Sunnuntai 16.12.2018

Ristiriitaisia Nato-arvioita Suomesta ja Ruotsista: Painostus kasvaa vai turvallisuus vahvistuu?

Jaa artikkeli:
Luotu: 
10.7.2016 19:35
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Naton huippukokous pidettiin viikonloppuna Varsovassa.
|

Naton Varsovan-huippukokousta on arvioitu hyvin erilaisin painotuksin Suomessa ja Ruotsissa. Molemmissa maissa esiin nousi päätös Naton joukkojen läsnäolon lisäämisestä Baltian maissa ja Puolassa: puolustusliitto päätti siirtää alueelle neljän pataljoonan verran sotilaita.

–Tuhat miestä neljässä maassa on poliittinen pelote, mutta se on myös eskalaation ketjussa kannuste seuraaviin kilpavarustelun askeliin. Venäjän vastaus antaa syyn vaatia portaittain suurempia yhtymiä pataljoonien suojaksi, mitä seuraisi lopulta ydinaseilla uhkaaminen ellei vahinkoja tapahdu ennen sitä, Matti Vanhasen (kesk.) entinen valtiosihteeri Risto Volanen kommentoi sunnuntaina julkaistussa blogissaan.

Volasen mukaan alueen sotilas- ja talousmaantiede muodostavat jo nyt Venäjälle korkeimman luokan pelotteen.

–Jo nykyisin Naton voimavaroin Itämerellä Baltian maiden loukkaaminen merkitsisi Venäjän kansantalouden itsemurhaa lähes puolikkaan viennistä estyessä heti, hän arvioi. 

Volanen nostaa esiin myös puolustusministeri Jussi Niinistön (ps.) ja Britannian puolustusministerin Michael Fallonin allekirjoittaman puiteasiakirjan puolustusyhteistyötä.

–Suomen ja Ruotsin kannalta nykyinen kehitys merkitsee kasvavaa painostusta ja salaa tehtyä valmistelua, kuten viimeisimpänä puolustusministeri Niinistön sopimus Englannin kanssa. Syitä siihen ei tarvitse kaukaa etsiä. Englanti on Viroon tulevan Naton pataljoonan johtovaltio, ja Savon Sanomien mukaan ”Iso-Britannian ilmavoimien Eurofighter-hävittäjät lentävät Suomen Hornet-hävittäjien kanssa lentokierroksia Suomen yllä nyt viikoittain.” Naton huippukokouksessa tuotiin esiin kaksilla raiteilla ajaminen, ja Suomi on siinäkin suhteessa Nato-yhteensopiva, Volanen kommentoi.

Kaksilla raiteilla ajaminen viittaa siihen, että Naton uusi politiikka nimettiin Varsovan huippukokouksessa kahden raiteen politiikaksi. Se tarkoittaa sitä, että vaikka Nato lisää joukkojaan se haluaa myös vahvistaa keskusteluyhteyttä Venäjään.

–Nato ei uhkaa yhtäkään valtiota. Pyrimme jatkamaan rakentavaa vuoropuhelua Venäjän kanssa, Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoi.

Lue lisää: Nato-pomo joukkojen lisäämisestä: ”Emme uhkaa yhtäkään valtiota”

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö puolestaan arvioi, että dialogi tuli nyt aikaisempaa selvemmin esille.

–Dialogi tuli nyt selkeämmin esille kuin aikaisemmissa keskusteluissa. Se on hyvässä tasapainossa pelotepainotuksen kanssa, Niinistö kommentoi lauantaina.

Ruotsin entinen pääministeri Carl Bildt näkee joukkojen lisäämisen täsmälleen päinvastaisesta näkökulmasta kuin Risto Volanen.

–Tärkeintä (huippukokouksessa) oli, että Nato palaa perimmäiseen tehtäväänsä, puolustamaan kaikkien jäsenmaidensa alueellista loukkaamattomuutta. Se sai lisää uskottavuutta sitä kautta, että Itämeren alueelle tuodaan neljä uutta Nato-pataljoonaa. Se parantaa myös Ruotsin turvallisuutta, Bildt kommentoi sunnuntai-iltana kirjoittamassaa blogissa.

Venäjällä Naton huippukokoukseen on reagoitu kovin sanoin. Esimerkiksi Neuvostoliiton viimeinen presidentti Mihail Gorbatshov on arvioinut, että ollaan siirtymässä kylmästä sodasta aitoon sotaan.

Lue lisää: Mihail Gorbatsovilta kova arvio: ”Nato valmistautuu hyökkäykseen”

Jaa artikkeli:

Kommentit

Mark Andersson

US parantaa kuin siika juoksuaan: Naton syliin ei ollakaan sikana kiljuen juoksemassa – nyt siis jopa uutisissa, joidenkin blogien lisäksi. Sellaisia valtamedia tarjoaa varsin nihkeästi.

Pitänee taas kiittää. Jo toisen kerran saman päivän sisään, eurojutun lisäksi.

Jarmo Lius

Niin, ei voida sanoa NATOn koskaan suoraan hyökänneen mihinkään maahan. Sen sijaan NATOn jäsenvaltiot hyökänneet lukuisiin maihin tuhoten niiden suvereenit hallinnot. Kahdessa maassa NATOn jäsenmaat epäonnistuivat - Syyria ja Ukraina. 2013 USA uhkasi hyökätä Syyriaan "kemialliset aseet" tekosyynään. Venäjä ja Kiina estivät sen purjehtimalla laivastollaan alueelle suojelemaan liittolaistaan. Epäonnistuttuaan Syyriassa länsi siirsi tähtäimen Ukrainaan, saikin poliittisesti miehitettyä osan maasta mutta jälleen Venäjä tuki liittolaistaan. Ukraina hajosi maana.

Nyt tähtäin on jälleen tarkennettu. Meidän on estettävä tilanteen kärjistyminen.

Olli-Pauli Sarvaranta

Vanha kaiku on askelten:

Nato on aloittanut valmistelut kylmän sodan laajentamiseksi aidoksi sodaksi, Gorbatshov kommentoi brittilehti The Independentin mukaan.

–Kaikki Varsovassa esitetty retoriikka kertoo halusta julistaa sota Venäjälle. Nato puhuu puolustuksesta, mutta tosiasissa valmistautuu hyökkäykseen, hän jatkoi.

Naton vaatimattomatkin puolustukselliset toimenpiteet koetaan Venäjällä uhaksi, miksiköhän? Miten ihmeessä joku voi edes kuvitella, että Naton 28 jäsenmaata saataisiin yksissä tuumin sopimaan hyökkäyksestä Venäjälle. Puolustautumaan kylläkin, ja siitähän kenkä puristaa, eikö?

Jukka Lampinen

Kun venäläinen pieraisee, on kyseessä uhkaava kaasuhyökkäys Suomeen.
Meidän oma aktiivisuus ja painostus on ollut valtavaa, muutenhan ei mitään tilannetta edes olisi,.
Kukaan ei enää edes muista Ukarinaa, eikä se oikeastaan ketään kiinnostakkaan.
Toisen maailman sodan traumat purkauttuu vasta nyt, hulluna Venäjä vihana.
Tässä tilateessa on kyse, meidän henkisestä sairaudestamme ei Venäjä uhasta.