Sunnuntai 24.6.2018

Li Andersson: Palkkani oli 6 €/tunti – sillä ei pärjäisi, ja siksi minimipalkka tarvitaan Suomen lakiin

Jaa artikkeli:
Luotu: 
16.9.2016 16:16
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Vasemmistoliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Li Anderssonin mielestä minimipalkka tarvittaisiin 225 000 työehtosopimusten ulkopuolella olevan työntekijän turvaksi.
|

Nuorena kuuden euron tuntipalkalla töitä tehnyt Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson katsoo, että kenenkään ei pitäisi Suomessa joutua työskentelemään niin alhaisella palkalla.

– Olen nuorempana ollut töissä alalla, jossa ei silloin ollut työehtosopimusta, ja silloin mun tuntipalkka oli kuusi euroa. Itse pärjäsin sillä silloin sen takia, että asuin kotona, mutta jos olisin asunut omassa asunnossa ja vastannut kaikista omista menoistani, en olisi pystynyt tulemaan sillä kuukausipalkalla toimeen, Andersson totesi eduskunnan kansalaisinfossa järjestetyssä tilaisuudessa perjantaina.

Vasemmistoliitto esittää kymmenen euron minimipalkkaa Suomeen. Suomessa on työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan lähes 225 000 palkansaajaa, joiden palkoista ei ole sovittu lainkaan työ- tai virkaehtosopimuksilla. Päättämällä minimipalkasta myöskin työ- ja virkaehtosopimusten ulkopuolella olevien palkoista sovittaisiin laissa.

Lue myös: Vasemmistoliitto: Minimipalkka 10 €/h Suomen lakiin

Sosiaalipolitiikan dosentti Jouko Kajanoja, entinen SKP:n työvoimaministeri vuosilta 1981–1982, oli vasemmistoliiton tilaisuudessa arvioimassa Anderssonin esittämää ehdotusta 10 euron minimipalkasta.

– Kuulin juuri eilen, että pääkaupunkiseudun rakennusalalla työskentelevistä 50 prosenttia on ulkomaalaisia. Kaikki näkevät, että palveluammateissa tämä kasvaa aika nopeasti. Se on aika iso tekijä. Näiden tekijöiden seurauksena on yleinen eriarvoisuuden kasvu, kun ansiotulot eroavat toisistaan ja yhä useampi ei tule enää kohtuullisesti toimeen ansioillaan, Kajanoja sanoi.

Vasemmistoliitto katsoo, että juuri minimipalkan käyttöönotolla voitaisiin lakiteitse turvata jokaiselle työntekijälle oikeus kohtuulliseen elintasoon.

Keskustelua kilpailukyvystä ja Wahlroosista

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen tavoitteena on ollut Suomen kilpailukyvyn nostaminen alentamalla yksikkötyökustannuksia. Käytännössä tämä ollaan toteuttamassa kilpailukykysopimuksessa pidentämällä työaikaa ilman, että työntekijöiden palkat nousevat. Sipilän mukaan tämä tuo yritykselle pitkällä aikavälillä enemmän resursseja, jolloin yrityksillä on mahdollisuuksia palkata lisää työntekijöitä ja investoida. Oppositiossa on suhtauduttu epäileväisesti siihen, palkkaavatko yritykset siitäkään huolimatta lisää työntekijöitä, vai valuvatko tulonsiirrot esimerkiksi entistä suurempina osinkoina omistajille.

Vasemmistoliiton esitystä on tuoreeltaan kritisoitu siitä, että joidenkin alojen työehtosopimusten minimipalkat ovat kymmenen euron rajaa matalammat, ja lakiin kirjattu minimitaso voisi aiheuttaa työpaikkojen menetyksiä sekä laskea Suomen kilpailukykyä. Andersson ei näe 10 euron minimipalkkaa ongelmana Suomen kilpailukyvylle.

– No ovatko palkat korkeammat Suomessa kuin meidän kilpailijamaissa? Jos tarkastelee yksikkötyökustannuksen hintaa, ei ole. Päinvastoin Suomen teollisuudenkin puolella meidän palkat ovat varsin kilpailukykyisellä tasolla verrattuna Saksaan ja Ruotsiin. Tämä on ensimmäinen virhe hallituksen ajattelumallissa, Andersson sanoi.

– Toinen virhe on se, että jos halutaan parantaa suomalaisen vientiteollisuuden kilpailukykyä, niin onko palkkakilpailu edes mahdollinen keino sitä tehdä? Jos vertaamme Suomea esimerkiksi Venäjään tai Baltian maihin, me emme tule sitä palkkakilpailua koskaan voittamaan, hän lisäsi.

Anderssonin mukaan suomalaisten vientiyritysten vahvuudet ovat tuotteiden laadussa, korkeassa osaamisessa ja toimitusvarmuudessa. 

–Suurin ongelma vientiteollisuudessa on rakennemuutos. Nokian korkean tuottavuuden työpaikat ovat hävinneet meidän teollisuuden puolelta. Niitä uusia korkean tuottavuuden tuotteita ei luoda palkkakilpailulla vaan luodaan nimenomaan sillä, että meillä on riittävät resurssit tuotekehitykseen ja tutkimukseen. Nyt niitä on vähennetty. Tekesiltä, Suomen akatemialta ja korkeakouluilta on leikattu, Andersson kertoo.

Kajanoja ihmettelee valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäen elokuista lausuntoa, jonka mukaan suomalaisten pitäisi hyväksyä palkkaerojen kasvu. 

– Hetemäki esitti, että tuloeroja pitäisi lisätä, mikä lisää eriarvoisuutta. Se on hämmentävää, koska sekä [taloudellisen kehityksen järjestö] OECD että [kansainvälinen valuuttarahasto] IMF ovat molemmat esittäneet aika vahvasti sitä, että tuloerojen lisääminen on talouden kehityksen kannalta huono asia, suurempi tulojen tasa-arvoisuus lisää kansantulon vauhtia tai talouskasvua. Tutkimustulokset viittaavat tällaiseen arvioon, Kajanoja sanoi. 

Anderssonin mukaan työelämäkeskustelu on viimeisen vuoden aikana pyörinyt liian pitkälle vain sen ympärillä, kuinka paljon työntekijä maksaa.

– Ikään kuin Suomen kilpailukyvyn keskeisin ongelma olisi se, että meillä on liian korkea palkkataso meidän vientiteollisuudessa. Vasemmistoliitto ei jaa tätä hallituksen esittämää analyysia, Andersson sanoi.

– Meidän mielestämme pitäisi työmarkkinapolitiikassa keskittyä siihen, että vahvistetaan ne vahvuudet, joita Suomella on ja tähänkin asti ollut eli panostetaan osaamiseen, tuotekehitykseen ja tutkimukseen. Panostetaan investointien lisäämiseen, erityisesti tuotekehityksen puolella ja logistiikkaan, hän totesi.

Vasemmistoliiton mukaan työelämän ongelmat liittyvät työelämän tasa-arvoon, työtä tekevien köyhyyteen, vastentahtoisen osa-aikatyön yleistymiseen ja työpahoinvointiin. 

– Nythän monet kokoomuslaiset ja elinkeinoelämän keskusliitto ovat viimeisten kuukausien aikana kampanjoineet matalapalkkatyön lisäämisen puolesta siitä huolimatta, että ei ole mitään näyttöä siitä, että suuret palkkaerot ja korkea työllisyysaste olisivat yhteydessä toisiinsa, Andersson sanoi.

Finanssivaikuttaja Björn Wahlroos ehdotti keskiviikkona, että  Suomessa otettaisiin perustulo käyttöön, mutta palkkoja laskettaisiin.

Andersson ei innostu Wahlroosin ehdotuksesta.

– Emme kannata sitä, että perustulo kytketään tällaiseen yleiseen palkanalennuslinjaan tai malliin, vaan perustulon suurin etu on, että se mahdollistaa lyhytaikaisemman työn vastaanottamisen, Andersson kommentoi.

Hän uskoo, että pahimmillaan Wahlroosin ehdotus olisi sellainen tulonsiirto yrityksille, joka johtaisi liiankin rajuun palkkojen laskuun.

Alla Vasemmistoliiton esityksen Twitterissä kohtaamaa kritiikkiä.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Henkilöt: 
Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Kari I. Mattila

Minun ensimmäisen työni palkka oli 1,5 penni / metri? Siitä huolimatta olen päässyt elämässä eteenpäin. Ja vaikka ylioppilastutkinto puuttuu, niin myös rehtoriksi. Olen pahoillani, mutta kun poliittinen päättäjä (joihin itsekin kuulun) on noin pahasti erkaantunut ihmisten elinkaaresta, erilaisuudesta ja tekee valintoja suppealla katsantokannalla (että ensimmäisen palkan tullessa pitää asua yksin, olla kaikki kotinifra kunnossa ja itse kyetä nuo maksamaan), niin silloin hän ei ole oikeasti selvillä siitä kansasta ja kansalaisten elämästä jota hän väittää edustavansa.

Juha Kuikka

You were lucky! Minun ensimmäinen palkkani oli penni per metri - sokerijuurikkaita harventamassa. Kun kilometrin oli harventanut kyyryssä kuokalla, niin oli tienannut kymmenen markkaa, eli 1,6 euroa. (Mutta toki se oli vuonna 1968).

Timo Virtanen

No kun se minimipalkka on kyllä este näitten kolmen pointin toteutumiseen. Ja sitäpaitsi, tämä minimipalkka houkuttelee maksamaan pelkkää minimipalkkaa yhä useammalle. Vai sitäkö Andersson haluaakin ? Minusta Harkimon isku osui ihan oikeaan kohtaan, kun hän kysyi, montako yritystä Andersson on perustanut ? A on tyypillinen katsomosta huutelija, jolla itsellä ei ole mitään kokemusta työpaikkojen luomisesta .

Jukka Kautto

Mikä helvetti on ihmisten päässä vialla, jos odottavat täyspäivätyötä tehtävän hintaan alle toimeentulominimin. Idea on sama kuin 1800-luvun englantilaisilla taloustieteilijöillä, jotka väittivät ettei talous voi toimia ilman orjuutta.

Tuomas Sikander

Se oli niiden 1800-luvun todellisuutta.
Englannin imperiumihan perustui orjatyöhön ja on sillä rakennettu. muuten se ei edes olisi ollut mahdollinen, se on tutkittu ja todistettu fakta.

Nyt pitäisi ilmeisesti lähteä rakentamaan Brysselin sisäsiittoisille pankkiireille uutta halpaimperiumia vanhoilla hyväksi koetuilla kujeilla.
._.

Juhani Vinberg

Tuon koulutuspohjan ja poliittisen aseman omaavalla ihmisellä tulisi olla taloudesta jo sen verran tietoa, että työntekijälle ei voi maksaa enempää palkkaa, kuin mitä työ tuottaa. Työnantaja ei ole sosiaalitoimisto, vaan sosiaaliapu kuuluu yhteiskunnan velvollisuuksiin

Marja-Liisa Kalkela

Saako se yrittäjä leipänsä työntekijänsä työpanoksesta? Jonka se myy ja josta saa rahansa.
100% saa itse pitää rahansa jos nyrkkipajassaan tekee itse työt.
Työntekijä (kuten alihankkija) myy työpanoksen sitä tarvitsevalle yritykselle.
Työn teettäjä maksaa siitä .Kyse on kummankin elannon hankkimisesta ,ilman valtion,veroalmuja tukina.
Kun yhteiskunta tarjoaa verovaroilla yrityksille toimintaedellytykset.Halvan energian,verohelpotukset,logistiikan ym. "sosiaaliavut" . Jotain vastinetta siitä on myös yrittäjilläkin.

Tapani Moilanen

Valmetin Telakalla oli lähtöpalkka 10mk elli 1,6€ tunnissa mutta silloin ei tämä jäkyttävä Andersson ollu vielä synynytkään.Töitä tehtiin kun leipä oli makkeeta ja soluasunnossa asutiin.Niihin ei voisi laittaa edes n€€ker€itä...se olis pahemman luokan r&tsismia.Näillä eväillä Suomea rakennettiin.Sitten tuli Kommunistit jotka väitti että eiku lakkoon vaan,jos oli palkkapäivä,oli Perjantai tai joku muu agitaatiokokous tai hengennostatusjuhla Sirppiliiterissä (Sturenkadun työväentalolla)