Maanantai 19.11.2018

Tunnin juna -hankkeella ”tosi dramaattinen” vaikutus: ”Pitäisi rakentaa kymmeniä tuhansia uusia asuntoja”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
8.4.2016 18:42
  • Kuva: Turun kaupunki
    Kuva
    Turun ja Helsingin välille suunniteltavan tunnin junan toivotaan pysähtyvän Lohjalla ja Salossa.
|

Turun ja Helsingin välille suunnitteilla olevalla Tunnin juna -hankkeella on isot vaikutukset Saloon ja Lohjaan. Vielä ei ole varmaa, pysähtyykö juna Lohjalla ja Salossa. 

–Tämä on meille hieno uutinen. Salon seudulle tämä on erittäin merkittävä hanke. Samoin Lohjalle. Samoin pääkaupunkiseudulle. Tässä saadaan pääkaupunkiseudun työssäkäyntialuetta laajentumaan huomattavasti, hankkeen erityisasiantuntija Pasi Ahola Turun kaupungilta arvioi Uudelle Suomelle.

Lohjan kaupunginjohtaja Mika Sivulan mukaan Lohja olisi valmis kehittämään rautatieasemansa seutua voimakkaasti, jos Tunnin juna saataisiin pysähtymään Lohjalla.

Sivula arvioi, että Tunnin junan vaikutukset Lohjalle olisi ”tosi dramaattisia”. 

–Eri selvityksissä, joita on vuosikymmenten mittaan tehty, on tullut esille, että Turku-Helsinki-ratayhteyden tuominen Lohjan kautta vaatisi, ja sen varaan pitäisi rakentaa kymmeniä tuhansia uusia asuntoja Lohjalle, Sivula kertoo.

–Aseman seudun kehittäminen olisi tosi voimakasta, ja vaatisi vahvaa kaavoitusta. Lohja olisi siihen todella valmis. Samalla se muuttaisi kaupungin painopistettä kohti junaraiteen vartta, hän lisää.

Ajallisesti junayhteys nopeuttaisi liikennettä Helsingin ja Lohjan välillä. Tärkeää Sivulan mielestä olisi, että Tunnin juna purkaisi ruuhkia, jolloin myös autolla kulku nopeutuisi. Hän uskoo, että Lohjalle tulisi Tunnin junan myötä samankaltainen asema kuin esimerkiksi Hyvinkäälle ja Kirkkonummelle, joista myös kuljetaan junalla Helsinkiin.

–Oltaisiin varmaan silloin vähän samassa asemassa kuin muutkin radanvarsikunnat. Raiteista on selvästi hyötyä, Sivula sanoo.

Salosta Helsinkiin pääsee tällä hetkellä junalla noin 1,5 tunnissa. Jos tunnin juna pysähtyisi Salossa, Helsinkiin pääsisi Salosta noin 43 minuutissa.

Salon Seudun Sanomien pääkirjoituksessa pohdittiin eilen torstaina, että jos Tunnin juna kiitää Salon ohi, kaupungille on enemmän haittaa kuin hyötyä siitä, eikä Salon pidä edes kannattaa koko hanketta.

–Tottakai päivittäinen työssäkäynti helpottuu huomattavasti. Salon seudun kuten Turun seudunkin houkuttelevuus kasvaa investointikohteena kun yhteys pääkaupunkiseutuun on nopeampi, erityisasiantuntija Pasi Ahola kommentoi.

–Iso kuva on, että kyse ei ole pelkästään liikennehankkeesta, vaan ollaan rakentamassa Etelä-Suomen yhtenäistä talous- ja työssäkäyntialuetta. Tämä on tärkeä asia. Kun yhteydet on nopeampia, ei ole niin paljon väliä missä asuu tai missä yrityksen konttori on, hän kertoo.

Salossa työttömyys on ollut kasvussa etenkin Nokian ja Microsoftin isojen irtisanomisten jälkeen.

–Sieltä on vapautunut tosi paljon osaajia muiden työmarkkinoiden käyttöön. Tällainen toimiva nopea liikenneyhteys tekee myös sen, että paikkakunnat kestävät paremmin sitä, jos merkittävä yhtiö lähtee pois. Työttömäksi jääneiden mahdollisuudet laajenevat ja he voivat katsoa töitä kauempaa. Salon tapauksessa Turusta tai Helsingistä, Ahola sanoo.

Myös Turkuun odotetaan isoja vaikutuksia Tunnin junasta.

–Meillä suurimmat vaikutukset ovat siinä, että työssäkäynti ja työmatka-asiointi pääkaupunkiseudulle helpottuu huomattavasti, 

Hän uskoo, että Turun investoinnit tulevat houkuttelevimmiksi Tunnin junan ansiosta.

–Kupittaan alueella on kehittymässä tiedepuistoalue, johon korkeakoulut  keskittyvät  ja sinne rakennetaan merkittävää yrityspuistoa. Kun Kupittaan asema, missä juna pysähtyy, tulee tunnin lähemmäs pääkaupunkiseutua, alueen houkuttelevuus lisääntyy huomattavasti, Ahola kertoo.

Aholan mukaan hankkeen rakennuskustannukset ovat noin 1,5 miljardia euroa. Sen lisäksi suunnitteluun on arvioitu kuluvan 40 miljoonaa euroa. 

–Vaasan yliopistossa tehtyjen laskelmien mukaan hankkeen takaisimaksuaika on alle 20 vuodessa, koska taloudelliset vaikutukset ovat niin merkittävät.

Aholan mukaan Tunnin junalla voisi päästä parhaassa tapauksessa matkustamaan jo 2020-luvun alkupuolella, jos kaikki menee suunnitellusti.

Aholan mukaan tähän asti valmistelussa on lähdetty siitä, että juna pysähtyy Salossa ja Lohjalla.

 
Henkilöt: 
Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Teemu Terava

Kovin on hitaasti herätty Suomessa kehittämään nopeita junayhteyksiä. Monopolilla ei liene ollut siihen tarvetta, eikä poliitikoille liikennejärjestelmän kehittäminen ole ollut etusijalla.
VR on menettänyt etsikkoaikansa ja joutunut tyytymään hintakilpailuun.
Nyt alkaa olla viimeiset ajat ja kiire sittenkin.

Carolus Linden

Ihmettelen kuinka monet edottelevat ratakiskoilla kulkevan liikenteen rakenamista uusille kiskoille. Tuollaisten ratojen rakenaminen kestää niin kauan, että kun liikenne vihdoin voidaan ottaa käyttöön, on sen liikenteen tarpeisiin jo paljon parempia vahtoehtoisia ratkaisuja. Vaikka kiskoilla kulkeva liikenne oli 1800-luvulla parasta teknologiaa, ei se enää ole sitä tänä päivänä, eikä varsinkaan kahdenkymmenen vuoden päästä. (Voi tässäkin Tamperen ratikkasuunnitelmia ihmetellä.)
Parempi olisi laittaa vaikka niitä insinöörejä tutustumaan nykyisiin ja tuleviin vaihtoehtoihin. Saatavaan tietämykseen perustustuen voisivat selvitellä ja suunnitella Suomen oloihin parhaiten sopiviat järjestelmät kiireisenkin kansan kuljettamiseksi.
Jos vatuloinnilta vältytään, ei selvitystyön pitäisi vuosia viedä.
Tässä voisi olla yksi järki- ja kärkihanke.

Markku Lehto

Hanke kuulostaa tolkulta. Laajennetaan PKS:lla töissä käyvien ihmisten vaihtoehtoisia asuinalueita. Tällä on varmasti rauhoittava vaikutus myös asuntojen ja vuokrien hintatasoon, joka puolestaan vähentää asumiskustannuksia ja mahdollistaa työssä käyvien suuremman kulutuskysynnän. Junamatkustaminen on järkevä tapa liikkua. Matkustajat voivat käyttää matka-ajan etätyöskentelyyn, lepoon tai vaikkapa opiskeluun. Tämä toki edellyttää myös junassa toimivia tietoliikenneyhteyksiä, jotka ovatkin merkittävästi parantuneet viime vuosina.

Raideliikenteen entistä voimallisempi kehittäminen pitäisi laajentamaa koskemaan koko maata. Suomessa pohjois-eteläsuunnassa on kaksoisraiteella yhdistetään kaksi mertopolia, noin miljoonan asukkaan pääkaupunkiseutu ja 15 000 asukkaan Ylivieska. Sellaiset asukas- ja raskaan teollisuuden keskittymät kuten Oulu , Raahe , Kemi, Tornio ja Rovaniemi sekä Pohjois-Suomen kaivosalueet on jätetty yhden raideparin varaan.

Aikaisemmin VR kuljetti rekkojen perävaunuja ja rekkoja junilla pohjois-eteläsuunnassa läpi maan. Nyt nämä rekat on tungettu sahaamaan nelostietä pitkin edestakaisin dieselmoottoreiden pakoputket punaisina ja jauhamaan tiestömme lopullisesti rämäkuntoon. Tämän on havainnut jokainen nelostiellä autoileva. Oulussa 2000 -luvun alussa silloisen liikenneministeri Leena Luhtasen käyttöön vihkimä Oulun Oritkarin yhdistelmäkuljetusten terminaali seisoo käyttämättömänä. Siinä ei synnyt sijoitetulle pääomalle paljoakaan tuottoa.
http://yle.fi/uutiset/rekkojen_junakuljetusten_lakkauttaminen_ihmetyttaa...

Päästöpolitiikan osalta tuntuu uskomattomalta, että sähköllä toimivaa kuljetusmuota ei hyödynnetä, vaan kuljetukset suunnataan päästöjä synnyttävään maantieliikenteeseen. Samaan aikaan tullaan julkisia varoja suuntaamaan 200 - 300 miljoonaa euroa vuosittain teknisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta kannattamattomaan tuulivoimaan. Tämän hetkisen tuulivoiman syöttötariffin loppulasku veronmaksajille tulee olemaan 3, 5 - 4 miljardia euroa. Tuolla rahalla saataisiin koko valtakunnan tietoliikenne- ja liikenneinfra päivitettyä ja kehitettyä vastaamaan nykyisiä ja tulevia kuljetus- sekä tietoliikenteen tarpeita.

PS. Nythän tuulivoimapuolella on jo alettu petaamaan seuraavia tukiaismuotoja. Saas nähdä mitkä tekijät ministeriöiden virkamiehet ja hallitus valmisteluissaan asettavat valtakunnan kehittämisen kannalta etusijalle. Jatkuuko valtakunnan julkisten rahojen lypsäminen ? Tuosta lypsetystä rahasta osa valuu suoraan ulkomaille.

Mikko Kangasoja

Takaisin suunnittelupöydän ääreen ja reilusti lisää nopeutta junaan. Jo nyt monin paikoin maailmaa matkataan junalla nopeammin ja me yritetään melkein (!) samaan viidentoista (!) vuoden aikana. Tiedämme kyllä, että me suomalaiset varomme epäonnistumisia, mutta myös varominen voi johtaa epäonnistumiseen.