätään siihen, että työeläkkeitä koskeva indeksi palautettaisiin palkkaan sidotuksi.

Työeläkkeissä käytettiin aiemmin ansiotasoindeksiä aina vuoteen 1977 asti. Aloitteen keskeisiä argumentteja on se, että ”nykyinen työeläkeindeksi eli ns. taitettu indeksi ei kykene ylläpitämään työeläkkeen ostovoimaa elintason noustessa”.

Senioriliikkeen kansalaisaloitteen on allekirjoittanut yli 50 000 ihmistä, joten se menee eduskunnan käsittelyyn.

 

85 000 allekirjoitusta kerännyt kansalaisaloite eläkeindekseistä herättää jälleen keskustelua. Nyt aloitetta ajavan Senioriliikkeen puheenjohtaja, entinen SDP:n kansanedustaja Kimmo Kiljunen on sanonut Twitterissä, että aloite perutaan, jos muutos tapahtuisi nuorten kustannuksella.

– Uutinen! Kimmo Kiljunen lupaa perua työeläkeindeksialoitteen! tviittaa korkeasti koulutettujen järjestön Akavan viestintäjohtaja Marjo Ollikainen.

Kimmo Kiljunen itse vahvistaa Uudelle Suomelle:

– Olen valmis vetämään tukeni pois aloitteelta, jos se on nuorten etujen vastainen.

Kiljunen toteaa, että hän ei enää oikeastaan voi aloitetta perua, koska nimien keräys on päättynyt. Hän kuitenkin vahvistaa lupauksensa.

– Palkkaindeksi on nuorten pelastus. Työeläkeindeksi on heille katastrofi, Kiljunen uskoo.

Eläketurvakeskuksen johtaja Mikko Kautto puolestaan sanoi hiljattain Yle Puheella, että kansalaisaloitteen vaikutus nuoremmille sukupolville riippuisi siitä, mistä sukupolvesta puhutaan. Hän kuitenkin viestittää Uudelle Suomelle asiasta näin:

– [Kansalaisaloitteen seurauksena] eläkkeet paranisivat, siksi myös eläkemeno kasvaisi. Nyt eläkkeellä olevat eivät sitä maksaisi. Lasku tulisi siis nuoremmille sukupolville, ennemmin tai myöhemmin.

Lue myös: 85 337 nimeä – Puhkeaako nyt 1980–1995 syntyneiden kapina?

Lue myös: Eläketurvakeskus hermostui Kimmo Kiljuseen – ”Täydellisen piittaamaton”

Keskeinen kiista Kiljusen ja Eläketurvakeskuksen (ETK) välillä on se, miten eläkerahastojen kävisi, jos kansalaisaloitteen muutos rahoitettaisiin rahastoista. ETK:n mukaan rahastovarat hupenisivat 2060-luvulle tultaessa. Kiljunen kiistää laskelman, joka hänen mukaansa perustuu eläkerahastojen sijoitusten 3,5 prosentin reaalituotto-odotukseen. Kiljusen mielestä historia osoittaa, että tämä luku on alakanttiin.

– Jos se olisi neljä prosenttia, varat riittäisivät jonnekin 2110-luvulle asti, Kiljunen sanoo.

Tällä hän haluaa havainnollistaa sitä, että muutos yhdessä parametrissa muuttaa koko kuvaa.

Kiljusen lupaukseksi tulkitun tviitin ovat huomanneet myös muutamien nuorisojärjestöjen edustajat. Allianssi ry:n varapuheenjohtaja Olli-Pekka Koljonen vastaa Kiljuselle:

– Eli perut, jos aloitteen vuoksi nuorten maksut nousevat?

Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja Heikki Koponen puolestaan tviittaa:

– Mainiota! Nuorten kustannuksellahan se nimittäin tapahtuisi.

STTK-Opiskelijoiden puheenjohtaja Emma Koskimaa kommentoi:

– Hei hyvä! Sitten vaan tiedotetta perumisesta kyhäämään. Perustelut olet jo saanut.

Kiljunen kertoo Uudelle Suomelle aikovansa lähestyä nuorisojärjestöjä kirjeellä, jossa hän haastaa järjestöt todistamaan hänen väitteensä vääriksi.

ETK:n Kautto selitti radiohaastattelussa kansalaisaloiteasiaa näin:

– Työeläkeindeksillä maksussa olevan eläkkeen tasoa korjataan sen mukaan, miten kuluttajahinnat Suomessa muuttuvat ja osin sen mukaan, miten ansiokehitys muuttuu. Isompi paino on kuluttajahinnoilla. Aloite haluaisi, että kuluttajahintoja ei huomioitaisi ollenkaan.

Kauton mukaan eläkkeet nousisivat kansalaisaloitteen myötä, mutta ongelmaksi muodostuisi rahoitus, kun eläkemenot jatkuvasti kasvavat eläkkeensaajien määrän kasvaessa.

Kauton mukaan kansalaisaloitteen seuraus olisi joko se, että eläkemaksuja korotettaisiin merkittävästi tai se, että eläkkeitä leikattaisiin rajusti.

Lue myös: Yli 75 600 nimeä aloitteessa – Professori väläyttää ”sukupolvien sotaa”

Lue myös: Y-sukupolven tuloromahdus totta myös Suomessa

Faktakulma

Kiista eläkeindekseistä

 

Senioriliikkeen kansalaisaloitteessa tähdätään siihen, että työeläkkeitä koskeva indeksi palautettaisiin palkkaan sidotuksi.

Työeläkkeissä käytettiin aiemmin ansiotasoindeksiä aina vuoteen 1977 asti. Aloitteen keskeisiä argumentteja on se, että ”nykyinen työeläkeindeksi eli ns. taitettu indeksi ei kykene ylläpitämään työeläkkeen ostovoimaa elintason noustessa”.

Senioriliikkeen kansalaisaloitteen on allekirjoittanut yli 50 000 ihmistä, joten se menee eduskunnan käsittelyyn.

 

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Tapani Moilanen

Tämä pitää täysin paikkansa.Bismarkin Saksassa oli missä kansaneläke luotiin ratkaisu oli se että eläkkeele päästessä ihmiset olivat melkein kuolleita.Ääriesimerkki Suomesta 18 vuotias pääsee kananedustajaksi ja 2 kauden jälkeen jää eläkkeelle 26 vuotiaana.Jos hän elää 100 vuotiaaksi tulee hän nauttineeksi eläkettä 74 vuotta eli noin 4 000 000€uroa.

Timo Virtanen

Yksi vain on varmaa ja se on Jo toteutunut 100:sesti. Eläkkeeni on noussut hyvin vähän. Bruttoeläke vähemmän kuin asumiskustannukseni, puhumattakaan elinkustannuksista. Siis minua on kupattu eläkkeistä päättävien toimesta. Palkat ovat nousseet huomattavasti enemmän.

Pasi Käyhkö

Timo ja Ulla-Kristiina,

Eläkerahasto arvo on nyt lähes 200 miljardia ja viime vuonna rahastojen arvo nousi yli 10 miljardia. Vuonna 1995 kyseisten rahastojen arvo oli noin 40 miljardia. Joten mihin sitä rahaa kerätään? Raha on valtaa. Eläkeyhtiöthän ovat yksi suuri vallankäyttäjä Suomessa.

Lauri Kiiski
Vastaus kommenttiin #6

Ykstyisen puolen eläkkeitä on rahastoitu kohtuudella, mutta valtion ja kuntien rahastointi aloitettiin varovasti vasta 25 vuotta takaperin. Suuri osa kasvavasta julkisesta velastamme on itse asiassa siirretty julkisen sektorin eläkerahastoihin, mutta silti rahastointiaste on edelleen mitätön eläkevastuisiin verraten.

Vielä viime vuonna kuntien eläkemaksutulo oli n. miljardi euroa suurempi, mitä maksettujen eläkkeiden määrä oli, mutta suuresti alijäämäinen julkinen talous alkaa jossakin vaiheessa piiputtaa varmasti myös vuosittaisten eläkemaksukertymien osin.

Erkki Häkkinen

Olen eläkkeellä ja totean sen että tämän vuoden nettoeläkkeeni on kolmisen kymppiä pienempi kuin se oli 2015. Veroprosentti on nostettu 1,5%. Kulupuoli on pienentynyt, kiitos polttoaineiden ja kauppojen "halpuutus" ohjelmat. Tässä tilanteessa en protestoi ketään taikka mitään vastaan.
Olen kuitenkin sitä mieltä että Kiljusen ja kannattajien ajama kansalaisaloite on oikein meidän eläkeläisten ja Suomalaisten kannalta katsottuna. Mikäli saisin "normaalin" indeksin mukaisesti korjatun eläkkeen ja edes vähän lisää nettona niin käyttäisin sen varmasti palvelujen ostamiseen Suomesta.
Ulkomaille lennämme lomalle noin joka viides vuosi joten sinne nämä mahdollisesti saamani lisäeläkkeet eivän mene.
On myös aivan varma että eläkefirmojen pomojen EI pidä saada bonuksia eläkelaitosten tulosten perusteella? Nämä rahat kuuluvat meille aikanaan eläkemaksuja maksaneille. Nämä pomot ovat jonkilaisia yhteiskunnan "loisia" jotka käyttävät "Meidän" varojamme bonuksien keräämiseen.
Että näin.

Jarmo Lius

Kiljusen senior porukan perusväite on se, että eläkerahastot vähenemisen sijaan kasvavat. Lähdetäänpä pohtimaan, mistä kasvu johtuu?

Nykyisen työtätekevät maksavat noin 24 % elakemaksuja kun 1970-luvulla maksu oli keskimäärin 8 %. Nuoret maksavat siten kolme kertaa isompaa maksua palkastaan kuin nykyiset eläkeläiset saman ikäisinä maksoivat.

Lienee siten täysin luonnollista että eläkerahastot voivat yhä karttua, eikä väite rahastojen karttumisesta ole välttämättä väärä. Nykyinen kasvu vain todistaa sen, ettei suuret ikäluokat ole rahastooa keränneet yksin. Siksi onkin syytä pohtia asiaa rahastojen karttumisen sijaan siitä, millä sopimuksella rahastoja alettiin kartuttaa.

Rahastoja alettiin kartuttaa koska tiedettiin ikäluokkapyramidin perusteella se, että suuret ikäluokat aiheuttavat eläkejärjestelmän toimivuudelle isoja ongelmia. Samaan aikaan eläkeläisten määrä on iso mutta maksajien määrä pienimmillään. Silloiset päättäjät tiesivät nuorten joutuvan pulaan.

Rahastot kerättiin suurten ikäluokkien vuoksi, mutta ei heille itselleen, vaan helpottamaan nuorten ikäluokkien elatusvelvollisuutta eläkeläisistä.

Mitä sanoo tilastoammattilainen? Osmo Soininvaara 30.4.2008: "Suuret ikäluokat maksoivat todella huonoa eläkettä vanhemmilleen, mutta edellyttävät että heidän lapsensa maksavat heille paljon suurempaa eläkettä. Eläkemaksu oli 1970-luvulla huikeat 8 % palkasta, nyt se uhkaa noustaa 30 %:iin."

Kysymys kuuluukin, onko nykyinen elatusvastuu epäreilu nuorille? Vastaus on aika yksiselitteinen ja se löytyy aiemmin kertomistani lukuista. Työntekijät maksoivat 1970-luvulla todellakin vain 8 % eläkemaksuja mikä on yksi kolmannes siitä mitä nykyiset nuoremmat ikäluokat maksavat.

Koska rahastot on kerätty helpottamaan nuorempien ikäluokkien maksutaakkaa, rahastot aivan yksiselitteisesti tarkoitettu käytettäväksi pienentämään nuorten ikäluokkien maksuja.

Me työikäiset emme ikinä pääse niin hulppeisiin maksuihin kuin nämä seniormarisijat ovat 8 % maksuillaan päässeet, mutta oikeudenmukaista on päästä edes hieman lähemmäs.

Me emme ole täysin häikäilemättömiä kuten suuret ikäluokat olivat pitäessään omat veteraanivanhempansa nälässä ja pakottivat nämä veteraanieläkeläiset syömään köyhyyttään makaroonivelliä. Suuret ikäluokat uhkasivat yleislakolla kun heiltä vaadittiin yli 8 % eläkemaksuja.

Rahastoja on syytä purkaa. Kyllä. Mutta ne on purettava helpottamaan työikäisten maksutaakkaa nykyisestä 24 % lähemmäs aikoinaan maksettua 8 % osuutta.

Kim Floor

Pitää varmastikin paikkaansa, että maksoimme nuorina vähemmän, silloinhan vasta eläkkeet ruvettiin ylipäätänsä keräämääkin. En ole kylläkään tarkistanut.

Minäkin aloitin työntekoni 1964 (kesätöillä) ja jatkoin (yrittäjänä) 2011 saakka, jolloin jäin eläkkeelle 63 vuotiaana.
Aina puhuttiin, että kun minä jään eläkkeelle (isot ikäluokat) rahat eivät riitä meille, eli loppuvat, jolloin sillä varjolla nostettiin eläkemaksuja lakisääteisesti harva se vuosi. Kyllä minäkin olen oman osuuteni maksanut (siitä 24 %:sta). Maksanut olen, enkä ole valittanut. Maksoin tunnollisesti turvatakseni elämäni kun olen vanha. Nyt olen sitten vanha 68 vuotias ja huomaan, että eläkkeeni ostovoima senkun heikkenee, eikä seuraa yleistä hinnanmuodostusta tulevaisuudessakaan. Sitäpaitsi jouduimme osallistumaan myös -90 laman talkoisiin, mm. menettämällä menestyvän yritykseni pankille (Koiviston konklaavit), jos nuoriso nyt mitään siitä ymmärtää. Silloinhan nämä leikkaukset alkoivat (1997), eikö?

Ei ihme, että eläkeyhtiön tulokset ovat loistavia ja bonuksia voivat maksaa eläkeyhtiön pomoille. Oliko niin, että varat ovat yli 180 000 000 000 € (180 mrd) ja kasvavat ymmärtääkseni koko ajan.

Kenelle olemme ne keränneet - käsittääkseni eläkeläisille?
Ja kun minä, vaikka olin maksanut osuuteni kuten kaikki muutkin (yrittäjät) ja saavutin eläkeikääni 2011, eläkkeeni oli jo leikattu 15 vuotta. Kaikkeen muuhun oli kyllä vaadittu indeksikorotuksia, kuten palkkoihin. Maltillisuus on ollut kaukana (1997 - 2007).

Sitäpaitsi, työnantajat ne työntekijän eläkkeet maksavat (sis. sos kuluihin), eivät työntekijät, eikä varsinkaan tämän päivän nuoriso, paitsi jos ovat työnantajia.

Asko Hiltunen

On turhaa höpötystä ja väärää tietoa väittää, että eläkeindeksin korjaaminen vähentäisi nuoremman sukupolven eläkkeitä! Minä olen oman eläkkeeni maksanut. Kertyneet varat ja vaatimaton muutaman prosentin vuotuinen sijoitetun varallisuuden tuotto riittää eläkkeeseeni loppuelämäni ajaksi. Itse asiassa siitä jää seuraavallekin sukupolvelle. Oikaistukaan indeksi ei syö muiden eläkkeitä.

Ari-Vesa Parviainen

Ei kukaan ole eläkettään itse maksanut, vaan laissa säädetyn osa- maksun. Nykyisin töissä olevat kustantavat eläkemaksuillaan leijonanosan ulosmaksetuista eläkkeistä.
Tietysti elinaika eläkkeellä vaikuttaa siihen, minkä osan kukin itse lopulta kustansi.