Tiistai 17.10.2017

Suomalainen Nato-asiantuntija: ”Pelote palasi agendalle”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
3.7.2016 19:48
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Naton seuraava huippukokous järjestetään ensi perjantaina ja lauantaina Varsovassa.
|
Suomen Nato-edustuston puolustusasiainneuvos Karoliina Honkanen ennakoi, että Nato antaa Varsovan huippukokouksessa ensi perjantaina ja lauantaina selkeän viestin siitä, että hyökkäys yhteen jäsenmaahan  tarkoittaa hyökkäystä kaikkia vastaan ja johtaa liittokunnan yhteisiin vastatoimiin. 
 
–Tämän takeeksi Nato tulee sijoittamaan vahvistetun pataljoonan kuhunkin Baltian maahan ja Puolaan ensi vuoden alkupuoliskon aikana. Kyse on rotaatiopohjaisesta, mutta pysyväisluonteisesta läsnäolosta, Honkanen kommentoi blogissaan.
 
Honkasen mukaan  Venäjän toimet Krimillä, Itä-Ukrainassa ja Syyriassa sekä lisääntynyt ja luonteeltaan arvaamaton toiminta Itämerellä ovat lähtöasetelma Varsovan huippukokoukselle.
 
–Pelotteesta ei juuri keskusteltu kylmän sodan loputtua, mutta se palasi Naton agendalle turvallisuusympäristön muututtua. Nato ei kuitenkaan palaa kylmän sodan uhkamalleihin, vaan liittokunnan pelotteen tulee kattaa 360 asteen mukaisesti kaikilta ilmansuunnilta tulevat uhkat. Läsnäolon lisäksi suunnitellaan tarvittavat vahvistukset. Baltian maille läsnäolon toteutuminen tarkoittaa niiden koko jäsenyystaipaleen tärkeimmän tavoitteen täyttymistä. Myös Bulgaria ja Romania saavat räätälöityä tukea, hän sanoo.
 
Honkanen huomauttaa, että Naton muutos jatkuu Varsovan huippukokouksen jälkeenkin ja vaikuttaa myös Suomeen. 
 
–Naton lisääntynyt läsnäolo Itämeren alueella on Suomen näkökulmasta vakauttava tekijä. Naton muutos vaikuttaa myös käytännön kumppanuusyhteistyöhömme: se avaa oman puolustuskykymme kehittämistä yhä paremmin tukevia yhteistyömuotoja.
 
 
 
 

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Tapani Moilanen

Tuolla asenteella Suomikin melkein tuhoutui kun Talvisodassa sotilaille ei oolut antaa kuin vyö,kivääri ja kokardi......Se että noudattaa sopimuksia ei tarkoita että Idän votkalta,mahorkalta ja hapankaalilta haiseva krapulainen,Nevostoliittoa haikaileva karhu sitä tekisi.

Jarmo Lius

Toki ymmärrän kaikki yhden puolesta periaatteen, mutta en ymmärrä periaatetta siitä näkökulmasta että yksi sun toinen NATO-maa riehuu kuin rikollisjengin jäsen suvereenien maiden, kuten Syyria, kimpussa. Suomen kannalta on hyvin negatiivinen kehitys mikä alkoi 2003 NATOn johtajien USAn ja Englannin hyökkäyksillä Irakiin. Käytännössä kansainvälinen oikeussopimus suvereeneista valtioista päättyi siihen ja alkoi voimakkaimman oikeus.

NATOn tulisi lisätä sääntöihinsä oikeus jopa sotilaallisesti rajata hölmöilevän jäsenen toimintaa kolmatta osapuolta kohtaan. Esimerkkinä Turkin ja Puolan hölmöilyt hävittäjälentokoneen pudotuksessa ja sukellusveneiden törmäyksissä.

Tapani Moilanen

Toista se oli Neuvostoliitossa.Tämää maailmanrauhaa syleilevä maa tuhosi rauhanpolitiikalla itsensä ja venäläisten miesten maksat.Neuvostoliiton aika asevarusteluun meni parhaillaan 40% kansantuotteesa ja suurin siitä rahasta tuli votkan myynnistä....ja Iigorin maksa huusi hoosiannaa.NL romahti omaan mahdottomuuteensa.

Jouni Halonen

Tämähän se perusongelma on. NATO:n suojista yksittäiset vintiöt omien rajojen ulkopuolisten kansallisten etujensa vuoksi tekevät hallaa koko liittokunnalle. NATOn pitäisi tosiaan laittaa omat häirikkönsä kuriin. Taitaa vain olla koko liittokunnan hiljaisesti ajamaa politiikkaa nämä yksittäisten jäsenten sooloilut.

Jukka Lampinen

Kuka pitää eniten ääntä puhuu jatkuvasti sodasta ja uhkista, se joka turvattomuuteen ja sotaan pyrkii.
Itämeri uhkakin oli ennen aivan tuntematon käsite, siitä ei koskaan puhuttu.
Miksi tämä käsite lanseerattiin, luomaan turvattomuutta jota ennen ei ollut.
Miksi meille väenväkisin tungetaan sotaa ja uhkia, täydellisessä rauhan tilassa.
Lopettakkaa sodasta ja sotilaista puhuminen, tukkikaa turpanne pyydän.