Keskiviikko 12.12.2018

Köyhyystutkija ruokahävikistä: ”Pitää yllä leipäjonojen maailmaa”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
12.7.2016 11:46
  • Kuva: Petteri Paalasmaa/Uusi Suomi
    Kuva
    Maria Ohisalo.
|

Köyhyystutkija, oppositiopuolue vihreiden varapuheenjohtaja Maria Ohisalo oli tänään Porin Suomi Areenassa keskustelemassa ruokahävikistä. Ohisalo tekee väitöskirjaa leipäjonoissa kävistä ihmisistä, joita on Ohisalon mukaan kymmeniä tuhansia Suomessa.

Ohisalon mukaan leipäjonokuvio elää osittain ruokahävikistä.

– Se on noidankehä, joka pitää yllä leipäjonojen maailmaa, vaikka leipäjonoihin liittyy myös monia sosiaalisia ongelmia, Ohisalo sanoi.

Ohisalo kritisoi sitä, että usein epäterveellinen ruoka voi olla edullisempaa kuin vaikkapa kasvikset. Samalla hän kehui suomalaista Satokausikalenteria, jonka kanssa S-ryhmä tekee yhteistyötä. Satokausikalenterin ideana on, että kuluttajat suosisivat kulloinkin sesongissa olevia kasviksia.

Ruokahävikistä oli keskustelemassa myös maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.). Suomi Areenan yhteydessä Kuluttajaliitto kerää kaikilta suomalaisilta hävikkilupauksia siitä, miten vähentää ruokahävikkiä omassa arjessa.

– Arvostan ruokaa, syön lautasen tyhjäksi, kuului ministerin lupaus.

Ohisalo puolestaan lupasi suunnitella ruokaostokset entistä paremmin.

Suomalaisten hävikkilupauksista kootaan taideteos elo–syyskuun Hävikkiviikolle. Tempaukseen voi osallistua sosiaalisessa mediassa.

Ohisalo pitää tärkeinä eri kuntien aloitteita, joissa päiväkotien ja koulujen ylimääräistä laitosruokaa myydään edullisesti ulos. Ruokakauppojen hävikin pienentäminen on ministeri Tiilikaisen mukaan tärkeää sekä kuluttajille että tuottajille.

– Hävikin synty on kustannettava myyntiin menevien tuotteiden katteissa, Tiilikainen muistutti.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Gaius Säteri

Löytyisiköhän jostain rohkea kauppias, joka myisi vain tilattua ruokaa? Kauppaa käytäisiin rekisteröityjen asiakkaiden kanssa, jotka tilaavat seuraavan päivän ostoksensa netissä tai paikan päällä. Tilatut ostokset maksetaan, vaikka niitä ei noudettaisikaan.

Riittäiskö jossain kaupungiosassa tarpeeksi ihmisiä lähtemään mukaan tällaiseen? Tällä metodilla hävikki lähestyisi nollaa.

Irja Laamanen

Jo ympärille katsomalla näkee, että Suomessa syödään liikaan. Kauhistelen kauppakärryjen täyteyttä. Usein olen miettinyt paljonko siitä kärryssä olevasta ruoasta lopulta syödään. Ihmiset ovat muuttuneet. Ostoslista auttaisi pitämään ostokset kurissa ja kukkaron paremmassa hallinnassa.
Hävikkiä huomaan silti itsekin, sillä olemme pienperheessäkin erilaisia syöjiä ja ruoan hankkijoita. Toinen haluaa aina uutta syötävää, vaikka vanhaakin olisi jäljellä. Leipä varsinkin, tuoretta pitäisi aina olla. Kovin pientä määrää ruokaa ei edes kannata tehdä.

Sepetius Kangas

Olen syönyt kouluruokaa tosin siitä on aikaa. Meillä oli jotain marjapuuroa., Mannapuuroa, Peruna keittoa jossa oli osin paleltuneita lanttuja ja perunoita. Koulun kellari oli vähän huono. Maito ja leipä piti tuoda kotoa. Syötävä oli kaikki mitä ruuan jakelija keittäjä astiaan laittoi. Jos ei syönyt astia laitettiin kaappiin ja koulun jälkeen syömistä jatkettiin. Siiten vuosien jälkeen olin oppilaitoksessa jossa tarjottiin päivittäin kaksiateriaa ja illalla kahvit. Asuttiin myös samassa koulun asuntolassa. Sitten seuraavassa koulussa jouduin ostamaa koulun ruokalasta itse ateria kerran päivässä. Ilta eli loppuaika syötiin omia eväitä. Ranskanleipää halpaa lenkkimakkaraa ja palan painikkeeksi piimää, maitoa tai vettä. Sittemmin jonkin verran tai paljon myöhemmin olen tehtävieni yhteydessä saanut syödä eri kouluissa samaa ruokaa kuin oppilaat. Todella loistavan makuista ruokaa. Ehkä ihmisen pitäisi arvostaa enemmän ruokaa. En vieläkään voi jättää lautaselle mitään. En varmaan ole hyvä esimerkki siitä miten suhtaudun valituksiin koulujen ruuista. Koska en vieläkään syö yhtä hyvin kotona kuin mitä oppilaat koulussa syövä. Ja minulta ei myöskään sen vuoksi mene yhtään kompostiin parasta ennen päivämäärän vuoksi. Ruokaa on ennen kohdeltu kunnioittavasti ja oikeastaan mitään syytä ei siitä ole luopua.

Matti Kankaisto

Aina löytyy ihmisiä ilmaisjakelujonoon. Siellä jonottavista osa on liian laiskoja työntekoon. Ongelma on lajittelu. Ei ylimääräruuan, vaan ihmisten. Ruokaa on yli tarpeen, mutta ei se ole ilmaista. Joku, eli työssäkäyvät ovat senkin maksaneet.

Sepetius Kangas

Ei sen ilmaita pidä ollakkaan. sehän on lahja selaisille joilla sitä ei ole. Ja joka muuten heitettäisiin pois. En ymmärrä ihmisiä joiden äly ei riitä tälläistä tajuamaan. Nos vanha sanan lasku sanoo toki. Parempi maassa kuin jumalatoman suusa.. Ja myös tämä " Hyvä antaa vähästäänkin. Paha ei paljostaakin. Tapeltakoon noiden kansa.

Jukka Tujula

Olen duunissa Suomen suurimman ruokajakelijan suurimmassa logistiikkakeskuksessa. Eniten minua risoo luomu hevi. Luomutuotteethan pakataan muovirasioihin. Kun yksi klementiin on homeessa, niin koko rasia lähtee biojätteeseen. Jos kamat myytäisiin irtona hävikki olisi tuhansia kiloja pienempi viikossa.

Lumira Lumus

Kaikesta ruuasta tulee biojätettä, se on luonnollista ja se kompustoituu takaisin maaperään, mitä luomumpaa sen parempi, kemikaaleilla ja muovipakkauksilla höystetyt ovat saastetta luontoon ja ihmettelen miksi ihmisen pitäisi niitä syödä, jos ovat luonoolekin haitaksi, eivätkä muka kelpaa biojätteeksi.
Nämä teollisuuden valmismössöt ja niiden ylisuuri ja hallitsematon tuotanto on suurin jäteongelma. Jalostusteollisuudesta ne ovat peräisin, ei kotitalouksissa ole tämä jalostusteollisuus.
Järjettömältä vaikuttaa tämä jätteen kierrätys-

Lumira Lumus

On käsittämättömän suuri se saasteongelma tässä teollisessa jalostuksessa ja se metalli, muovi ja teflonpakkauksissa.
Pelkkä puhdas ruoka biojätteenä ei ole ongelma, se osa kuuluu luontoon takaisin.
Kaikkialla maailmassa ollaan herätty tämän jätteen maaperän ja vesistöjen saaste ongelmiin. Eikö tässä tilanteessa olisi syytä herätä, miten paljon siitä maksetaan, että ravintona myydään saastepakkauksia?
Se on järkyttävää, että kaikki saadaan valmmiiksi pilattuna ja maksetaan kallista hintaa.
Luonnonravinnon teollinen saastuttaminen on suurinta ruokahävikkiä, se ei ole enää terveellistä ja tätä ruokahävikkä tuetaan veronmaksajienkin varoilla. Suuri tuhlaus ja ruokahävikki.
Se, että aidosta kasvi ja eläinperäisestä ravinnosta osa biojätteenä palautuu luontoon takaisin(näin tapahtuu luonossakin kaikki käyttämättä jäänyt maatuu takaisin luontoon.
Täysi vääristymä syyttää kotitalouksia ruokahävikeista, suuri kauppojen hyllyillä hinnoitelta, sapuskana myytäviä tuotteita, on jo hävikkirokaa, jossa sitä ravinto-osuutta ei taida juurikaan olla.
Politiikot, jotka nyt syyttävät koteja ovat hyväksyneet, tukeneet raaka-aineiden muuttamisen juuri tuoksi hävikkiruuaksi ja sieltä se ongelma tulee.