Tiistai 26.9.2017

Matematiikan opettaja kypsyi järjestelmään ja lopetti kokeet: ”Hälytyskellot soivat, jos oppilas sanoo ettei muista”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
1.6.2016 14:13
Päivitetty: 
1.6.2016 14:42
  • Kuva: Marika Toivola
    Kuva
    Raumalaisen opettajan, väitöstutkija Marika Toivolan mukaan uuteen ns. käänteiseen oppimiskulttuuriin sopeutuminen vaatii oppilailta ainakin kahden viikon totuttelujakson. "Että oppilaat ymmärtävät, että heidän pitää oikeasti ruveta itse tekemään ja opiskelemaan. Mutta lopulta minulla olisi enemmänkin aikaa kuin mitä minua käytetään. Oppilaista muodostuu porukoita, jotka tekevät keskenään".
|

Faktakulma

Rauman normaalikoulun matematiikan opettaja Marika Toivola ohjaa myös opetusharjoittelijoita käyttämäänsä käänteiseen eli flipped learning -oppimiskulttuuriin. Lisäksi hän tekee parhaillaan Turun yliopistolle väitöskirjaa käänteisestä oppimisesta. Hän on kirjoittanut yhdessä Tiina Härkösen kanssa Avoin Matematiikka -oppikirjasarjan, joka on lähtökohtaisesti tarkoitettu oppilaille itse luettavaksi.

Toivolan verkkosivuston mukaan flipped learningissa on kyse ”yhteisöllisestä oppimisesta (collaborative learning), jossa oppilas saa hyödyntää yhteisöä ja opettajaa väylänä omaan motivoitumiseensa. Keskeistä on opettajan roolin muuttuminen itseohjautumista tukevaksi.”

Rauman normaalikoulun matematiikan opettajan Marika Toivolan oppilaat eivät enää pänttää matematiikan kokeisiin opetusjakson tai lukukauden lopussa. Toivola on luopunut perinteisistä kokeista täysin ja tukee uudenlaista ”flipped learning” -oppimiskulttuuriaan niin sanotulla käänteisellä arvioinnilla.

Flipped learning -metodissa opettaja luopuu perinteisistä yhteisistä opetustuokioista. Oppilaat totutetaan omaehtoiseen ja oma-aloitteeseen oppimiseen. Ideana on luottaa oppilaan kykyyn ja haluun oppia, Toivola tiivistää.

Perinteisessä opetuksessa oppilaat opiskelevat usein vain koetta varten, Toivola toteaa, ja arviointi on merkittävin opiskelua ohjaava tekijä. Kokeettomuuden tarkoituksena on päästä eroon juuri tästä perinteisestä ”oksentamiskulttuurista”: siitä, että edellisenä iltana ulkoa opetellut asiat saadaan koepaperille nopeasti ennen kuin ne unohtuvat.

– Kun se tekeminen ei ole rutiinia, koenumerot eivät todellakaan kerro siitä, mitä oppilas todella osaa. Hälytyskellot soivat, kun oppilaat huutavat, että ”en muista tätä”. Yritän sanoa, että matematiikassa ei ole muistamisella kovinkaan paljon sijaa, Toivola kertoo Uudelle Suomelle.

Nykyisin yläasteella ja aikaisemmin lukiossa opettaneen Toivolan oppilailla on kokeiden sijasta eritasoisia testejä, jotka on suunnattu seiskan, kasin, ysin tai kympin osaamistasoille. Olennaista on se, että niihin ei erikseen päntätä ennalta.

– Sääntönä on, että testit pitäisi tehdä niin, että niihin ei ole luettu etukäteen. Vaan siinä vaiheessa, kun oppilaat ovat saaneet koealueen loppuun, katsotaan mitä on siellä selkärangassa ja mitä pitää tehdä [oppiakseen lisää], Toivola kertoo.

Hänen mukaansa opettajan täytyy saada oppilaiden luotto: näiden pitää tietää, että opettaja ei rankaise arvioinnissa siitä, että ensiyrittämällä ei onnistunut.

– Oppilaat opiskelevat oman tasonsa ja tavoitteidensa mukaan ja ottavat sitten testin, jota en korjaa perinteisesti. Enkä anna myöskään numeroa.

Toivola rengastaa virheelliset vastaukset ja oppilas korjaa tehtävät itse.

– Otollisin on tilanne, jolloin voin sanoa oppilaille, että korjatkaapas testi yhdessä. Yhteisiä koepäiviä ei ole. Koska oppilaat tekevät testejä eri aikaan, on minulla aina palautuksen yhteydessä aikaa keskustella opinnoista oppilaan kanssa, hän selittää.

Kahden lukiolaisen keskustelu sysäsi muuttamaan opetuksen

Perinteisten opetuskäytäntöjen mielekkyyttä aiemminkin epäillyt Toivola sai lopullisen sysäyksen oppimis- ja opetuskulttuurin muutokselle vuonna 2012. Hän kertoo asiasta Puheenvuoron blogissaan.

– Kuulin kahden pitkän matematiikan oppilaan keskustelevan keskenään. Toinen sanoi, ”en ikinä lintsaisi matematiikan tunnilta”, johon toinen, ”en minäkään”. Hetkinen, miksi ette? ”Koska tippuisimme kärryiltä.” Molemmat olivat kiitettäviä matematiikan laskijoita ja he pitivät katastrofaalisena tilannetta, jossa joutuisivat olemaan oppitunnilta poissa. Kuinka pettynyt tuon keskustelun jälkeen itseeni olinkaan. Miten olinkin onnistunut tekemään itsestäni noin korvaamattoman? Toivola kirjoittaa.

– Omalla aktiivisuudellani olin tukahduttanut oppilaiden uskon matemaattisiin kykyihinsä. Kun asiaa oikein pohdin, niin kyllä se taisi niin olla, että pureksin heille teorian valmiiksi ja väänsin oikein kunnon rautalankamallin, jolla tehtävät ratkesivat melkein kuin itsestään, hän jatkaa.

Tällainen oppiminen, samoin kuin viime hetken ulkoa opiskelu kokeita varten, ei Toivolan mukaan ole aitoa. Oppilaat saattavat itsekin tietää, että vaikka heillä on kiitettäviä arvosanoja, he eivät ole kiitettäviä osaajia.

– Itselleni tässä suhteessa ongelmallisinta porukkaa eivät ole heikoimmat tai parhaimmat, vaan he jotka tietävät saaneensa kiitettävän arvosanan matematiikasta ehkä väärin perustein. He, jotka ääneen toitottavat, etteivät ymmärrä matematiikasta mitään, Toivola kirjoittaa blogissaan.

Toinen kokeiden haittapuoli on lannistaminen.

– Jos ajattelet, että joku on kutosen [tason] oppilas, niin miksi sille pitää lyödä eteen koe, jossa me nähdään, että kuinka kaukana olet kympistä? Kun me voidaan laittaa sille [oman tasoinen] koe, että hei, sä olet saavuttanut selvästi kutosen tason, ja nyt katsotaan, mitä seiskan tasolle kipuaminen vaatisi, Toivola sanoo.

”Minun järkeeni ei sovi ollenkaan, että neloset ovat hyväksyttyjä. On järjetöntä, että lukiossa oppilaat laskevat, että viimeisellä kurssilla ei tarvitse tehdä mitään, koska voivat ottaa siitä nelosen. Jos Opetushallitus oikeasti haluaa tehdä jotain, niin silloin se poistaa tämän”

Opettajajohtoisuuden sijaan flipped learningissa pääosassa ovat oppilaat ja heidän omatoimisuutensa sekä vertaistoimintansa.

– Jos luokka ns. perinteisemmässä opettajajohtoisessa tavassa on haluttu tasapäistää opettajan valitsemalla opetuksen tasolla, niin flipped learningissa luokan heterogeenisuus nähdään voimavarana. Opettaja ei ryhmittele oppilaita tietyn tasoisiin ryhmiin, vaan oppimisryhmät muodostuvat ennemminkin kaveriperiaatteilla, Toivola kertoo.

Keskenään tehdessä oppilaille kehittyy Toivolan mukaan niin sanottu aktiivinen matemaattinen kielitaito ja usko omiin matemaattisiin kykyihinsä.

– Vähän sama asia, mikä kielten oppimisessa on huomattu aikoja sitten. Aktiivinen kielitaito saavutetaan siten, että oppilaat uskaltavat puhua ja tulla ymmärretyksi. Ei sillä, että he passiivisesti kopioivat opettajan täydellisiä ja huoliteltuja ilmaisuja, Toivola kuvaa.

”Opettajahöpötystä” kaipaava oppilas saa Toivolan mukaan haluamansa joko opetusvideon kautta tai pyytämällä opettajan selittämään asiaa.

Matematiikan osaamisen laskusuunta  ”Nostan syyttävän sormen myös opetushallituksen suuntaan”

Toivolan blogikirjoitus on jatkoa keskustelulle matematiikan osaamisen laskusuunnasta Suomessa, mistä älähdettiin Helsingin Sanomien tuoreessa jutussa. Toivola sanoo suoraan, että laskutaidon rapautumisesta voi hänen mielestään ainakin osittain syyttää Opetushallitusta.

– Selvää on, ettei tilanteeseen löydy yhtä yksittäistä syytä, mutta nostan syyttävän sormen myös Opetushallituksen suuntaan, hän kirjoittaa blogissaan.

Hän avautuu karhunpalveluksista, joita opettajat joutuvat tekemään oppilaille. Etenkin lukioissa opettajat ovat ”kädettömiä” oppilaiden oikeuksien edessä, Toivola väittää.

– Muistan kuinka tuskainen ensimmäinen vuoteni lukion opettajana oli. Kävin useasti rehtorilta kysymässä, että enkö mitenkään voisi estää oppilaiden opintojen etenemistä? Enkö mitenkään voisi olla antamatta oppilaille kurssiarvosanaa? En, koska oli lukiolaki ja oppilailla iso kasa oikeuksia… Ketä palvelee lukion nykyinen systeemi, jossa kolmasosa arvosanoista saa olla nelosia? Toivola ihmettelee.

Lukiossa oppiaineen kursseista yksi kolmasosa saa olla hylättyjä eli arvosanaltaan nelosia ilman, että oppilaan eteneminen opinnoissaan estyy. Toivola ei ymmärrä tätä. Hän ei sallisi hylättyjä kursseja lainkaan.

– Minun järkeeni ei osu, ei sovi ollenkaan, että neloset ovat hyväksyttyjä. On järjetöntä, että lukiossa oppilaat laskevat, että viimeisellä kurssilla ei tarvitse tehdä mitään muuta kuin istua ja kärsiä, koska voivat ottaa siitä nelosen. Paitsi jos niitä on kaksi peräkkäin, silloin tulee este etenemiselle, Toivola sanoo.

– Jos Opetushallitus oikeasti haluaa tehdä jotain ja ruveta nostamaan [matematiikan oppimistuloksia], niin silloin se poistaisi tämän, hän jatkaa.

Toivolan mielestä opetussuunnitelman uskottavuus menee, ”jos se kerran hyväksyy, että nelonen on hyväksytty arvosana”.

– Silloinhan oppilas osoittaa, että mä en ole oppinut mitään, mitä opetussuunnitelmassa on vaadittu!

Yläasteen arvioinnin lepsuudesta puolestaan kirjoitti tällä viikolla vantaalaisopettaja Kai-Ari Lundell. Hänen mukaansa oppilaita ”päästetään läpi armovitosilla, ehtoja ei anneta, luokalle ei jätetä”. Ja lisäksi ”entinen seiska on nyt kasi ja entinen kasi on nyt ysi”.

Onko yksi syy matematiikan osaamiseen heikentymiseen siis arvioinnin lepsuus ja opettajien käsien sitominen, Marika Toivola?

– Yksi syy on se, että arvosanat ovat liian hyviä suhteessa osaamiseen – siihen todelliseen osaamiseen, mikä on tullut rutiinin kautta, Toivola painottaa.

Flipped learning voi osaltaan auttaa, Toivola uskoo. Systeemi mahdollistaa esimerkiksi edistyneimpien oppilaiden etenemisen lukiomateriaaleihin jo yläasteella sekä hyvien oppilaiden matemaattisen haastamisen. Erityisesti heidän on Toivolan mielestä saatava tehdä ja opittava tekemään sellaista työtä opintojensa eteen, mitä tullaan vaatimaan pitkässä matematiikassa.

Tärkeintä on Toivolan mukaan kuitenkin yleinen asennemuutos. 

– Lukiossa useampi lyhyen matematiikan opiskelija tuli sanomaan, että me odotamme sun tunteja, vaikka ennen matematiikka oli inhokkiaine. Kun tätä tehdään omalla tasolla, ja opettaja tulee auttamaan vain kun oppilas haluaa, asenne on muuttunut selvästi.

Opetussuunnitelma ei käske pitämään kokeita

Opetussuunnitelma ei kahlitse opettajia kokeisiin ja niihin perustuvaan opiskeluun, vaan moni Toivolan mukaan ”sortuu” perinteisiin tapoihin lähinnä koulun ja vanhempien paineen ja tottumusten vuoksi.

– Missään ei sanota, että kokeita pitäisi olla, vaan nimenomaan sanotaan, että arvosana ei saa perustua vain koenumeroihin, Toivola sanoo.

Toivola antaa Opetushallitukselle kiitosta uudesta opetussuunnitelmasta, jossa opettajan rooli on olla aiempaa selvemmin oppimisen ohjaaja. Myös sen eteen on hänen mukaansa tehty töitä, että opettajat todella ymmärtävät opetussuunnitelman uudenlaisen hengen.

Toivola kertoo uuden opetussuunnitelman korostavan, että arvioinnin on perustuttava tavoitteisiin ja niiden saavuttamiseen. Perusopetuslaissa puolestaan todetaan: ”Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään oppilaan edellytyksiä itsearviointiin”. Toivola kokeekin toimivansa nimenomaan uuden opetussuunnitelman hengen mukaisesti.

– Sen valossa on kyseenalaista arvioida oppilasta siten, että tavoitteena kaikilla olisi matematiikasta kymppi. Laki ei puhu mitään osaamisen mittaamisesta, mihin me opettajat usein sorrutaan, Toivola toteaa.

Faktakulma

Rauman normaalikoulun matematiikan opettaja Marika Toivola ohjaa myös opetusharjoittelijoita käyttämäänsä käänteiseen eli flipped learning -oppimiskulttuuriin. Lisäksi hän tekee parhaillaan Turun yliopistolle väitöskirjaa käänteisestä oppimisesta. Hän on kirjoittanut yhdessä Tiina Härkösen kanssa Avoin Matematiikka -oppikirjasarjan, joka on lähtökohtaisesti tarkoitettu oppilaille itse luettavaksi.

Toivolan verkkosivuston mukaan flipped learningissa on kyse ”yhteisöllisestä oppimisesta (collaborative learning), jossa oppilas saa hyödyntää yhteisöä ja opettajaa väylänä omaan motivoitumiseensa. Keskeistä on opettajan roolin muuttuminen itseohjautumista tukevaksi.”

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Ville Vulpes

Aikonaan peruskoulussa oli matematiikassa 3 tasoa ja oppilas sai valita millä tasolla opiskelee, Tuo on käytännössä sama asia, ei nyt ihan yks yhteen, mutta sama perusidea. Tämä on siitä parempi, että voi vaihdella aiheen mukaan, kun eri osa-alueet voivat olla eri osaamistasoilla,

Arto Kalevi

Minä sain koulussa matikan kokeissa aina laskuihin oikeat vastaukset, ja nopeasti, mutta kun laskukaava puuttui peperista, oli tuloksena 0 pistettä.
Ne jotka väänsivät paperiin kaavan, saivat osapisteitä, vaikkei lopputuloksesta ollut minkäänlaista tietoa ...
Tänä päivänä käytän laskutaitoani joka päivä, eikä kukaan ole koskaan kysellyt kaavojen perään eikä tule...
axg2 = ö%7 ... ???