Maanantai 23.10.2017

Havainto Sauli Niinistön Nato-kommentista: ”Moskovaa on varoitettu”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
18.6.2016 11:49
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Arkistokuvassa Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä.
|
Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä arvioi blogissaan tasavallan presidentin Sauli Niinistön ruotsalaiselle Dagens Nyheterille antamaa Nato-kommenttia. Niinistö sanoi, että Suomi voi hakea sotilasliitto Naton jäsenyyttä, jos turvallisuusympäristö heikentyy. 
 
–Se riippuu nyt Moskovasta, hakevatko Ruotsi ja Suomi Naton jäsenyyttä. Moskovaa on varoitettu, Penttilä tulkitsee.
 
Nato-jäsenyyden kannattajana tunnetun Penttilän mukaan sama viesti on eilen julkistetussa Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa.
 
–Venäjä on dramaattisesti lisännyt sotilaallista aktiviteettiaan Itämeren alueella. Sen tuloksena Suomi ja Ruotsi harkitsevat Nato-jäsenyyttä vakavasti. Jos Venäjä haluaa pysäyttää tämän kehityksen, sen pitää laimentaa retoriikkaansa ja rajoittaa sotilaallista aktiivisuuttaan. Jos nykyinen linja jatkuu, Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys on väistämätöntä, hän kommentoi.
 
 
 

Jaa artikkeli:

Kommentit

Carolus Linden

Suomessa ilmesesti pitäisi Nato-arvioinneissa paremmin saada esiin se, mitä Suomelle ja Venäjälle merkitsee tomenpide, jonka seurauksena Naton ja Venäjän välinen raja sijoittuu Suomen ja Venäjän väliselle rajalle. Turvallisuustilanteen heiketessä tällainen toimenpide tulee enemmän merkiytykselliseksi. Tämä pitäisi ottaa huomioon myös perusteltaessa toimenpidettä tuvallisuustilanteen heikkenemisellä.
Käsitys, että Suomen tulee liittyä Natoon samanaikaisesti Ruotsin kanssa, ei näytä ottavan huomioon sitä, että Venäjälle, ja siten myös Suomelle, ei ole yhtdentekevää onko Naton ja Venäjän välinen raja tällä suunnalla Pohjanlandella tai Suomen itärajalla.

Markku Lehto

Eikö nyt kannattaisi ottaa oppia J.K. Paasikiven ajatuksista pienen maan asemasta suuren maan kyljessä:

Lainaus Paasikiven kirjasta Toimintani Moskovassa ja Suomessa 1939 - 1941, Luku X, Sota:

"Kantani - minun, entisen vanhasuomalaisen - oli kyllä Helsingissä tunnettu. Oli koetettava välttää ristiriitaa. Oli tehtävä erimielisyyttä herättäneissä kysymyksissä, myös tukikohdasta ( Hanko , kirj. huomautus ) , vastaehdotuksia ja koetettava löytää sovitteluratkaisu. Neuvotteluissa voi kyllä sanoa jyrkän "ei", jos on takana riittävästi voimaa, tässä tapauksessa aseellista voimaa. Mutta sitä meillä ei ollut. Pelasimme pienelle kansalle vaarallista uhkapeliä"
Lähde: J.K. Paasikivi, Toimintani Moskovassa ja Suomessa 1939 - 1941, WSOY,Juva 1979, s. 117.

Kiinnitän huomiota kolmeen viimeiseen virkkeeseen. Suosittelisin kaikille asioita seuraaville em. Paasikiven kirjan lukemista. Paasikiven siinä esittämät ajatukset ja pohdinnat ovat edelleen ajankohtaisia.

Petri Kivenheimo

Juho Kusti Paasikivi: "Neuvotteluissa voi kyllä sanoa jyrkän 'ei', jos on takana riittävästi voimaa, tässä tapauksessa aseellista voimaa. Mutta sitä meillä ei ollut. Pelasimme pienelle kansalle vaarallista uhkapeliä."

Tuostahan voisi päätellä, että J.K.P. todennäköisesti kannattaisi nykytilanteessa Nato-liittoutumista: sittenhän takanamme mitä luultavimmin olisi riittävästi aseellista voimaa.

Muistaakseni mies olisi jossain kirjoittanut myös sensuuntaisesti, että Suomen asema suhteessa Saksaan ja Venäjään riippuu ulkopoliittisista suhdanteista seuraavasti:

Silloin, kun voimme valita, liittoudumme Saksan kanssa.

Silloin, kun emme voi valita, jäämme Venäjän etupiiriin.

(Nyky-Saksahan on tunnetusti Nato-maa.)

Markku Lehto

Niin, tämä Paasikiven linjaukset olisi hyvä tuntea, eikä mantranomaisesti tarjota Paasikivi - Kekkosen -linjan mallia sovitettavaksi näihin aikoihin. Paasikivihän ei itse tiennyt moisesta linjasta mitään, koska oli jo kuollut, kun sen jotkut kehittivät tämän käsitteen.

Olen itsekin monesti miettinyt, miten Paasikivi tomisi vuonna 2016, jos olisi presidentti.

Ilkka Korkalainen

Pahin virhe mikä voidaan tehdä on lähteä mielistelemään Venäjän johtoa ja antaa ymmärtää että Suomi kuuluu jotenkin Venäjän etupiiriin. Suomi on osa länttä kaikilla elämänaloilla enemmän kuin itää. Venäläsen kulttuurin kanssa meillä on vähän yhteistä.

Markku Lehto

Niin, jos Suomi alkaa myötäilemään Venäjän nykyhallinnon, Suomen aluetta koskevia, kansallisiin intresseihinsä perustuvia vaatimuksia, niin lopputuloksena Suomi todennäköisesti solmisi Venäjän kanssa YYA-II -sopimuksen.

Markku Lehto

Minusta R.E.J:n ulostulossa ei ole mitään erityistä "rohkeutta" , vaan kyse on tosiasioiden tunnistamisesta ja tunnustamisesta. R.E.J:n kommentit kuvastavat sitä YYA -aikakauden jälkeistä henkistä muutosta, joka on tapahtunut vähitelleen Suomessa. Enää asioista ei vaieta, eikä käytetä kiertoilmaisuja vaan puhutaan asioiden oikeilla nimillä. Täytyy sanoa, että vihdoinkin. Sananvapaus on länsimaisen kulttuurin peruskiviä, jota pitää olla valmiina tarvittaessa myös puolustaa.

Timo-Pekka Mustakallio

Enemmistö Suomen ja Ruotsin kansalaisista vastustaa sotaliitto NATO:on menoa. Jotkut poliitikot harkitsevat ihan omiaan, jos "harkitsevat vakavasti" (EJP) jäseneksi hakemista. Sotaliitto NATO itsekään ei nykytilanteessa ota jäsenhakemusta käsiteltäväkseen, eikä kukaan järkevä poliitikko Suomessa tai Ruotsissa riskeeraa kansan raivoa, jos sen yli kävellään. Muistakaamme, että EU:n "we do it anyway"-linja on johtanut sen hajoamisen partaalle, varsin todennäköiseen hajoamiseen itse asiassa.

Pentti K Hänninen

Minä en usko, että kukaan Suomen " päättäjistä" pystyy vaikuttamaan mihinkään maailman ongelmiin. Isis, jos se haluaa lopettaa sodan se lopettaa. Israel, jos se haluaa lopettaa terrorismin se lopettaa. Nyt, kysymys on. Ja vain ainostaan 1948 sodasta. Jota tuki kaikki maat, jotka ei ymmärtäny jo -39, että Hitler on hullu. 48 traumaa potee koko maailma tällä hetkellä.

Timothy Kestrel

Tilanne Itämeren ympäristössä on muuttunut oleellisesti sitten kylmän sodan. Mahdollisessa kriiritilanteessa Suomi ja Ruotsi eivät voi jäädä ulkopuolisiksi, koska ne ovat EU:n jäseniä ja ratifioineet Lissabonin sopimuksen turvatakuut muille jäsenmaille. Tästä on myös jo ennakkotapaus ja Ranskan esittämän avunpyynnön perusteella Suomi muutti kiireesti lainsäädäntöään sotilaallisesta avuannosta muille EU-maille.

Pitää myös muistaa, että Suomen EU-jäsenyyttä perusteltiin mm. turvallisuuspoliittisin perustein.

Vaikka Suomi ja Ruotsi eivät ole Naton jäseniä ja siten jäävät itse sen turvatakuiden ulkopuolelle voivat esimerkiksi Baltian maat tarpeen tullen vaatia niiltä sotilaallista väliintuloa EU:n Lissabonin sopimuksen turvatakuiden perusteella. Jos tälläisessa tilanteessa Suomi kieltäytyisi niin se toimisi oman turvallisuuspolitiikkansa ja kansainvälisten sitoumustensa vastaisesti.