Tiistai 17.10.2017

Eläkkeelle jäävän johtajan voimakas ulostulo: ”Uhkan muodostamme me eläkeläiset – Nuoriso, herätkää”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
1.4.2016 07:45
  • Kuva: Terhi Honkonen / Tela
    Kuva
    Työeläkevakuuttajat Telan johtaja Markku J. Jääskeläinen on jäämässä eläkkeelle. Hänen mielestään eläkeläiset ovat ainoa ryhmä, jonka toimeentulo on tulevaisuudessa turvattu ja nuorison pitäisi nyt herätä puolustamaan oikeuksiaan.
|

Faktakulma

Kiista eläkeindekseistä

 

Senioriliikkeen kansalaisaloitteessa tähdätään siihen, että työeläkkeitä koskeva indeksi palautettaisiin palkkaan sidotuksi.

Työeläkkeissä käytettiin aiemmin ansiotasoindeksiä aina vuoteen 1977 asti. Aloitteen keskeisiä argumentteja on se, että ”nykyinen työeläkeindeksi eli ns. taitettu indeksi ei kykene ylläpitämään työeläkkeen ostovoimaa elintason noustessa”.

Senioriliikkeen kansalaisaloitteen on allekirjoittanut yli 50 000 ihmistä, joten se menee eduskunnan käsittelyyn.

 

Työeläkevakuuttajat Telan sidosryhmätoiminnan johtaja Markku J. Jääskeläinen kertoo Telan blogissa jäävänsä vanhuuseläkkeelle. Samalla hän ottaa voimakkaasti kantaa sukupolvien väliseen solidaarisuuteen eläkeasioissa.

Eläkkeet ovat viime aikoina olleet vahvasti esillä julkisessa keskustelussa Senioriliikkeen ajaman kansalaisaloitteen myötä. Samaan aikaan on kerrottu, että Y-sukupolvi eli 1980–1995 syntyneet tienaavat vähemmän kuin edeltävät sukupolvet.

Jääskeläisen mukaan tilanne on nyt se, että eläkeläiset on ainoa ryhmä, jonka toimeentulo on tulevaisuudessa turvattu.

– Pitkässä juoksussa uhkan muodostamme me eläkeläiset ja meidän kuvitellun tahtomme perässä juoksevat päättäjät. Eläkeläisäänestäjien suhteellinen osuus kasvaa ja me olemme aktiivisia. Nuoria on vähemmän, eivätkä he vaivaudu vaaliuurnille. Siinä he tekevät virheen, Jääskeläinen kirjoittaa.

– Pelkään, että tulemme tästä lähin käymään pelkkiä eläkevaaleja. Se on aika erikoinen tilanne, koska eläkeläiset ovat ainoa ryhmä yhteiskunnassa, joiden toimeentulon kehitys on paalutettu hamaan tulevaisuuteen. Kaikki muut ovat syvässä epävarmuuden tilassa, hän jatkaa.

Jääskeläinen haluaa herätellä nuoria pitämään puoliaan.

– Jos jotain toivon, se on nuorison herääminen puolustamaan oikeuksiaan, myös eläkeasioissa. Jo nyt tiedämme, että he joutuvat työskentelemään meitä pitempään ja maksamaan korkeampia eläkemaksuja kuin me. Loppujen lopuksi heidän eläkkeensä suhteessa sen hetken palkkatasoon tulee olemaan pienempi kuin meillä. Eläkkeet ovat tosin korkeampia, mutta niin ovat varmaan silloin kulutkin, hän kirjoittaa.

– Työikäiset ovat solidaarisia kaikille muille. Näin on yhdessä päätetty. Milloin alamme olla solidaarisia heille? Eivätkö he sitä ole muka ansainneet? Jääskeläinen kysyy.

Lue myös: Suora lupaus 85 000 nimen kansalaisaloitteesta – ”Vedän tukeni pois, jos se on nuorten etujen vastainen”

Lue myös: ”Miten on Kimmo, perutaanko?” – Kiljuselta vaaditaan johtopäätöksiä eläkekiistassa

Lue myös: Ilkeä kaksoisvaikutus iskee 1980-1995 syntyneisiin

Lue myös: 85 337 nimeä – Puhkeaako nyt 1980–1995 syntyneiden kapina?

Faktakulma

Kiista eläkeindekseistä

 

Senioriliikkeen kansalaisaloitteessa tähdätään siihen, että työeläkkeitä koskeva indeksi palautettaisiin palkkaan sidotuksi.

Työeläkkeissä käytettiin aiemmin ansiotasoindeksiä aina vuoteen 1977 asti. Aloitteen keskeisiä argumentteja on se, että ”nykyinen työeläkeindeksi eli ns. taitettu indeksi ei kykene ylläpitämään työeläkkeen ostovoimaa elintason noustessa”.

Senioriliikkeen kansalaisaloitteen on allekirjoittanut yli 50 000 ihmistä, joten se menee eduskunnan käsittelyyn.

 

Jaa artikkeli:

Kommentit

Jarmo Lius

Hieno ja ilahduttava puheenvuoro keskellä marisijaveteraaneja.

Esimerkiksi pankit eivät juurikaan myönnä pätkätöistä toiseen pomputeltaville nuorille perheille edes autolainaa, heilä ei ole laskelmien mukaan varaa siihen. Sen sijaan pankkiirit auliisti lainaavat "köyhille" eläkeläisille koska näiden tulot ovat kiveen hakatun vahvoja. Suurin uusien autojen ostajaryhmä onkin tästä syystä eläkeläiset.

Ulla-Kristiina Salmi

Aina perustellaan perustuloa sillä, ettei tarvittaisi toimeentulotukea ja muita tukia, jos eläkeläiset jätetään ulkopuolelle, niin nuo tuet tarvitaan edelleen, koska pienieläkeläiset eivät muuten pärjää. Se tulee kalliiks pitää henkilöitä töissä vain eläkeläisten takia, siksi perustulon pitäisi tulla myös heille.

Irja Laamanen

Juuri näin. Tämän herran eläketulot voi huoletta puolittaa tai antaa vain neljäsosan siitä mitä hän tulisi saamaan, niin tietäisi missä todellisuudessa täällä eletään. Inhotta, ällöttää. Tela eläkevakuuttajien kattojärjestö, joka on omilleen järjestänyt muhkeat eläkkeet. Sieltä on hyvä vinoilla niille, joilla ei samoja etuuksia ole.

Pauli Vuorio

Minun ikäluokkani eläkeläisiltä leikattiin jo ensimmäiset 8 työvuotta. -60 luvun alussa
oli normaalia, että 14-15 vuotiaat aloittivat työnteon toisten palkkatyöläisenä ja silloisten
sääntöjen mukaan tehtiin ensimmäiset 8 vuotta töitä ilman eläkkeeseen oikeuttavaa
kertymää.

Hannu Riikonen

Niin pitäisikö 45 vuotta raskasta työtä tehneen ja terveytensä menettäneen vielä miettiä joka päiväistä toimeen tuloaan, joka voi johtua esim. jos puolitetaan eläkkeet ,onko varaa asua omassa asunnossa näitä asioita pitäisi miettiä hamaan vanhuuteen saakka,

Jääskeläisen mukaan tilanne on nyt se, että eläkeläiset on ainoa ryhmä, jonka toimeentulo on tulevaisuudessa turvattu.
Toteaisin edellä artikkelin kirjoittanut Herra ei tästä tiedä mitään.......

Karri Majava

Markku J. Jääskeläinen tarkastelee kokonaisuutta ainoastaan yhdeltä kannalta. Jos joku ei ole sitä vielä huomannut, muutoksen tuulet ovat jo alkaneet puhaltaa eli koko eurojärjestelmä natisee liitoksissaan. On jotakuinkin turha väitellä siitä, kuka pääsee B-hyttiin ja kuka parhaaseen A-sviittiin, kun koko laiva on uppoamisvaarassa.

Tapio Angervuori

Mihin eläkeyhtiöitä tarvitaan?
Oikeasti eläkerahastoja ei tarvita tulevaisuudessa, koska väestöpyramidi suoristuu suurten ikäluokkien poistuessa elävien kirjoista! Työtä tekevän väestön eläkemaksut kierrätetään suoraan eläkeläisille tulevaisuudessa. - Siis mihin eläkerahastot? Ne ovat julkisen velan panttina. Eläkeyhtiöt pitäisi fuusioida esimerkiksi Kelaan, jolloin valtio voisi maksaa nuo yli 100 miljardia ulkomaista velkaa pois. Pottiin jäljelle jäisi vielä ainakin yli 20 miljardia ulkomaisia sijoituksia pahanpäivän varalle, plus kaikki kotimaan sijoitukset päälle. Tällä ekstrarahalla voitaisiin korjata vaikka joitakin eläkkeitä ylöspäinkin, jos näyttää siltä, että järjestelmä ei ole tasapuolisesti kohdellut kaikkia.

Carolus Linden

"Työikäiset ovat solidaarisia kaikille muille. Näin on yhdessä päätetty. Milloin alamme olla solidaarisia heille? Eivätkö he sitä ole muka ansainneet? Jääskeläinen kysyy".
Eivät taida nämä päätelmät aivan perustua käytännön todellisuudessa ilmeneviin tapahtumiin. Työikäisten sodlidaarisuudesta ei varmaankaan ole koskaan päätetty. Eläkejärestelmämme perustuvat enemmän muihin tekijöihin kuin solidaarisuuden osoittamiseen.
Kaikki tämänlainen kansalaisten jaottelu eri ikäryhmiin soveltuu hyvin heikosti käytännön toimintaa ohjaavien päätösten perusteiksi. Tunteisiin ja tunnelatauksiin tällasella tilastolliseen jaottelulluun perustuvalla päättälyllä on kyllä vaikutuksensa.

Timo Uotila

Jo on sidosryhmätoiminnan johtaja antanut asiantuntemattoman lausunnon, kun sanoo:
"Tilanne on nyt se, että eläkeläiset on ainoa ryhmä, jonka toimeentulo on tulevaisuudessa turvattu. "
Vai että turvattu, kun eläke on jotain runsaat puolet vastaavasta palkasta ja vajoaa nykyisellä taitetulla indeksillä yhä alemmas. Köyhimmät eläkeläiset putoavat kaiken aikaa lattian läpi leipäjonoihin ja keskituloiset vajoavat rääsyläisiksi.
Kun eläkkeistä keskustellaan radiossa tai tv:ssä, paikalle kutsutaan eläkeyhtiöiden rahakasojen päällä istuva oligarkkijohtaja. Toimittaja ei tietenkään myöskään edusta eläkkeillä olevia, koska hän on vielä työssä käyvää ikäluokkaa.
Keskituloiset eläkeläiset saavat olla sivussa. Heille jaetaan vain taitettuja indeksejä ja vastaaviin palkkoihin verrattuna korkeampia veroja. Niistä pitäisi riittää tukea vielä heidän työttöminä oleville lapsilleen.
Eläkeläisten ja syrjäytyvien nuorten edut ovat yhteiset. On törkeää Jääskeläisen tapaan yrittää ajaa köyhiä toistensa kimppuun.

Timo Virtanen

Siis tulokattoako esität ? Paljonko paperimies saisi ansaita ? Jos on isot tulot, menee siitä isot maksut. Jos eläkettä leikattaisiin, vakuutusmaksujakin pitäisi leikata. Tulos olisi plus miinus nolla. Mutta kuormasta syöjille en kumarra. Monet tekevät kaikkensa päästäkseen eläkkeelle ennen aikojaan. Heille vastaava vähennys myös eläkkeestä. Jos ei maksa maksuja, ei muuta kuin pelkälle kansaneläkkeelle. Ainakaan kaikki alle 30-50 vuotiaat eivät ole ansainneet työeläkettään.

Tarja Laakso

Tällä hetkellähän maksetaan jo niitä eläkkeitä, joiden maksamista varten 1990-luvulla perustettiin eläkerahastojärjestelmä - siis tasaamaan maksuja.

Joten voisi kuvitella, että tällä hetkellä eläkevarat jo hupenisivat kuten alunperin on ollut ajatuksena - mutta todellisuus on tarua ihmeellisempää. Eläkevarat eivät suinkaan pienene vaan kasvavat kohisten.

Viimeisin tieto taitaa olla vuodelta 2014 jolloin maksettiin toki enemmän eläkkeitä kuin mitä eläkemaksuja maksettiin eli eläkemaksuja kerättiin 20,4 miljardia ja eläkkeitä maksettiin 24,4 miljardia euroa. Voisi kuvitella siis, että eläkevarat vähenevät jo mutta vuonna 2014 eläkevarat kasvoivat kuitenkin 7,03% - ihan vain siksi, että ne meidän aikanaan maksamat eläkemaksut tuottavat sijoitustuottoja, vuonna 2014 yli 11 miljardia. Vuoden 2013 lopussa eläkevarat olivat 162 miljardia, vuonna 2014 lopussa 174 miljardia. Kaukana eläkevarojen hupenemisesta siis.

Entä sitten eläkkeiden taso verrattuna palkkoihin - 1990-luvulla eläkkeiden taso suhteessa keskipalkkaan oli yli 55 %, 2000-luvulla se on pudonnut alle 50%:iin - siis samaan aikaan kun eläkkeelle ovat siirtyneet enenevässä määrin he, jotka ovat itse rahoittaneet eläkkeitään ylikorkeina eläkkeinä joita on rahastoitu (heidän omien eläkkeidensä maksamista varten). Keskimääräinen kokonaiseläke oli vuonna 2015 "huikeat" 1531 euroa (keskipalkka yli 3300 euroa).

EU:n arvioiden mukaan Suomessa eläkekustannukset ovat Suomessa korkeimmillaan 2030-luvulla noin 15% BKT:stä, kun ne tällä hetkellä ovat noin 12% BKT:stä ja palaavat nykytasolle vuoteen 2060 mennessä - ei siis kuitenkaan mitään maatamullistavia korotuksia ja palaavat siis nykytasolle siihen mennessä kuin mitä nyt väitetään että varat loppuvat. Niin pitäääkin loppua, nehän on varattu tuohon suurten ikäluokkien eläkkeiden maksamiseen. Ja kun vuosi 2014 oli ensimmäinen vuosi, jolloin eläkkeitä maksettiin enemmän kuin mitä eläkemaksuja perittiin, niin tilannehan on täysin hallinnassa.

Samoin se pysyy hallinnassa, jos se sidotaan palkkaindeksiin, koska jos palkat pienenevät, myös eläkkeet pienenevät - sitähän indeksit tarkoittavat. Tosin kun niiden taso on palkkoihin nähden laskenut varsin radikaalisti, olisi todella syytä palauttaa niitä lähemmäs palkkatasoa.

Myöskään seuraava maininta ei tue nykyeläkkeiden tason säilymistä nykyindekseillä: "Alkavat työeläkkeet ovat keskimääräisesti korkeampia kuin jo maksussa olevat. Tämä johtuu osittain nuorempien ikäluokkien korkeammista eläkettä kartuttavista palkoista ja osittain myös siitä, että maksussa olevia eläkkeitä tarkistetaan reaaliansiotason muutosta vain osittain seuraavalla indeksillä."

Mutta joo - eläkekattoa kannatan. Mutta eivät taida Kauniaislaiset kannattaa - Kauniaislaisten keskieläke ylittää 3000 euroa ja toki muutenkin pääkaupunkiseudulla eläkkeiden määrä ylittää selvästi Suomen keskiarvon (ollen yli 2000 euroa). Naisten eläkkeet ovat vain 66% miesten eläkkeistä jne. joten voisi olla syytä ennemmin tasapainottaa eläkkeitä kuin viedä loputkin pientä eläkettä saavilta, suurin osa vanhoista eläkeläisistähän elää köyhyysrajan alapuolella (ja suhteellinen osuus siis kasvaa iän myötä).

Näitä kaikkia tietoja kun miettii, niin kyllä tilanne vaikuttaa siltä, että nuorilla ei ole hädän päivää nykyeläkeläisiin verrattuna. Ja jos ja kun halutaan näitä kahta "köyhien luokkaa" ajaa vastakkainasetteluun, on näissä ryhmissä yksi merkittävä ero - nuorten on vielä omalla panoksellaan mahdollisuus parantaa elintasonsa köyhästä vaikka kuinka rikkaaksi, köyhyysrajan alapuolella olevat eläkeläiset eivät pysty enää parantamaan tilannettaan. He ovat nostaneet tämän maan sille tasolle kuin se tällä hetkellä on, he ovat jo oman osuutensa tehneet. Nyt ikävä kyllä nuorempi polvi yrittää kovasti romuttaa aiken, mitä nämä nyt eläkkeellä olevat vanhukset ovat meille luoneet omalla työlläään (nostaneet Suomen sota-ajasta yhdeksi maailman rikkaimmista maista - siinä sivussa pitäneet esimerkiksi Suomen pankkijärjestelmän kasassa 1990-luvulla jne. eli ovat myös kokeneet näitä lama-aikoja ja nostaneet niistä Suomen takaisin jaloilleen).

Lähde: Eläketurvakeskuksen nettisivut

Jarmo Lius

Eläkerahastot kasvavat siitä yksinkertaisesta syystä, että niitä maksetaan yhä. Nykyisin eläkemaksut ovat keskimäärin 24 % palkasta, aikoinaan 1970-luvulla maksut olivat 8 % palkasta.

Rahastot kerättiin helpottamaan nuorten maksutaakkaa, ei kerätty suurille ikäluokille. Jos rahastot kasvavatkin, on aika madaltaa nykyisten työtätekevien eläkemaksuja 1970-luvun tasolle 24 %sta 8%iin.

Tarja Laakso

Niinpä - ne kasvavat koska niitä maksetaan mahdollisesti turhaan kasvattamaan eläkevaroja, joita eläkeyhtiöiden johtajat eivät halua käyttää eläkkeiden maksamiseen vaan omien bonuksiensa kasvattamiseen (sitä kautta että saavat bonuksia eläkevarojen kasvusta).

Niin, nuoret eivät maksa eläkkeitä tällä hetkellä niin paljon kuin me kohta eläkeläiset. Ja meiltä kohta eläkeläisiltä kokoajan kuitenkin pienennetään eläkkeitä (sekä pidentämällä työssäoloaikaa joka sekin voi kostautua juuri nuorille kun eivät saa töitä kun vanhat vievät heidn työpaikkansa) ja pienentämällä eläkkeitäkin toki noiden laskutapojen perusteella.

Työnantajahan ne maksut pääosin maksaa - eivät siis nuoret.

Aimo Wiren

Tekniikka pätkii näitä kommenttejani kun pidempää tekstiä ei jaksa kovin montaa kertaa kirjoittaa uudelleen.
Piti vielä mainita lausuma Belgiasta, jota ei voi hallita tuhannen olutmerkin vuoksi, Suomi pääsee kohta samaan ilman oluitakin.
PS Prof. Virenin teksti yllä antaa myös nuoremmille lisää Ruotsin Astrid Lindgren tyylistä mietiskeltävää.

Kimmo Kiljunen

Markku Jääskeläinen on sikäli oikeassa, että nuorten tilanne on synkkä tällaisena vaikeana lama-aikana. He eivät saa töitä ja 2/3 opiskelee kituuttaen opintolainan varassa. Vakava ongelma, mutta aikojen parantuessa ja iän karttuessa asia oikenee. Eläkeläiset ovat sen sijaan ainoa tulonsaajaryhmä, joiden elintaso laskee lakisääteisesti iän karttuessa. Luonto, ei yhteiskuntapolitiikka, ratkaisee tämän ongelman, sillä 115 vuotiaista kukaan ei enää elä köyhyysrajan alla.