Lauantai 19.8.2017

Tutkija: Sauli Niinistö joutui hankalaan paikkaan – ”Pakit heti kättelyssä”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
21.6.2016 09:48
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Tasavallan presidentti Sauli Niinistö eilen Kultarannassa.
|

Kokoomuslainen filosofian tohtori ja tutkija Riku Keski-Rauska vertaa Puheenvuoro-blogissaan Suomen Nato-optiota vanhan sadun Porsas Urheaan.

– Toisin kun sadussa esiintyvä Porsas Urhea, tämä turvallisuuspolitiikan voimatekijä ei ole laiha ja nälkäinen eikä sen kärsä ole ohut kuin pakettinappula. Ei, Nato-optio on voimatekijä, joka sekä vaimentaa keskustelun että torjuu uhat. Nato-optio lienee suurin suomalaiskeksintö sitten xylitolin ja astiankuivauskaapin, Keski-Rauska kirjoittaa.

Lue lisää Puheenvuorosta: Nato-optio, tuo sadun Porsas Urhea

Hän arvioi myös, että tasavallan presidentti Sauli Niinistö joutui eilen päättyneissä Kultaranta-keskusteluissa hankalaan paikkaan, kun Ruotsin pääministeri Stefan Löfven toppuutteli Suomen ja Ruotsin puolustusliiton mahdollisuutta juuri kun naapuriyhteistyö oli saanut suuren painoarvon valtionjohdon ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa.

Lue lisää: Suomen valtionjohto: ”Sotilaallisen voiman käyttöä Suomea vastaan ei voida sulkea pois”

Keski-Rauska huomauttaa, että myös keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen ei kannattanut puolustusliittoa Suomen ja Ruotsin välillä.

– Kaiken tämän jälkeen ei voi kadehtia Suomen tasavallan presidenttiä. Miten viestiä uskottavasti kumppanuudesta Ruotsin kanssa, kun partneri ja omat poliitikot antavat pakit heti kättelyssä, Keski-Rauska kirjoittaa.

Keski-Rauska viittaa myös Niinistön kommentteihin siitä, että Suomella on mahdollisuus hakea Nato-jäsenyyttä, jos tilanne muuttuu.

– Presidentin mukaan Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä mitään konkreettista uhkaa, mutta jos tilanne muuttuu "joksikin sellaiseksi, joka on hyvin vakavaa, niin silloin meidän täytyy ajatella uudestaan". Tässä tullaankin mielenkiintoisen kysymyksen äärelle. Milloin Nato-optio – tuo Porsas Urhea – ei enää riitä? Milloin ajattelusta on pakko siirtyä toimenpiteisiin? Keski-Rauska kirjoittaa.

– [Ulko- ja turvallisuuspoliittisessa] selonteossa todetaan, että lähialueen turvallisuuspoliittisen tilanteen takia sotilaallisen voiman käyttöä Suomea vastaan tai sillä uhkaamista ei voida sulkea pois. Mikäli tilanne on näin huolestuttava, on syytä kysyä, miten sulavasti optio muuttuu jäsenyydeksi? hän jatkaa.

Niinistö kommentoi vielä eilen illalla A-studiossa uudemman kerran sitä, eikö Natoon liittyminen ole liian myöhäistä siinä vaiheessa, jos tilanne jo kärjistyy. Niinistö vastasi, että vakuutuksen voi vielä ottaa, kun metsäpalovaroitus annetaan. Niinistö sanoi A-studiossa myös, ettei halua käyttää termiä Nato-optio. Sen sijaan Niinistö haluaa sanoa, Suomi ei sulje itseltään vaihtoehtoja pois.

Niinistö joutui myös eilen yllättäen puolustamaan ruotsalaisten edessä yhteydenpitoaan Venäjän kanssa. Lue lisää: Sauli Niinistö nousi yllättäen esiin yleisöstä: ”Haluan tehdä tämän selväksi” Venäjä-keskusteluista

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
            Jaana Pelkonen
Jaana Pelkonen
Jaa artikkeli:

Kommentit

Jussi Runtti

eikö niinistölle tule mieleen, että saapiko vakuutusta silloin, kun on se ns. palovaroitus tullut voimaan. eli vertaus on todella, todella kehno. vakuutuksissahan on niin, että ei vakuutusyhtiön tarvitse/kannata sitä myöntää, jos on suurempi riski muille vakuutuksen ottajille.

Mark Andersson

Kuka "meistä" haluaa kaatua lännen suuntaan?

Tuskin edes neljännes. Aidosti tuskin lisäksesi monikaan.

Pitääkö sitä suomettumista väkisin harrastaa kun enää ei olisi mikään pakko? Siis sitä uussuomettumista lännen suuntaan.

Markku Lehto

Tämä maa on aina ollut kallellaan johonkin suuntaan. Tosin Talvisodan aikana Suomi yritti olla kallistumista mihinkään suuntaan. Sitä kesti 105 päivää ja sen jälkeen Suomi kallistettiin Moskovaan päin.

Tämän jälkeen kallistuttiin Berliiniin päin , sitten taas Moskovaan päin ja nyt ollaan kallellaan Brysseliin päin. Kyse onkin siitä, mihin päin Suomen kannattaa olla kallellaan ? Johonkin päin tulemme jatkossakin olemaan kallellaan ja parasta olisi, että itse voimme vaikuttaa siihen mihin suuntaan haluamme kallistua.

Teppo Vanamo

Tämähän oli jo aikoja sitten tiedossa oleva asia. Ruotsista päin on jo kuukausia annettu ymmärtää, että liittoutumattomuus on heidän vaihtoehtonsa tässä tilanteessa. En jaksa uskoa, että Sauli olisi omasta tahdostaan itsensä tuollaiseen rakoon laittanut, kyllä siellä on prässiä tullut jostain suunnasta, ja kovaa. Liittoutumattomuus on asia, jossa ei ole välitiloja, se on digitaalinen juttu, ei voi olla vähän liittoutunut.

Siellä on nyt Suomen valtaeliitissä sellainen klikki, joka ajaa käärmettä pyssyyn konstilla millä hyvänsä. Täytyy sanoa, että nolointa Saulille oli se, että hän luotti sellaisten ihmisten puheisiin, jotka puhuvat utopiasta olemassa olevana totuutena. Täytyy vaan sanoa, että toivottavasti Petteri saa nämä NATO-hurahtaneet jonkinlaiseen järjestykseen, muuten meille nauraa jämtlandilaiset heinäseipäätkin.

Tällainen päätön kouhkaaminen on erittäin vahingollista Suomelle ja Suomen maineelle. Ei ulkomaisissa diplomaattipiireissä katsota hyvällä tällaista koheltamista. Ymmärrän kyllä, mistä tämä huoli Suomen asemasta on peräisin, edellisessä sodassa Suomi jäi yksin, ja nyt halutaan varmistaa, ettei niin käy toista kertaa. En kuitenkaan kykene kuvittelemaan sellaista tilannetta, että niin voisi käydä lähitulevaisuudessa.

Jos niin vakava kriisi tulee, että Venäjä haluaa neutraloida Suomen, sehän tekee sen, vaikka sitten ydinaseilla. Hinta siitä olisi kuitenkin niin kova, etten jaksa uskoa, että se uhka on realistinen, eikä sillä sitten olisi enää mitään merkitystäkään. Suomi on laaja harvaan asuttu maa, olemme siis jo valmiiksi myrkyllisiä, voimme lisätä myrkyllisyyttämme parhaiten huolehtimalla puolustuskyvystämme, kehittämällä teknologiaa, joka soveltuu meidän olosuhteisiimme. NATO:a olisimme sidottuja liian tiukkoihin rajoihin teknologin suhteen.

Esitän tähän loppuun oman kantani parhaasta keinosta parantaa puolustuskykyämme. Se on oman puolustusvälineteollisuuden kehittäminen. Kyllä Suomessa osataan tehdä ihan yhtä hyviä sinkoja kuin Ruotsissa, ihan yhtä hyviä raketteja kuin Kiinassa, ihan yhtä hyviä pienoissukellusveneitä kuin Yhdysvalloissa. Aseista pitää Suomen oloissa tehdä yksinkertaisia ja kestäviä. Kehitetään suomalaisia "Kalashnikoveja". Kuinka monimutkainen on panssarintorjuntaohjus, singon ammus, tai 70 kg taistelukärjellä varustettu raketti? Miksi ostamme sellaisia aseita, joita voisimme aivan yhtä hyvin tehdä täälläkin?

Markku Lehto

"... vaikka sitten ydinaseilla." Ydinaseiden käytössä omien rajojen lähellä, kannatta olla 110 % varma tulevien päivien tuulien suunnista.

Oma riskinsä on sitten se, miten muut, joilla noita aseita on, valmistautuvat siihen, että ydinaseiden käyttökynnys olisi laskenut merkittävästi.

Sillä onko ydinasetta käytetty "puolueetonta maata vastaan" ei ole merkitystä. Ydinaseen käyttö tulkittaisiin selkeäksi varoitukseksi muille. Voipi olla niin, että silloin muutkin laittavat kaiken varalta sormensa punaiselle napille. Siinä ei sitten tarvitse olla kuin yksi virheliike, niin sitten rytisee joka suunnasta. Tämä tiedetään tasan varmasti myös Venäjällä.

Markku Lehto

Suomessa on poliitikoissa vielä paljon sellaisia, joiden ulko- ja turvallisuuspoliittista ajattelua ohjaavat, idealismi, mielikuvat, pasifismi tai YYA -ajan ajattelumallit.
Suosittelisin heille J.K.Paasikiven kirjan: "Toimintani Moskovassa ja Suomessa 1939 - 1941" lukemista. Siin Paasikiven ulko- ja turvallisuuspoliittiset arviot , analyysit ja pohdinnat ovat edelleen ajankohtaisia.

Carolus Linden

Varmaan on Ruotsinkin pääministeri jotenkin kateellinen kun Presidenttimme voi keskustella kandenkesken Venäjän Presidentin kanssa. Heillä kun ei edes ole presidentinasemassa olevaa henkilöä.
Tiedä sitten mitä ja miten aiheellista on kertoa ulkopuolisille näistä keskusteluista ja siitä, mitä niissä tulee ilmi Nato-option suhteen. Aivan siitäkin syystä on ymmärrettävää, että Presidenttimme karsastaa sitä käsitettä.
Diplomatia ja sen mahdollisuudet, eivät aina ole täysin yhtenevät kansanvaltaisuuden ja sen mahdollisuuksien kanssa. Siksi on hyvä, että meillä on diplomaattinen, kansanvaltaisesti valittu Presidentti.

Tapio Mäkeläinen

Kuka sen masentavan Nato-optio käsitteen keksi? Kepu vai?
Kielessä on erilaisia kiertoilmaisuja asialle josta ei tohdita oikealla nimellä puhua. Tunnettu on karhu. Nalle, otso, mesikämmen. Nato-optio on minusta kiero-ilmaisu. Mehän ollaan tai siis jotkut ovat sen itse kirjoittaneet ja epäilen ettei "yhtiön" palkitsemiskomitea korviaan lotkauta jos sitä menee esittämään lunastettavaksi kun tulee maksun paikka. Sale on fiksu kun ei jauha soopaa.
En nyt muista tuota Possu Urheaa mutta viesti on selvä. Itse epäilen että sukupolvi tarvitaan vielä että vanhat ajatukset väistyvät.

Markku Lehto

Nato-optio ja ns. pohjoismainen puoulustusyhteistyö kuin myös Ruotsin ja Suomen välinen puolustusyhteistyö ovat niitä epämääräisiä käsitteitä, jolla osa poliittisesta eliitistämme on pyrkinyt torjumaan Naton kanssa tehtävän puolustussopimuksen.

Samaan kastiin kuuluu myös se Suomen Hornettien osallistuminen Islannissa Atlantin alltojen yläpuolella lentämisen harjoitteluun. Siitähän syntyi sellainen sisäpoliittinen soppa, jota varmasti naapurimaissamme joka suunnalla mielenkiinnolla seurattiin. Nekin lentotunnit olisi voitu hyödyntää Suomen ja Ruotsin alueella Nato -maiden koneiden kanssa pidettäviin todellisiin taisteluharjoituksiin. Näitähän oli pidetty jo ennenkin.

Pauli Vuorio

Nyt kun tämä NATO on taas päivittäin median tapetilla niin minua ihmetyttää, miksei
EU-maat käyttänyt hyväkseen esimerkiksi Ukrainan kriisissä tätä NATOn ja EUn
yhteistä Berliinin plus sopimusta, joka kirjoitettiin 16:toista Joulukuuta 2002 NATOn ja
EUn välille. Se antaa EU:lle mahdollisuuden käyttää NATO-kalustoa, jos NATO itse ei ole
kiinnostunut puuttumaan selkkaukseen.

Timothy Kestrel

"Nato-optio" käsitteen keksi Matti Vanhanen ollessaan pääministeri ja selitellessään venäläisten tekemiä ilmatilanloukkauksia. Hän olisi voinut pyytää Kremlistä selontekoa niistä mutta omien selitystensä perusteella ei sitten katsonut sitä aiheelliseksi.

Todellisessa elävässä elämässä Nato-optio on käytettävissä vain sen jäsenmaille. Ne voivat päättää vetoavatko 5. artiklaan vai eivät. Ulkopuolisilla sellaista vaihtoehtoa ei ole.

Sampo Honkala

Samoin jäsenmaat voivat päättää millä tavoin haluavat täyttää 5. artiklan tai haluavatko täyttää sitä ollenkaan. Sanktioita ei ole, jos Naton jäsenmaa päättää ettei sitten osallistukaan Venäjän vastaiseen rauhanoperaatioon. Toisin sanoen, Natossa ei ole minkäänlaisia turvatakuita. On vain turvaoptioita, joiden tarjoamisesta jokainen jäsenmaa päättää itse tapauskohtaisesti.

Esko Kotilainen

Pitää paikkansa,eikös Turkki jo pyytänyt 5. artiklan toteuttamista hetki sitten ,tuliko? Euroopan Nato valtioista yksikään ei tule auttamaan Suomea kriisin puhjetessa,ainostaan taputuksia olalle ja jaksuhaleja tulee.Miksi? Siksi kun ei ole resusseja puolustaa edes omaa maataan.Tiedän tämä Norjan Natomaassa asuvana.Päinvastoin Nato haluaisi Suomen paikkaavan Balttian puolustuksen,koska suomella on vieläkin yksi euroopan maiden vahvimmat puolustusvoimat.Tälläiseen ansaan ei tule mennä.Siitä ei tule muuta kuin harmia.Nähtiinhän se silloinkin kun Pohjan pojat Virolle itsenäisyyden taistelivat.Oma apu ,paras apu,mutta sen on oltava vahva ja järkevä.

Jukka Lampinen

Kun katsoo miten kaksi ryhmittymää, vetää aika tasapuolisesti erisuuntaan, niin johtopäätös on aivan selvä. Tässä tilanteessa paras ratkaisu on puolueettomuus,
varsinkin siksi, että sodan todennäköisyys on noin 5%.
Tervettä järkeä mukaan ja sekopäät vaijetkoon.