Perjantai 20.7.2018

25–44-vuotiaat naiset pomppaavat esiin kuvassa – ”Tämä kuittaisi puolet työllisyystavoitteesta”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
17.8.2016 11:58
  • Kuva: SAK
    Kuva
    Naisten työllisyys on Suomessa heikompaa kuin Ruotsissa 25-44-vuotiaiden ikäryhmissä.

Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK haluaisi parantaa synnytysiässä olevien naisten työllisyyttä. Suomessa 25-44-vuotiaiden naisten työllisyys on selkeästi heikompaa kuin Ruotsissa, SAK:n pääekonomisti Olli Koski toi esiin SAK:n medialle järjestämässä seminaarissa.

–Jos 25-44-vuotiaiden naisten työllisyysaste olisi Suomessa sama kuin Ruotsissa, Suomen koko työllisyysaste olisi noin 1,5 prosenttiyksikköä nykyistä korkeampi. Tämä olisi erittäin merkittävä parannus, Koski kertoi.

Yksi selittävä tekijä Suomen ja Ruotsin erolle on Kosken mukaan perheen hoivavastuiden epätasa-arvoinen jakautuminen. Koski toteaa, että naisten työllisyysaste on suurin piirtein samalla tasolla kaikissa muissa ikäryhmissä, paitsi iässä, jossa on kyse pienten lasten hoivavastuista. Ruotsissa on käytössä malli, jossa isälle ja äidille on kiintiöity perhevapaata tietty määrä. Suomessakin kannatusta saanut niin sanottu 6+6+6-malli pohjautuu Ruotsin malliin.

SAK vaatii hoivavastuiden tasaisempaa jakamista isän ja äidin kesken myös Suomessa.

–SAK joustavoittaisi etuuksia ja antaisi vanhemmille vapauden päättää muun muassa vapaiden sijoittelusta, Koski kertoo.

SAK:n mukaan kannustinloukkujen purkaminen sujuvoittaa perheen ja työn yhdistämistä sekä rohkaisee vanhempia jakamaan vastuuta. 

Koski nosti esiin myös hallituksen tavoitteen työllisyysasteesta.

–Hallituksen työllisyysastetavoite on 72 kun meillä nyt on 69. Tämä kuittaisi noin puolet siitä [hallituksen tavoitteesta], jos naisten työllisyys paranisi tuossa 25-44-vuotiaiden ikäryhmässä. Sen takia SAK on esittänyt oman perhevapaauudistusmallin, jossa on enemmän vapautta perheellä päättää itse näiden vapaiden jakautumisesta, Koski sanoi.

–Me uskomme, että se [SAK:n perhevapaauudistusmalli] johtaisi siihen, että perhevapaat jakautuisivat tasaisemmin, naiset pysyisivät enemmän työelämässä, eikä tulisi niin pitkiä poissaolojaksoja, mikä vaikuttaisi siihen, että palkkaerot [miesten ja naisten välillä] tasaantuisivat ajan myötä, hän lisäsi.

SAK vaatii hallitusta tarkastelemaan perhevapaauudistusmallia keväällä. Koski muistutti, että kaikkien eduskuntapuolueiden naisjärjestöt ovat julkaisseet yhteisen tiedotteen, jossa kehuttiin SAK:n esitystä hyväksi.

–Tällainen konsensus kun on, niin ei pitäisi olla mahdotonta, ettei tätä voisi laittaa valmisteluun tänä syksynä ja tehdä varsinaiset päätökset siitä ensi vuoden keväällä hallituskauden puoliväliriihessä, jossa kuitenkin hallitusohjelmaa tarkastellaan varmaan aikaa paljonkin. Tämä on meidän vaatimus ja ehdotus hallitukselle, Koski sanoi.

SAK julkaisi esityksensä perhevapaamalliksi huhtikuussa. SAK:n esityksessä vaaditaan muun muassa, että 12 kuukautta vanhempainrahaa ja kuuden kuukauden hoitoraha jaetaan tasan vanhempien kesken. 

SAK esittää vanhempainrahaan henkilökohtaista kolmen kuukauden kiintiötä, jota ei saa luovuttaa toiselle vanhemmalle.

–Isät käyttävät hyvin pienen osan perhevapaista. Äitien hoitovapaat ovat pitkiä, mikä heikentää naisten työmarkkina-asemaa sekä näkyy naisten eläkkeissä. SAK haluaa rohkaista isiä perhevapaille jakamalla vanhempainrahat ja hoitorahan vanhempien kesken tasan, SAK kertoo esityksessään.

LUE LISÄÄ: ”800 €/kk 6 kk ajan” – Uusi esitys pikkulasten vanhemmille

Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Mika Peltokorpi

Jos äiti ei ole töissä äitiyslomalle jäädessään, niin tämä yhtälö on käytännössä mahdoton. Vanhan lain aikaan laskin, että meillä vanhempien yhteiset netto-tulot olisivat tippuneet 40%, joten isyysvapaa ei ollut käytännön vaihtoehto. Lisäksi kun viimein olisi voinut/halunnut olla edes yhden viikon kahdesta kuusta hoitamassa, ei ollut enää mahdollista, kun ei ollut ollut lainkaan isyyslomalla sitä ennen. Mutta käytin toki kesälomiani ja joustovapaitani siihen, että pystyin olemaan kotona auttamassa.

Joustavampi käytäntö tähän tuli myöhemmin, nykyisen lain tullessa voimaan. Viimeisen lapsen kohdalla tuli itsellä kuitenkin se lapsus, että työnantajalle olisi pitänyt ilmoittaa 2 kk aiemmin isyyslomalle jäämisestä. Varoaika jäi lopulta pari viikkoa lyhyeksi, niinpä jäi tuokin viikon tai kahden isyysvapaa sitten käyttämättä. Sen pistän täysin omaan piikkiini.

Toki, jos tulotilanteemme olisi ollut päinvastainen, olisin mielelläni vaikka maksimoinut isyysvapaat. Eli käyttäkää isät isyyslomia!

SAK:n esitys on kuitenkin yhdessä mielessä huono: jos perheen on mahdotonta käyttää isyyspäiviä, pitääko perhettä rangaista siitä ottamalla perheeltä vanhenpainraha pois? Lisäksi tietyissä tilanteissa tämä itseasiassa nostaa valtion kuluja (kuten meille kävi ensimmäisen lapsen kohdalla, kun äitiysraha tämän lapsen osalta evättiin). Keskimäärin toki tämä tuonee merkittäviä säästöjä äidin osalta, kun työssäkäynyt äiti tipahtaa aiemmin perussairauspäivärahalle, jos isä jatkaa töissä.

Lisähaasteita tuovat seuraavat seikat. Onko myös työnantaja valmis ottamaan on/off äidin töihin tai miten työnantaja siihen velvoitettaisiin (tämä on todennäköisesti ratkaistavissa helposti, mutta vaatii eteenkin yrityksissä asennemuutosta)? Lisäksi isän ollessa isyysvapaalla hänen sosiaalietuutensa nousevat ja verotettava tulonsa pienenee. Eli kansantaloudellisesti tämä voi hyvinkin olla lopputulokseltaan negatiivinen. Mutta onhan sitä ennenkin normatiivisia lakeja tehty. Yritysten lisäksi myös perheet tarvitsevat tietopaketin siitä, miten uusi laki vaikuttaisi vanhempainvapaisiin ja -rahaan.

Toistan, että kannatan ehdottomasti vahempainvapaiden suurempaa jakoa vanhempien kesken, mutta kaikki jäykkyydet (kuten päivien/tukien kiintiöinti toiselle vanhemmalle) vaikeuttavat tällaisen mallin toimivuutta - eteenpäin on menty, mutta kaikesta kiintiöinnistä pitäisi mielestäni luopua, sillä kaikilla perheillä ei yksinertaisesti ole mahdollisuutta käyttää isyyslomaa. Eli tässä mielessä mikä tahansa em. tapaan kiintiöivä ehdotus on tällaisia perheitä syrjivää.

Siinäpä sitä lainlaatijoille pohdittavaa. En ole kateellinen.

Tapani Moilanen

Kuuntelevat liikaa Li Anderssonin oppeja.Kun meillä oli 3 poikaa pienenä niin päivähoito-ongelmat ratkaistiin siten että vaimon kanssa jaettiin Hesareita klo 03-5.30 7 päivänä viikossa,8:s oli kiertävä vapaa.Sitten menin päivätöihin josta tulin 16,30....ellen jäänyt ylitöihin.Tätä jatkui 13 vuotta.

Jokke Kaksonen

Tasapuolisin ratkaisu olisi tasata äitiyslomakulut kaikkien yritysten kesken, veroja ylös ja kaikki äitiyslomakulut valtion hoidettavaksi. Nykyään nuo kulut hoidetaan kaikkien synnytysiässä olevien naisten alemmalla palkkatasolla, sekä useissa paikoissa suosimalla mielummin miehiä työntekijöiksi. Tämä myös poistaisi kohtuuttoman riskin pienyrityksillä naisten palkkaamiseen. Kun miettii 4 hengen yritystä josta yksi työntekijä jää äitisylomalle, se vastaa sitä että 200 hengen yrityksessä 50 työntekijää lähtisi samaan aikaan äitiyslomalle. Monenko yrityksen luulisitte kestävän tuollaisen iskun. Jos kulut maksettaisiin verovaroista, pienyritykset uskaltaisivat palkata naisia helpommin ja naiset ja miehet olisivat paremmin samalla lähtöviivalla työtä hakiessaan.

Tiina Teittinen

”Hallituksen työllisyysastetavoite on 72 kun meillä nyt on 69. Tämä kuittaisi noin puolet siitä, jos naisten työllisyys paranisi tuossa 25-44-vuotiaiden ikäryhmässä.”
Ikäryhmän naisten heikkoa työllisyysastetta selittävänä tekijänä pidetään sitä, että lasten hoivavastuu on pääosin kyseisen ikäryhmän naisilla, mikä onkin todellisuutta.

Se mitä en ymmärrä, on päättely Suomen koko työllisyysasteen paraneminen 1,5 prosenttiyksiköllä, jos hoitovastuu jakautuisi paremmin perheissä. Eikö isä sitten olisikaan poissa työelämästä hoitovapaalla ollessaan?

Toinen ihmetyksen aiheeni kohdistuu siihen, eivätkö työnantajat palkkaa sijaisia vanhemmuusvapaiden ajaksi? Vajavaisen ymmärrykseni mukaan tilalle palkattu henkilö näkyy työvoimatilastoissa työllisenä. Ja aikanaan hoivavapaalta palaava vanhempi päättää hänen työsuhteensa. Yhtään uutta tilastoja kaunistavaa työpaikkaa ei ole syntynyt.
Vai onko niin että hoitovapaalle lähtijän tilalle ei useimmissa tapauksissa palkata sijaista? Tämä ongelma tuskin on ratkaistavissa artikkelissa mainituin toimenpide-ehdotuksin.

Tavoite hoitovapaiden tasaisemmasta jakautumisesta on perusteltu ja sen hyödyistä olen täysin samaa mieltä. Sitä en ymmärrä, miksi asia on valjastettu työvoimapolitiikan keppihevoseksi.
Tarkoituksenani ei ole saivarrella, vaan toivon että saan asiallisia vastauksia ihmettelyyni niiltä osin, kun työllisyysmatematiikkani on riittämätön.

Lumira Lumus

Yhä useampi jää sinkuksi ja lapsia ei kannata Suomessa enää synnyttää. Vasta kun on oma yritys, joka menestyy, kannattaa harkita lasten hankkimista. Moni nainen jo ymmärtää hankkia lapsen yksinään.
Maahanmuuttajat hankkivat lapset ja perustavat perheitä Suomeen. Ei se ole enää koti eikä perhe, mihin sillä perusteella, että on töissä tullaan määräämään kodin asioista.

Tuija Salminen

Ovatko tilastoissa mukana maahanmuuttaja naiset? He eivät ole työmarkkinoilla olleet eivätkä tule olemaankaan...luku ja kirjoitustaidottomuus ei ole valttia työelämässä. Maahanmuuttajat ovat keskittyneet perheiden kasvattamiseen...suuri lapsiluku on ansaintakeino. Isien osuudesta ei edes voi maahanmuuttajien kohdalla puhua...moniavioiset miehet elävät itsekin sosiaalituillla...
Suomalaiset perheet joutuvat suunnittelemaan tulevaisuuttaan ja lasten hankkimista...toisin kuin maahanmuuttajat....
Kaikenlaisia tilastoja vääristävät maahanmuuttajien kasvava osuus....tilastojen varaan ei voi tehdä enää päätelmiä siitä kuinka asiat todellisuudessa ovat....ellei maahanmuuttajiin kohdisteta pakkotoimia työllisyyden suhteen kuten nyt suomalaisiin kohdistetaan.