Torstai 18.10.2018

Konsultti arvioi: ”Apteekkibisneksen harmaat alueet tulevat kansalaisille kalliiksi”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
4.6.2016 10:38
  • Kuva: Iiro Koskelainen / PharmaPress
    Kuva
    Suomen apteekkimonopoli puhuttaa.
|
Strategiakonsultti ja hallitusammattilainen Minna Isoaho arvostelee Suomen apteekkimonopolia suorin sanoin Puheenvuoron blogissaan, jonka otsikko on ”apteekkibisneksen harmaat alueet tulevat kansalaisille kalliiksi”.
 
–Yhä selvempää näyttää olevan, että apteekkimonopolin ylläpito jarruttaa alan toiminnallista kehitystä ja mahdollistaa tuotteiden ylihinnoittelun. Suomalaisen apteekkijärjestelmän erityispiirteitä ovat mm. staattinen toimilupakäytäntö, tukkukaupan yksikanavajakelu, hintasääntely tukku- ja vähittäishinnoissa sekä  poliittisten päättäjien verovaroin kustantama tuloautomaatti apteekkareille. Näiden erityispiirteiden jääräpäinen vaaliminen tulee kuluttajille kalliiksi, hän kirjoittaa.
 
 
Isoaho huomauttaa, että kilpailu puuttuu apteekkitoimialalla sekä vähittäiskaupasta että tukkuportaasta, eikä apteekkiyrittäjillä ole käytännössä yrittäjäriskiä. Alan toimintamallit eivät hänen mukaansa ole läpinäkyviä ja käytännöissä on mahdollista nähdä jopa kartellimaisia piirteitä. 
 
–Voimakkaasti reguloitu ala on sulkeutunut ja toimintamallien arviointi ulkopuolisten toimesta on ollut vähäistä. Vaikuttaa siltä, että monet käytännöt ovat alan itsensä muokkaamia ilman ulkomaailman reflektointia. Lääkeketjuun on syntynyt harmaita alueita, joita poliitikot ja jopa virkamiehet suojelevat, hän kommentoi.
 
Isoaho myöntää, että lääkehuollon ja lääketurvallisuuden varmistamiseksi tarvitaan sääntelyä ja valtiovallan toimenpiteitä jatkossakin. Hän sanoo kuitenkin ettei enää ei ole perusteita sille, että toiminnan normit täyttävien uusien yritysten tulo alalle estetään. 
 
–Ei myöskään ole perusteita yksikanavajakelulle, jossa perinteistä tukkuportaan roolia vaalitaan muuttumattomana. Monella toimialalla teknologinen kehitys ja toiminnalliset innovaatiot ovat muuttaneet tukkukaupan sisältöä olennaisesti. Myös apteekkitoiminnassa on mahdollisuus kuluttajan kannalta kustannustehokkaampiin ratkaisuihin logistisessa ketjussa.  Ei myöskään ole enää perusteltua jatkaa vanhalla mallilla, jossa alan menestyville yrittäjille annetaan verovaroin rahoitettuja automaattisia tulonsiirtoja, hän huomauttaa.
 
Isoaho arvioi, että lääketukkukaupan yksikanavajakelu ja hankintahinnan sääntely nostavat tuotteiden hintoja. Lisäksi hän uskoo, että nykyiset toimintamallit mahdollistavat vapaakauppatuotteiden ylihinnoittelun. Vapaakauppatuotteilla Isoaho tarkoittaa niitä apteekeissa myytäviä tuotteita, joita ei luokitella reseptilääkkeisiin tai itsehoitolääkkeisiin, esimerkiksi silmätipat, perusvoiteet, vitamiinit ja ravintolisät, joista osa on nykyisin saatavilla vain apteekeista. 
 
–Pahoin pelkään, että poliittinen päätöksentekojärjestelmämme ei kykene uudistamaan lääkehuoltoa ja samaan aikaan avaamaan markkinoita siten, kuin muissa Euroopan maissa on tehty. Liekö syynä välinpitämättömyys, osaamattomuus vai hyvä veli –järjestelmä, Isoaho kysyy.
 
Suomen apteekkimonopoliin ovat aikaisemmin puuttuneet myös kansanedustaja Antero Vartia (vihr.) ja ajatuspaja Liberan tutkimusjohtaja Heikki Pursiainen. Vartia  on esittänyt apteekkialan kilpailun rajoitteiden purkua.
 
 

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Henkilöt: 
Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Teppo Vanamo

Ongelma ei ole aivan niin yksinkertainen kun tuossa annetaan ymmärtää. Sääntelyn purkaminen johtaisi apteekkien katoamiseen pieniltä paikkakunnilta ja niiden keskittymiseen suuriin keskuksiin. Siis harvaanasutuilla alueilla matkat muodostuisivat kohtuuttomiksi. Ainoa keino, jonka olen itse keksinyt tämän ongelman syntymisen estämiseen on säännellyn nettikaupan salliminen.

Ainakin henkilön vakituisesti käyttämien lääkkeiden jakelu tulisi voida hoitaa tukusta suoraan kotiin. Tällainen jakelujärjetelmä pienentäisi yhteiskunnan kustannuksia huomattavasti, sillä merkittävä osa yhteiskunnan vammaisille ja pitkäaikaissairaille tukemista matkoista liittyy apteekkikäynteihin. Kun potilaalla on sähköisen reseptin osoittama oikeus lääkkeiden ostoon ja hän on samoja lääkkeitä käyttänyt vuosikaudet, niin mihin siinä välissä tarvitaan apteekkia?

Iiro Koppinen

Apteekki reseptilääkkeiden osalta sekä sähköverkko olisi sosialisoitava: apteekki perusterveydenhuollon osaksi ja sähköverkko tielaitoksen tms yhteyteen. Sen sijaan taksi, Alko ja maanviljely olisi vapautettava markkinoille.

Lumira Lumus

Kuluttajan ei kannata asioida Suomen apteekeissa, pitää mennä ostoksille muualle, apteekeissa on kailleimmat hinnat kaikilla tuotteilla. Ihmetellä täytyy, että hyvä-veli järjestelmä estää sen muutoksen Suomessa, mikä pitäisi tapahtua, kun ollaan osa EU:ta.
Kansalainen voi tilata tuotteensa mistä tahansa EU.n alueen apteekista, resepti ja muut valmisteet.

Lumira Lumus

Kun Suomessa ei kannateta eikä turvata kuluttajan valintaoikeutta, vaan määrätään kaikille se sama, niin kuluttaja voi itse pitää huolen valintaoikeudestaan kuitenkin EU:n alueen palveluita käyttämällä.
Monopoli tervydenhuollossa ja apteekeissa, lääkeketjuissa on tehokas valinnan vapauden estäjä ja maksujen korottaja.
Mutta siinä ei ole rajoitetta, mistä lääkkeesi haet, jos sinulla on resepti, vaan saat tarvitsemasi lääkkeet.