Lauantai 19.8.2017

”Miten on Kimmo, perutaanko?” – Kiljuselta vaaditaan johtopäätöksiä eläkekiistassa

Jaa artikkeli:
Luotu: 
31.3.2016 20:53
Päivitetty: 
31.3.2016 21:07
  • Kuva: Eläketurvakeskus
    Kuva
    Eläketurvakeskuksen kuva esittelee eläkevarojen kestävyyttä nykyisen eläkeuudistuksen ja kansalaisaloitteen ennusteilla.
  • Kuva: Tela
    Kuva
    Telan kuva kertoo eri sukupolvien eläkemaksuista.
|

Faktakulma

Kiista eläkeindekseistä

 

Senioriliikkeen kansalaisaloitteessa tähdätään siihen, että työeläkkeitä koskeva indeksi palautettaisiin palkkaan sidotuksi.

Työeläkkeissä käytettiin aiemmin ansiotasoindeksiä aina vuoteen 1977 asti. Aloitteen keskeisiä argumentteja on se, että ”nykyinen työeläkeindeksi eli ns. taitettu indeksi ei kykene ylläpitämään työeläkkeen ostovoimaa elintason noustessa”.

Senioriliikkeen kansalaisaloitteen on allekirjoittanut yli 50 000 ihmistä, joten se menee eduskunnan käsittelyyn.

 

Senioriliikkeen puheenjohtaja Kimmo Kiljunen joutui viimeistään torstaina sukupolvien välisen eläketaiston keskiöön.

Kiljunen lupasi torstaina vetää tukensa Senioriliikkeen käynnistämältä eläkkeiden indeksialoitteelta, mikäli ”se on nuorten etujen vastainen”. Yli 80 000 ihmisen allekirjoittama kansalaisaloite nostaisi eläkkeiden tasoa, mutta kävisi useimpien asiantuntijoiden mukaan hyvin kalliiksi eläkejärjestelmälle ja siten tuleville eläkeläisille – nuorille.

Lupauksen jälkeen Kiljuselle alettiin tarjoilla todisteita siitä, että aloite todella olisi nuorille pahaksi. Esimerkiksi Kokoomusnuoret lähetti Kiljuselle Twitter-palvelussa (näkyvissä alla) viestin, jossa se esittelee Eläketurvakeskuksen ja työeläkevakuuttajien Tela-järjestön tilastograafeja. Tämänkin jutun kuvituksena yllä näkyvä ETK:n graafi kuvaa sitä, kuinka eläkerahastojen varat loppuisivat kansalaisaloitteen mallilla 2060-luvulla.

– Ei meillä muuta kuin tämä kuva. Miten on Kimmo, perutaanko? kokoomusnuoret kysyy.

 

 

Eläketurvakeskuksen johtaja Mikko Kautto puolestaan viestitti Uudelle Suomelle, että indeksialoite parantaisi eläkkeitä ja siten kasvattaisi eläkemenoja, mikä lopulta kostautuisi. Ei nykyisille, vaan tuleville eläkeläisille.

– Eläkkeet paranisivat, siksi myös eläkemeno kasvaisi. Nyt eläkkeellä olevat eivät sitä maksaisi. Lasku tulisi siis nuoremmille sukupolville, ennemmin tai myöhemmin, Kautto toteaa.

Myös korkeasti koulutettujen keskusjärjestö Akava oli verkkokeskusteluissa mukana. Akavan eläkeasioiden asiantuntija Katja Veirto, pitäisikö Kiljusen nyt siis vetää pois tukensa aloitteelta?

– Kyllä. Jos hän haluaa aidosti [toimia] niin kuin sanoo, niin tämmöinen johtopäätös pitäisi tosiaan tehdä, Veirto vastaa Uudelle Suomelle puhelimitse.

Veirto sanoo, että viime vuosikymmenien eläkeuudistuksilla ja muun muassa taitettuun indeksiin siirtymisellä on haluttu huolehtia nimenomaan eläkejärjestelmän rahoituksellisesta kestävyydestä. Jos Kiljusen ja Senioriliiton aloite toteutuisi, ”ne tavoitteet olisi sitten pois pyyhitty”, Veirto sanoo.

– Eläkejärjestelmän tasapainosta on tehty niin paljon laskelmia, että tästä ei ole mitään epäilystä, Veirto sanoo.

Hän viittaa muun muassa vuoden 2013 niin sanotun Rantalan työryhmän indeksiselvitykseen. Työryhmä perusteli nykyisten indeksimallien säilyttämistä sillä, että ”työeläkeindeksin parantaminen hyödyttäisi eniten niitä sukupolvia, joiden eläke suhteessa keskipalkkaan ja maksettuihin maksuihin nähden on korkeampi kuin nuoremmilla ikäluokilla”.

Kimmo Kiljunen totesi tänään, että kansalaisaloitteen ajama ”palkkaindeksi on nuorten pelastus”, nykyinen työeläkeindeksi sen sijaan nuorille ”katastrofi”. Veirton mukaan on toki totta, että indeksin parantaminen kohentaisi eläkkeen tasoa pitkällä aikavälillä, mutta Kiljusen lausunto sisältää ansan.

– Miten ihmeessä se sitten rahoitetaan? Veirto sanoo.

Veirto epäilee, että eläkemaksuja ei pystyttäisi sopimaan nykyistä suuremmiksi, ja vaikka pystyttäisiinkin, sitä laskua eivät enää maksaisi nykyiset eläkeläiset. Mikäli sopuun ei päästäisi, tarkoittaisi se lopulta eläke-etujen heikentämistä jossain vaiheessa. Juuri tätä tarkoittanee myös Mikko Kautto toteamalla, että nuoret maksavat laskun ennemmin tai myöhemmin.

Kiljunen perustelee näkemystään väitteellä, että ETK:n ennuste eläkerahastojen sijoitusten 3,5 prosentin reaalituotto-odotuksesta olisi asetettu alakanttiin. Jos tuotto-odotus olisi neljä prosenttia, riittäisivät rahastovarat indeksiparannuksen kustantamiseen Kiljusen mukaan aina 2100-luvulle asti.

Veirto ei usko tähän.

– Jos tällä hetkellä katsoo taloustilannetta ja sitä, miltä tulevaisuus näyttää, niin ei sitä 3,5 prosentin tuotto-odotusta ainakaan ylemmäksi voi tällä hetkellä asettaa. Takana oli kyllä muutamia hyviä vuosia, jolloin saatiin hyviä sijoitustuottoja, mutta esimerkiksi juuri nyt tilanne näyttää aika paljon heikommalta, Veirto sanoo.

Samoilla linjoilla oli vuoden 2013 työryhmä. Sen mukaan nykyisen indeksijärjestelmän puolesta puhui muun muassa se, että väestörakenteen muutoksen takia eläkemenot ja maksut nousevat tulevaisuudessa sekä se, että talouskasvun näkymät ovat aiempaa huonommat. Tämä ei ole muuttunut.

Veirto toivoo, että ”tosiasiat puhuvat puolestaan” ja päätyvät kansanedustajien tietoon siihen mennessä, kun kansalaisaloite etenee eduskunnan käsittelyyn.

Lue myös: Suora lupaus 85 000 nimen kansalaisaloitteesta – ”Vedän tukeni pois, jos se on nuorten etujen vastainen”

Faktakulma

Kiista eläkeindekseistä

 

Senioriliikkeen kansalaisaloitteessa tähdätään siihen, että työeläkkeitä koskeva indeksi palautettaisiin palkkaan sidotuksi.

Työeläkkeissä käytettiin aiemmin ansiotasoindeksiä aina vuoteen 1977 asti. Aloitteen keskeisiä argumentteja on se, että ”nykyinen työeläkeindeksi eli ns. taitettu indeksi ei kykene ylläpitämään työeläkkeen ostovoimaa elintason noustessa”.

Senioriliikkeen kansalaisaloitteen on allekirjoittanut yli 50 000 ihmistä, joten se menee eduskunnan käsittelyyn.

 

Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Raimo Ylinen

ETK:n laskelmat ovat pelkkää puppua. Ensinnäkin, jos tuottavuus ei enää kasva, niin elinkustannukset ja palkat kasvavat tasan samassa tahdissa. Tällöin taitetun indeksin korvaaminen palkkatuloindeksillä ei muuta nykyistä tilannetta millään tavalla. Kukaan ei voi sanoa, miten tuottavuus kasvaa 20-30 vuoden kuluttua. Toisaalta ETK on unohtanut, että koko ajan työssä käyvät maksavat eläkemaksuja ja/tai eläkkeitä riippuen kirjanpitokäytännöstä. Suuret ikäluokat puskevat silloin jo koiranputkea, joten heitä varten kerätyt puskurirahastot voidaankin purkaa.

Pasi Käyhkö

Eläkerahastojen piti alkaa vähentyä jo vuonna 2008 kun ensimmäinen suuri ikäluokka tuli eläkeikään. Näin puhuivat "asiantuntijat" ja etenkin eläkeyhtiöiden edustajat 2000-luvun alkuvuosina. Tämä tuntuu toistuvan jälleen. Esim. viime vuonna eläkekassoihin kertyi rahaa yli 10 miljardia €.

Tapio Angervuori

Eläkeyhtiöt ovat jatkuvasti käsi ojossa vaatimassa vain lisää rahaa. Onkohan pelihimo johtanut addiktioon. Näistä yhtiöistä voitaisiin ihan hyvin saneerata sijoitusporukka ulos, koska edessä pitäisi suunnitelmien mukaisesti olla hidas alasajo.

Mihin eläkeyhtiöitä tarvitaan?
Oikeasti eläkerahastoja ei tarvita, koska väestöpyramidi suoristuu suurten ikäluokkien poistuessa elävien kirjoista! Työtätekevän väestön eläkemaksut kierrätetään suoraan eläkeläisille tulevaisuudessa. - Siis mihin eläkerahastot? Ne ovat julkisen velan panttina. Eläkeyhtiöt pitäisi fuusioida esimerkiksi Kelaan, jolloin valtio voisi maksaa nuo yli 100 miljardia ulkomaista velkaa pois. Pottiin jäljelle jäisi vielä ainakin yli 20 miljardia ulkomaisia sijoituksia pahanpäivän varalle plus kaikki kotimaan sijoitukset. Tällä ekstrarahalla voitaisiin korjata vaikka joitakin eläkkeitä ylöspäinkin, jos näyttää siltä, että järjestelmä ei ole tasapuolisesti kohdellut kaikkia.

Jarmo Lius

Nykyisin elakemaksut ovat 24 %. Kun Kiljusen edustamat marisijaveteraanit olivat työelämässä nykynuorten asemassa, he maksoivat vain 8 %.

24 % eläkemaksut tuhoaa työpaikkoja, madaltaa kulutuskysyntää, syö investointivarallisuutta ja köyhdyttää työtätekeviä. 8 % maksu on paljon parempi, käteen jää enemmmän työstä.

Eläkerahastoja on syytä purkaa mutta alentamalla työtä tekevien eläkemaksuja 24 % sta lähemmäs 8 %:iin. Tähän päästään madaltamalla työeläkkeitä 10-50 %. Varmaan suuret ikäluokat ovat iloisia saadessaan kuitenkin edelleen enemmän kuin suostuivat aikoinaan sotaveteraanivanhemmilleen maksaa?

Henry Björklid

Heh, ensin Kokkare-käppyrä (siis graafi) näyttää, etteä seuraavat 10 - 15 vuotta tehdään tappiota. Sitten heidän kristallipallonsa näyttää voittoa... Uskooko kukaan tällaisiin ennustajaeukkoihin?
Tuo korjaus jota vaaditaan adressissa tarkoittee, että voitosta nirhattaisiin 1/35-osa (yksi osa kolmestakymmenestäviidestä). Voitosta jäisi siis jäljelle kolmekymmentäneljä (34) osaa kolmeastakymmenestäviidestä (35:stä). Pääomaan ei siis koskettaisi.
Viime vuonna rahasto tejki voittoa 11 miljardia. Tästä haluamme 1/35-osan. Onko tämä niin vaikea ymmärtää?

Totta kai Kokkarenuoret halua tällaisen pseudoväittelyn aikaan, jotta oikeista, niistä tärkeistä asioista ei tarvitsisi keskustella.
Pyytäkää Eteläranta kymppiä järjestämään matikankursseja teille ja ottakaa Katainen mukaan (ja monen muunkin voisi passittaa kursseille).

Toimittajalle sen verran, että varmaan saa paljon klikkauksia, jos ensin esittää toisen puoleen ikäänkuin haastajaksi ja sitä sitten jatkaa vuoron perään mallia: "Nyt puhuu vastapuoli..."-jutuilla. Voisi kuitenkin esittää/haastatella kumpaakin puolta samaan aikaan.
Ja jos Usari todella haluaa julkituoda totuuden, järjestäkää yleisöpaneeli ja raportoikaa siitä. Paneeli voidaan videoida ja laittaa vaikka Youtubeen.
Tekisitte yhteiskunnalle hyvän työn kun saataisiin vek tämä naurettava propaganda ja päästäisiin varsinaisiin asioihin.

Henry

Erkki Häkkinen

Olen eläkkeellä ja totean sen että tämän vuoden nettoeläkkeeni on kolmisen kymppiä pienempi kuin se oli 2015. Veroprosentti on nostettu 1,5%. Kulupuoli on pienentynyt, kiitos polttoaineiden ja kauppojen "halpuutus" ohjelmat. Tässä tilanteessa en protestoi ketään taikka mitään vastaan.
Olen kuitenkin sitä mieltä että Kiljusen ja kannattajien ajama kansalaisaloite on oikein meidän eläkeläisten ja Suomalaisten kannalta katsottuna. Mikäli saisin "normaalin" indeksin mukaisesti korjatun eläkkeen ja edes vähän lisää nettona niin käyttäisin sen varmasti palvelujen ostamiseen Suomesta.
Ulkomaille lennämme lomalle noin joka viides vuosi joten sinne nämä mahdollisesti saamani lisäeläkkeet eivän mene.
On myös aivan varma että eläkefirmojen pomojen EI pidä saada bonuksia eläkelaitosten tulosten perusteella? Nämä rahat kuuluvat meille aikanaan eläkemaksuja maksaneille. Nämä pomot ovat jonkilaisia yhteiskunnan "loisia" jotka käyttävät "Meidän" varojamme bonuksien keräämiseen.
Että näin.

Jari Lantta

Kukin huolissaan omistaan

Kun Kimmo oli Eduskunnassa (eli työssäoleva), ei eläkeläisten asia kiinnostanut vähääkään. Eläkkeellä ollessaan on huolissaan eläkeläisten asemasta (ainoastaan).
Ei sillä ole mitään väliä, jos eläkevarat loppuvat v. 2060, se on ihan toisten ihmisten ongelma.

Suomessa on ongelma tuotannon ja kulutuksen suhde 2007-2016, olemme rahoittaneet iloisesti ja valitusta vaikertaen elintasomme ja elämisen velanotolla, jota valtion piikkiin on otettu 60 miljardia euroa. Menot ovat kasvaneet ja tulot tippuneet, millä julkiset (kasvavat ikääntymisen myötä) menot aiotaan maksaa tulevaisuudessa, kun meillä on nyt jo näin vaikeaa.

Suomessa on yli 400 000 ihmistä työmarkkinoiden ulkopuolella ja jotta Suomi nousisis kaikki saisivat ja joutuisivat tekemään työtä, jos näin ei tapahdu meidät Kreikan tie perii. Ehkä Kimmon huoli on turha, sillä jotta Suomi nousisi, se edellyttää palkkojen alentamista, jolloin taitettu indeksi voi olla etu.

Mari Mattila

Noista maksuista: voiko kuvaa ymmärtää, jos ei vertailun vuoksi esitetä eri kymmenvuosien palkkatasoja? Leikin päiten, olisiko nuorilla mitään hätää, jos tyytyisivät 40-luvun palkka- ja sosiaaliturvan tasoon? Tuo fraasi "lasku jää nuorten maksettavaksi", on huonosti perusteltu. Ellei logiikka ole sitten se, että babyboomersit olisivat velvolliset maksamaan ei vain omaa toimeentuloaan,vaan myös lastensa ja heidän lastensa. Miten näin toivotonta, eivätkö nuorten sukupolvet näe, ettei -50 -luvun sukupolvella ollut yhtään sen enempää ns varmaa tietoa tulevaisuudesta? Millään sukupolvella ei ole ollut yhtä suuria perintöjä odotettavana kuin nyt tällä Y polvella, harmi vain, kun joutuu odottamaan. Huoltosuhde on hankala, ei voi kieltää. Laskelmat aiemmin perustuivat siihen, että suhde työssäkävijöiden ja eläkeläisten välillä olisi ollut 4:1, mutta ilman maahanmuuttoa tuleekin olemaan vain 2:1. Haluaisin tilaston siitä, kuinka monen todellinen eläke on alle luvatun 60% ansiotasosta, ja kuinka paljon. Kyllä vielä keskusteltavaa riittää.

Jarmo Lius

Mielestäni rahastojen laskentaperusteet ovat vääriä. Kyseinen asiantuntija olettaa että 24 % tai suuremman eläkemaksun kerääminen olisi nyt tai tulevaisuudessa mielekästä. Ei ole.

Tilastoista näkee tulkinnasta riippuen väärin tai oikein, oleellista onkin ymmärtää, mistä puhutaan.

Mielekästä on toki purkaa eläkerahastoja pienentämään työtätekevien eläkemaksuja 24 %sta lähelle 15 %ia. Samaan aikaan kun joudumme purkaa homeisia asuntoja, purkaa vanhaan tekniikkaan perustuvaa sähkön ja lämmön tuotantoamme, voimme eläkerahastoja purkamalla tai uudelleen järjestelemällä rakentaa homeisten talojen tilalle parempia, räjäyttää hiilivoimalat kivikasoiksi ja rakentaa tilalle hiilivapaata energiatuotantoa, uusia autokantaa hiilivapaaksi jne. Näin turvaamme kansan olemassa olon tulevaisuudessa, nuoret saavat työpaikkoja ja tätä myöten eläkeläiset saavat nauttia köyhtymisen sijaan toki vain hieman niukemmasta elintasosta 10-50% leikatuilla eläketuloilla.

Seppo Suhonen

Jännää miten kaksi pienituloista kansanosaa laitetaan kadehtimaan toisiaan. Pienituloinen ja vielä pienempi tuloinen riitelee, ikäänkuin kyse olisi köyhyyden tasaamisesta oikeudenmukaisesti. Eläkeläiset ovat omat eläkkeensä ansainneet työuransa aikana ja nyt heidän tulisi luopua siitä "tulevien sukupolvien hyväksi". Eli heille kuuluu maksaa myös tulevat eläkkeet. Eläkkeellä nyt olevat, sodassa olleet ja suuret ikäluokat, ovat rakentaneet maahan sen hyvinvoinnin, maksaneet lapsilisät, opinto- ja asumistuet, teveyden hoidon ym. Hyvinvointivaltion kaikista eduista nauttineet ovat nyt vallassa. Eikö "tuleville sukupolville" ja heidän "puolustajille" riitä mikään?
(Epäilen totta puhuen, ettei siitä ole kysymys etteikö eläkevakuutuksiin kerätyt rahat riitä, vaan jossain päin suunnitellaan suurta puhallusta eläkevarojen suhteen. 18,2 mrd € kiinnostaa varmasti eri keinottekijatahoja. Ensin vain on luotava sopiva "henkinen ilmapiiri". Tällä asialla erilaiset "asiantuntijat" nyt ovat.)

Raimo Ilaskivi

Ensinnäkin: Me vanhemmat ikäpolvet muistamme vuosikymmenten taakse ja täten myös sen, kuinka peloittelu "eläkepommilla" - rahat loppuvat - on iät ja ajat kuulunut eläkeyhtiöitten peloittelukeinoihin. Eivät ole loppuneet vaan rahastojen kasvu on ollut käsittämättömän suurta - ison rahakasan päältä laitosten johdon on hyvä käyttää valtaa (ja sijoittaa 70 prosenttia ulkomaille, myös veroparatiiseihin). Kuka siis uskoo nykyisiä eläkepommilaskelmia?
Toiseksi: Jos taitettu indeksi säilytetään sen vaiktukset tulevat aikanaan ulottumaan myös niihin, jotka nyt ovat opiskelijoita, nuoria, työelämässä olevia. Painajaisuneen herääminen - miltä tuntunee?

Jarmo Lius

Otahan sinäkin Ilaskivi kätesi pois nuorempien taskusta ja lopeta mariseminen. Jos sinulle tulee yllätyksenä se, että tuottojen maksimoimisen toivossa rahastot sijoittavat ulkomaille, niin ulkomaille sijoittamisessa on hyviäkin juttuja - rahastoja voidaan myydä pois, realisoida tuhoamatta kotimaan yritystoimintaa.

Rahastojen tuotoilla ja myyntituloilla on syytä pienentää nykyisten eläkkeenmaksajien keskimääräinen maksu 24 prosentista lähemmän 8 prosenttia. Lähelle sitä summaa, johon sinä ja muut seniorit aikoinanne totuitte kun piditte sotaveteraanien eläkkeet minimissään. Sanopa Raimo, hävettääkö menneisyys kun sotaveteraanit söivät nälkänsä pitimeksi makaroonivelliä ja te työtätekevät uhkasitte yleislakolla mikäli eläkemaksujanne nostetaan että veteraanit saisivat edes kerran vuodessa ostettua risojen sukkien tilalle ehjät?

Minua ainakin hävettäisi vaatia nuorilta enemmän kuin olitte itse päättäjinä valmiita antamaan omana aikananne sotaveteraanieläkeläisille.

Nuorilla on isoja ongelmia selviytyä tavallisesta arjesta pätkätöissä asuntolainoista, opintolainoista, matalalla aloituspalkalla, isolla eläkemaksulla. Nuoret lisäksi joutuvat esimerkiksi investoida Helsingin hiilivoimaloiden tilalle uusiutuvaa lämpöenergiaa tuottavia laitoksia. Hiilikasat Helsingin ympärillä ei taida sinua haitata? Ei varmaan niin. Mutta niitä ihmisiä jotka joutuvat teidän kasaamienne jätteiden keskellä rakentaa tulevaisuutta ne haittaavat. Siksi eläkemaksujen korottamisen sijaan työeläkkeitä on laskettavat 10-50 %. Säästyneet rahat on investoitava tulevaisuuteen, ei menneisyyteen.