Maanantai 23.10.2017

Raportti: Lyhyt työkeikka, ja työtön voidaan tulkita yrittäjäksi – “Lisätulo on liian suuri riski”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
10.6.2016 12:25
  • Kuva: Uusi Suomi
    Kuva
    Selvityksen mukaan pienenkin tilkkutyön vastaanottaminen voi vaarantaa aseman työttömänä työnhakijana ja vähentää näin työttömien halukkuutta keikkatöihin.
|

Tampereen kaupungin teettämän selvityksen mukaan tuntipohjaiset, esimerkiksi kotitalouksissa tehtävät keikka- tai tilkkutyöt voivat auttaa työllisyystilanteen parantamisessa. Kuitenkin vaikeasti työllistyville ihmisille työllistyminen on hankalaa myös näissä keikkatöissä, selvitys päättelee esittäen joitakin ratkaisuehdotuksia tilanteeseen.

– On epätodennäköistä, että heikossa työmarkkina-asemassa olevat, kuten työttömät nuoret, maahanmuuttajat ja pitkäaikaistyöttömät, pärjäisivät kilpailussa kotitalouksien keikkatöistä, jos vastassa on osaavia ja kokeneita muita työnhakijoita, raportin tiedotteessa summataan.

Selvityksen tehneen, itsekin jakamistaloudessa toimivan CoReorient Oy:n perustaja Heikki Waris kertoo, että raportin olennaisin huomio on työttömien lainsäädännöllisesti heikko asema keikka- tai tilkkutöihin nähden.

Tilkkutyö tarkoittaa esimerkiksi kotitalouden tilaamaa tuntipalkattua keikkatyötä, joka voi olla vaikkapa nurmikonleikkausta ja jonka teettämistä varten on perustettu useita mobiilisti toimivia välityspalveluita. Työn tekijät eivät tyypillisesti ole perinteisessä työsuhteessa työn teettäjään.

Tämä on ongelma työttömyysturvan ja työttömien työnhakijoiden kannalta, selvitys raportoi. Pienenkin tilkkutyön vastaanottaminen voi vaarantaa aseman työttömänä työnhakijana.

– Työttömän työnhakijan määritelmän (arvioija TE-toimisto) ja julkisten tukien (arvioija kunnan sosiaalivirasto) harkinnanvaraisuus tarkoittaa, että työttömän työnhakijan on varmuuden vuoksi rajattava työntekoaan pienimuotoisemmaksi ja ei-sitovammaksi kuin mitä mahdollinen päätös edellyttää. Työ- ja elinkeinoministeriössä on erikseen päätetty, että työttömän työnhakijan määritelmää ei haluta määritellä yksiselitteisesti, vaan että TE-toimiston virkailijan tulee voida päättää asiasta harkinnan perusteella. Siten [tilkkutyön] välityspalvelu ei voi varmistaa, että työtön työnhakija ei menetä tukiaan, selvityksessä todetaan.

Heikki Waris sanoo, että tästä harkinnanvaraisuudesta johtuen työttömät eivät “välttämättä uskalla lähteä tekemään ylipäätään mitään, mistä voisivat saada jotain korvausta”.

– TE-toimisto voi tulkita heidät esimerkiksi yrittäjiksi. Tai, niillä jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa ja toimeentulotuen asiakkaita, toimeentulotukea soveltava virkamies voi todeta, että nämä tulot eväävät mahdollisuuden saada toimeentulotukea, Waris sanoo.

– He eivät pääse edes yrittämään.

Vaikka tulkinta työttömän asemasta ei muuttuisi, esimerkiksi toimeentulotuen käsittelyyn ja maksatukseen tulee lisäselvitysten vuoksi viivettä, Waris sanoo.

– Usein tällaisilla henkilöillä ei ole varoja, joilla elää tämän ajan ylitse. Silloin se riski on aivan liian suuri siitä lisätulosta, mitä voisi saada [tilkkutöistä].

Selvityksen tekijät ehdottavatkin, että viranomaisten harkintavalta tulee määritellä nykyistä tarkemmin. Wariksen mukaan viranomaisten harkintavalta tarkoittaa sitä, että ihmiset eivät kykene ennustamaan omaa tilannettaan lainsäädännön ja tukien suhteen.

– Pitäisi tehdä ihan numeeriset ehdot, joiden toteutuessa näille henkilöille ei tule mitään ongelmaa. Tässähän toimii erinomaisesti tämä työttömien työnhakijoiden 300 euron suojaosuus, joka on mahdollistanut ihmisten työnteon, mutta se ei päde, jos kyse on toimeentulotuen asiakkaista tai jos lisätulo aiheuttaa sen, että henkilön status tulkitaan yrittäjäksi, Waris kertoo.

– Näistä numeerisista ehdoista [tilkkutyön] välityspalvelut kykenisivät laskemaan, ettei työntekijälle tule riskiä [aseman muutoksesta tai tukien menetyksestä].

Jos harkinnanvaraisuusongelma poistetaan, jää jäljelle vaikeasti työllistettävien altavastaajan asema työnantajan valintatilanteessa. Tämän vuoksi selvityksessä korostetaankin vaikeasti työllistyvien kannustamista ja huomioimista välityspalveluiden toteutuksessa sekä “yhteiskunnallisten kokonaisvaikutusten huomiointia julkisen sektorin osallistumisessa” tilkkutyöllistämiseen.

Waris peräänkuuluttaa parempaa integraatiota työllistämistoimenpiteiden ja tilkkutöiden välille. Hänen mukaansa nykylainsäädäntö lähtee siitä, että tukitoimia ja työllistämistoimenpiteitä voidaan kohdentaa vain kokopäivätöihin, ei selvityksen käsittelemiin keikkatöihin.

CoReorientin selvitystä varten haastateltiin muun muassa viranomaisia, etujärjestöjä, Tampereen kaupungin ja muiden kuntien edustajia sekä järjestöaktiiveja. Selvityksen mukaan viranomaiset näkevät keikkatyön hyvänä keinona parantaa työnhakijoiden työllistettävyyttä, “kun se toteutetaan vero-, työ- ja muun lainsäädännön mukaisesti”. Raportin mukaan keikkatyön markkina on Suomessa vasta kehittymässä, ja julkisen sektorin päätöksillä voi olla huomattava merkitys markkinan kehittymisessä ja ohjaamisessa.

Selvitys löytyy Tampereen kaupungin verkkosivuilta. Selvitystyötä ohjasi Keski-Suomen ELY-keskus.

Henkilöt: 
Yritykset: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Carolus Linden

Tässä ongelmaa syntyy siitä, että keikka- ja tilkkutyötä välittävän yhtiön ei tarvitse ottaa työsuhteeseen henklöitä, joita ne välittävät töihin. Käytännössä ne välttävät työnantajan vastuun, jättämällä sen muiden kannettavaksi. Voidaan arvioida onko tällä tavalla toimivien yritysten toiminta aihellista sallia. Uber-taksit on yksi esimerkki siitä.
Se, että määitetään numeerinen arvo tulolle, joka jää tukien harkinnanvaraisuuden ulkopuolelle, ei poista työnantajanvastuusta koituvia ongelmia.
Tätä ongelmaa voidaan korjata sillä, että harkinnanvaraista tukea saavat henklöt eivät menetä oiketuttaan tukiin sen perusteella, että he katsotaan yrittäjiksi.
Yrittäjäksi katsottavaa henkilöa kohtaa erilaisia yrittiäjyydesta koituvia maksuja. Nämä voitaisiin maksaa, näiden tukia saavien vaikeasti työllistettävien osalta, maksuja vaativille tahoille suoraan, eräänlaiseksi työllistämistueksi muodostuvalla menettelyllä.
Jos tämä saattaa nämä henkilöt kohtuutoman hyvään kilpailuasemaan muihin työnhakijoihin nähden, voidaan tällaista työllistämistukea rajoittaa aiheellisksi osoittautuvalla tavalla ja määrällä.