Lauantai 16.12.2017

Turvapaikanhakijan palkannut yrittäjä: ”Miksi osaajia työnnetään ulos Suomesta?”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
16.9.2016 19:28
  • Kuva: Akukon Oy
    Kuva
    Akukon Oy:n toimitusjohtaja Ari Lepoluodon mielestä viranomaisten tulisi toimia aktiivisemmin irakilaisten turvapaikanhakijoiden erilaisen osaamisen saamiseksi yritysten käyttöön eikä "työntää heitä ulos Suomesta".
|

Arabiankielisessä maailmassa on muutakin kuin sotia ja kurjuutta – muun muassa valtava, kielitaitoa edellyttävä markkina. Tämän huomioimista peräänkuuluttaa akustiikan ratkaisuihin erikoistuneen konsulttiyhtiö Akukonin toimitusjohtaja Ari Lepoluoto, joka on huolissaan Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden osaamisen hukkaamisesta.

Lepoluoto on palkannut työharjoittelun kautta yritykseensä töihin irakilaisen arkkitehdin, Hassanin, joka odottaa vielä päätöstä turvapaikkahakemukseensa. Lepoluodon on siis helppo samaistua naantalilaiseen yrittäjään Pekka Vahteraan, joka ihmetteli mielipidekirjoituksessaan irakilaisen työntekijänsä kielteistä turvapaikkapäätöstä.

– Mielestäni tämä turvapaikka-asia – siis se, myönnetäänkö turvapaikkaa vai ei – ei edes ole tärkein kysymys tässä keskustelussa. Näin vientitoimintaa harjoittavan, keskisuuren yrityksen näkökulmasta ihmetyttää se, minkä takia näitä ihmisiä ei edes haluta yrittää työllistää Suomessa, Ari Lepoluoto sanoo Uudelle Suomelle.

Lepoluoto toteaa, että irakilaisten turvapaikanhakijoiden joukossa on ainakin tietty joukko koulutettuja osaajia, jotka osaavat kieliä ja voisivat arabiankielisyytensä sekä Lähi-idän kulttuurin ymmärryksensä vuoksi olla hyödyksi suomalaisille vientiyrityksille. Tietoa turvapaikanhakijoiden osaamisesta ja koulutuksesta ei kuitenkaan ole saatavilla työnantajille, jotka heitä haluaisivat palkata, Lepoluoto sanoo.

Sen sijaan, että tulijat yritettäisiin saada yhteiskunnan käyttöön, ”Maahanmuuttovirastossa nähdään hirveästi vaivaa, jotta osaavia ja hyvällä työmotivaatiolla varustettuja ihmisiä saataisiin pois Suomesta”, Lepoluoto kritisoi.

– Näin voi päätellä siitä, että suurin osa irakilaisista turvapaikanhakijoista saa kielteisen päätöksen, joissa musta on muutettu valkoiseksi kirjoittamalla paljon sanoja peräkkäin. Näin heidät palautetaan mitä ilmeisimmin hengenvaarallisiin olosuhteisiin, Lepoluoto toteaa.

– Miksi ihmeessä Suomessa ei nähdä vaivaa näiden ihmisten saamiseksi työmarkkinoille ja sitä kautta kuluttamaan ja luomaan taloudellista toimeliaisuutta?

Migri: Työnantaja ei voi vaikuttaa turvapaikkapäätökseen – mutta työntekijän oleskelulupaa voi hakea

Yritysten kritiikissä on osittain kysymys tiedon puutteesta ja tiedonkulun ongelmista, selviää Uuden Suomen soittaessa Maahanmuuttovirastoon (Migri). Viraston tiedotuksesta kerrotaan, että työperusteisen eli niin sanotun työntekijän oleskeluluvan hakeminen onnistuu sekä kesken turvapaikkaprosessin että jopa kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeenkin.

Varmaa työperusteisen oleskeluluvan saaminen ei tietenkään ole, vaikka hakijalla olisi pysyvä työsuhde. Työntekijän oleskeluluvan myöntämisessä noudatetaan TE-viranomaisten työvoimapoliittista harkintaa: onko toimeentulo riittävä, onko työnteko jatkuvaa vai tilapäistä sekä onko alalla paljon kotimaisia työttömiä – eli onko ulkomaiselle työntekijälle tarvetta. Lisäksi palkkauksen ja työehtojen tulee olla suomalaisten käytäntöjen mukaisia.

– Uusi hakemus otetaan huomioon ja katsotaan samassa prosessissa [turvapaikkahakemuksen kanssa]. Saattaa käydä niin, että ei saa turvapaikkaa, mutta saa työntekijän oleskeluluvan. Tai saattaa käydä niin, ettei saa kumpaakaan, Migrin viestinnästä kerrotaan.

Mikäli prosessi työntekijän oleskeluluvan hakemiseksi käynnistyy, ei kielteisenkään päätöksen saanutta entistä turvapaikanhakijaa poisteta maasta tänä aikana. Prosessiin pääsemisen edellytys on kuitenkin todistettu työpaikka.

Migristä todetaan, että asiassa on voinut syntyä tietokatkos työnantajien sekä maahanmuuttoviranomaisten välille. Turvapaikanhakijoiden työllistäminen on käytännössä muuttunut merkittäväksi kysymykseksi työnantajien kannalta vasta viimevuotisen ilmiön jälkeen.

Ari Lepoluoto ilahtuu Migrin vastauksesta. Hänen saamansa vaikutelma on kuitenkin, että turvapaikanhakijoita ”ensisijaisesti työnnetään ulos Suomesta”. Vientiyritykselle juuri turvapaikanhakijan kansainvälinen kulttuurintuntemus voi olla olennaista, jolloin kotimaiset työttömät eivät anna samaa lisäarvoa.

Lepoluoto huomauttaa lisäksi, että työperusteisen oleskeluluvan tarveharkinta on työnantajalle ylimääräinen, työntekijästä riippumaton rekrytointiriski.

– Työsuhde voidaan siis katkaista. Se on yrittäjälle riski, hän sanoo.

Kielteinen turvapaikkapäätös katkaisee hakijan työnteko-oikeuden. Lepoluodolle on selvää, että Akukon tulee auttamaan Hassania työntekijän oleskeluluvan saamisessa.

– Jos hän joutuu meiltä pois, niin tässä vaiheessa se jo haittaa meidän liiketoimintaamme, Lepoluoto sanoo.

Akukon pyrkii parhaillaan aktiivisesti kansainvälistymään, ja yrityksellä on muun muassa yksi työntekijä Itä-Jerusalemissa ja useita Baltian maissa. Lähi-idässä on toteutettu hankkeita, kuten Palestiinan Länsirannan alueen ensimmäinen akustiselle musiikille tarkoitettu konserttisali, jonka akustiikan suomalaisyhtiö suunnitteli.

Näin ollen arkkitehti Hassan kiinnosti yritystä, kun hänestä vinkattiin suomalaisen verkoston kautta. Selvisi, että hänellä oli alempi korkeakoulututkinto arkkitehtuurin alalta Mosulin yliopistosta.

Lepoluoto arvioi, että tutkinto vastasi kutakuinkin suomalaista tekniikan kandidaattia, eli oli laajempi kuin täkäläinen AMK-insinöörin tutkinto mutta ei aivan vastannut suomalaista ylempää arkkitehtuurin tutkintoa. Tutkinnot ovat Irakissakin olleet siinä määrin kansainvälisesti harmonisoituja, että vertailukohtia löytyy, Lepoluoto sanoo.

– Tutustuin tutkintosisältöihin. Niitä löytyi paitsi Hassanilta itseltään myös Mosulin yliopiston sivuilta, jotka olivat yllättäen pystyssä vielä, vaikka itse Mosul ei taida olla kovin hyvin pystyssä, Lepoluoto kertoo.

Yhteistyö aloitettiin työharjoittelulla, joka toteutettiin poikkeuksellisella tavalla palkattomuuden vuoksi. Lepoluodon mukaan Maahanmuuttovirastolta ei saatu ohjeita harjoittelun toteuttamiseen.

– Me teimme sitten sopimuksen siitä, että Hassan saa olla meidän tiloissa ja tutustua erilaisiin hommiin, mutta ei voi osallistua asiakasprojekteihin, koska me emme tietenkään laskuta projekteista, joita tekee palkaton ihminen, Lepoluoto kertoo.

– Kun hän tutustui meidän duuneihimme, me samalla sinä aikana tutustuimme häneen. Sitten tehtiin määräaikainen työsopimus ja hän rupesi saamaan palkkaa.

Muutos tapahtui nopeasti, sillä Hassan aloitti harjoittelun huhtikuussa ja alkoi saada palkkaa kesäkuussa.

Lepoluoto toivoo, että Suomen valtio pyrkisi tietoisesti saattamaan muitakin työhalukkaita irakilaisia kasvavan palveluvienti- ja matkailubisneksen käyttöön, ja huomioisi Lähi-idän kaupalliset mahdollisuudet.

– Kannattaisi katsoa sinnekin, eikä vain Kiinaan, Lepoluoto toteaa.

Henkilöt: 
Yritykset: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Jaakko Aalto

Omituista taivastelua. Migrin vastaus oli asiallinen ja selvä. Työnantaja voi hakea työntekijän oleskelulupaa. Ei turvapaikkasysteemiä ole tarkoitettu siirtolaisuuden ohituskaistaksi. Jos sitä sellaisena yritetään käyttää, se menettää sekä uskottavuutensa, että oikeutuksensa.

Ari-Pekka Leppänen

Näköjään monilla menee työnhaku ja pakolaisuus sekaisin. Migrin vastaus oli asiallinen ja Akukon voi palkata kaverin töihin ihan ilman pakolaisstatusta.

Mitä pakolaisten palkkaamiseen tulee niin EI Suomi ole yksin tässä. Saksassa suuret teollisuusyritykset ovat olleet haluttomia palkkaamaan pakolaisia suuressa määrin. Merkelkin patisteli jo.

Juhani Vinberg

Työperäinen maahanmuutto on ihan eri asia kuin humanitaarinen turvapaikan haku. Jos on hyvä työntekijä, niin työnantajan suosituksen perusteella saa helposti työperäisen oleskeluluvan. Ihan turhaan tuossa Lepoluoto yrittää sekoittaa tähän vielä pakolaisasian. Migrin kommentti on asiallinen ja totuudenmukainen, Vahteran ja Lepoluodon omat motiivit jäävät kyseenalaisiksi.

Timo-Pekka Mustakallio

MIGRI väittää tekevänsä kaiken lakia tai säännöstöä kirjaimellisesti noudattaen - mikä tuo väistämättä mieleen esimerkiksi Saksan tapahtumat 1933-1945. Silloin kuin ilmeisesti nytkin inhimillisyys, ihmisarvo on ikävästi päässyt unohtumaan. Järjettömyyden huippu on mielestäni luoda Suomeen väestöryhmä, mikä joutuu elämään ehkä vuosikausia limbossa, pystymättä palaamaan länsivaltojen valtapelin sekasortoon suistamille kotiseuduilleen (Iso-Britannian Foreign Affairs Select Committee kuuluu tuoreeltaan julkaisseen jyrkästi Cameron-hallintoa Libyan tapahtumista 2011), mutta pystymättä liioin rakentamaan uutta eksistenssiä Suomessa. Tuntuu kuin kansliapäällikkö Nerg suorastaan passiivis-aggressiivisesti yrittäisi luoda maahamme tilannetta, jossa "välitilaan" jätetyt kenties ajautuvat rikoksen tielle pysyäkseen hengissä: ketä tällainen kylmäsydäminen politiikka palvelee?

Vastaesimerkiksi mainitsisin Suomen Yrittäjien ehdotuksen (Akukon-yhtiön toteutuksen kaltaisen), missä turvapaikanhakija otetaan yritykseen koejaksolle, ja koejakso voidaan aikanaan muuttaa vakinaiseksi työksi. Tällainen järjestelmä on osoittautunut toimivaksi paitsi Akukon-tapauksessa myös muuallakin, vaikkapa Saksassa. Suomi pystyisi kenties sijoittamaan ja integroimaan suuren osan nyt "välitilaan" ajetuista ihmisistä... mutta Päivi Nergin kaltaiset pitävät visusti huolen, ettei "Suomen ihme" sittenkään voi toteutua: Suomen ihme siinä mielessä, että maamme selvisi ihan kunniallisesti vuosi sitten maamme rajoille saapuneesta pakolaisten ensi aallosta, ja sillä olisi mahdollisuus myös onnistua jatko-ongelmien tyydyttävässä ratkaisussa.

Entäpä rahoitus? Se olisi varmaan järjestettävissä monikanavaisesti, jos viitseliäisyyttä ja kaukonäköisyyttä osoittaen. Islamistinen maailma on yhä aika koskematon markkina-alue, muinainen Mesopotamia kulttuurin tyyssija, ja sotimisen ennen pitkää loppuessa on monenlaisia mahdollisuuksia tiivistää sen ja Suomen yhteyksiä - esimerkiksi Suomi voisi koulutuksen suurvaltana suunnitelmallisesti korottaa maahamme tulleiden koulutuksen tasoa, jopa kehittää koulutusjärjestelmän jolla olisi kantavuutta myöhemminkin, rauhan ja järjestyksen palattua Lähi-Idän alueelle. Auttamalla tulijaa me avaamme odottamatta ja yllättäen mahdollisuuksia hedelmällisille yhteensattumille, joiden seuraamukset voivat olla mittaamattoman arvokkaita ja hyviä.

Olavi Nieminen

Saksa aikoinaan taloutensa nousuun Gastarbeiter-systeemillä.
Miksi ei osaavia pakolaisia saa työllistää.
Maaseutu autioituu ja työtä löytyy. Sitten on siivoamista ja lumitöitä ym, muttei tekijöitä.
Missä on innovatiivisuus, ideat ja organisointikyky?
Nyt avustetaan ja kielletään työllistäminen. Kotouttaminenkin ontuu.

Juha Vainio

Tälläkin kaverilla ei ole muuta kuin oma lehmä ojassa, haluaa päästä osille sodan runteleman maan jälleenrakentamisessa.

Onhan se etu kun kaverilla on taskussa kieltä ja kulttuuria osaava mies joka vielä "saa halvalla" kuten sulo vileeni työntekijät paikallisista . Akukon-firman päätoimiala näyttää olevan Muu rakennustekninen palvelu. Tuo viimenen lause selitti kaiken "– Kannattaisi katsoa sinnekin, eikä vain Kiinaan, Lepoluoto toteaa."

Tosin en sitten tiedä kenen rahalla jälleenrakennusurakat maksetaan? Voi olla että Eu-maissa, Yk:ssa, Kehitysavussa tässäkin asiassa hattu kiertää ja kansa makselee tämänkin pellen hyväveliurakat. Tosin edistääkö se sitten mitenkän Suomen vientiä no jaa-a empätierä.

Jaakko Aalto

Sehän on hyvä, jos pyrkii niille jälleenrakennusmarkkinoille. Ja jos on löytänyt hyvän tekijän, ei muuta kuin työlupapaperit vilkkaasti vetämään. Ei siinä mitään turvapaikkasysteemejä tarvita eikä sitä systeemiä ole sellaiseen tarkoitettukaan.

Timo Virtanen

Monilla näyttäisi menevän vähän sekaisin turvapaikka-asia ja työperäinen maahanmuutto. Jos on löytänyt hyvän työntekijän, pitäisi panna nopeasti paperit vetämään. Sellaisia Suomi tarvitsee. Virkamiehille selvät ohjeet työlupien nopeasta myöntämisestä. Mutta jos joku taas on tullut tänne muuten surffailemaan, ei mitään turvapaikkoja pidä myöntää perusteetta.

Timothy Kestrel

Lähi-itä on yksi maailman nopeimmin kasvavista markkinoista maailmassa. Mitä tekee Suomi, joka elää viennistä? Sen sijaan, että kouluttaisi jopa tuhansia kielitaitoisia vientimyyjiä teollisuudelleen, potkii potentiaaliset osaajat ulos maasta.

Esko Kotilainen

Totta,markkinat ovat suuret ja mahdollisuudet äkkirikastumiseen mahtavat.Suomalaisilla yrityksillä ei tosin ole mahdollisuuksia toimittaa tavaraa mitä siellä halutaan,eikä juuri kykyä sitä valmistaakkaan.Ei siellä akustiikkalevyjä tarvita,eikä myöskään,kuten tämä toinen yrittäjä valitteli,vessanpytyn erikoisuuksia.Kyllä kaikki tietävät mikä siellä menee kaupaksi,eikä siihen tarvita arabian osaamista.Ikävä kyllä nämä tuotteet ja niiden valmistaminen ,sekä vienti on aivan muiden maiden käsissä yksinoikeudella.Nämä molemmat yrittäjät hakevat itselleen ilmaista mainosta Suomen tuvapaikka polittikan kustannuksella,vaikka itsekin,ainaskin olettaisin,heidän tietävän miten kansainvälisiä huippuosaajia palkataan kansainvälisiltä markkinoilta viennin edistämiseen.Siihenon omat sääntönsä ja toimivat jokapuolella länsimaissa.Eli siitä vain palkkaamaan.Siinä on vain myös omat vastuut mukana,joten ei voi vierittää palkanmaksua valtiovallan harteille.Eikös se oleKestrel ,näin Amerikoissa,ja Ausseissakin.Ei sinne mitenkään hankalaa ole päästä,aivan oikeisiin töihin.Jos paperit ovat kunnossa.Ei Migri ole työvoimatoimisto mistä valikoidaan itselle mukavia ilmaisia työntekijöitä.Tosin houkuttelevaahan se olisi,näin entisenä työnantajana,minullakin olisi tarvetta tälläisille keikkatekijöille,ihan vain siivoamiseen,kenkien puhdistamiseen jne.Euroa enempää en kuitenkaan ole valmis maksamaan tunnilta,koska saahan niitä jo pimeästi 50 sentilläkin.Sen toisen 50 sentin laskeskelen siinä tapauksessa mainokseksi minun humanitaarisuudestani.Eikö totta.

Mikko Toivonen

Yleisellä tasolla ymmärrän täysin mitä Kotilainen tarkoittaa.
Todellisessa Arabialueiden , erityisesti sen rikkaimman osan, Persianlahden alueen, kaupassa ei ole arabilähtökohdalla mitään apua. Joskus suorastaan haittaa, sillä arabimaissa, jos missä on rakenteellista toisiinkin arabeihin kohdistuvaa rasismia ja eriarvoisuutta sekä uskonnollisia syvään juurtuneita ristiriitoja.

Lähes kaikkia suuria yrityksiä johtaakin käytännön rintamassa englantilainen tai englannin kielinen johto. Myös arabien linjajohto on useimmiten täysin englannin kielen taitoinen. Se mitä hiukan sivummalla olevien arabiomistajien edustajat keskenään puhuvat on toinen asia, mutta hyvin harvoin kauppaa suoraan heidän kanssaan käydään vaikka he lopulliset päätökset tekevätkin.

Jos todella haluatte nopeasti kauppaa tehdä arabimaiden kanssa niin Persianlahden osalta paras olisi antaa myynti englantilaisten alueeseen perehtyneiden yhtiöiden tehtäväksi ja opetella itse siinä sivussa miten siellä kauppaa, ja kenen kanssa tehdään.

Näiden meillekin asti tulleitten "pakolaisten" kanssa saatte ehkä "Khatin" maahantuontia parhaiten järjestettyä, mutta varmaan haluaisitte jotain muuta.

Sanoisin minäkin, että muutaman akustisen levyn kaupan pohjalta ei kannata yleisiä johtopäätöksi ollenkaan vetää.

Timo-Pekka Mustakallio

#15: Kerrankin, tässä yhdessä asiassa, voin olla täysin yhtä mieltä Timothy Kestrelin kanssa. Pakolaiskriisi on oikein ymmärrettynä mahdollisuus niin tulijalle kuin isännällekin: ongelma, johon pitää ennakkoluulottomasti ajattelemalla löytää ratkaisut - aivan samoin kuin Suomi onnistui vastaanottokaaoksessa monia muita maita paremmin, josta kiitos SPR:n kaukonäköiselle valmistautumiselle. Nyt tarvitaan samanlaista kekseliäisyyttä: ei hyödyttömiä ja itserakkaita "almuja", vaan innovointia jossa on molemminpuolinen motiivi. Kyllä vain, motiivi voi olla kaupallinenkin, sillä kaupanteko ymmärretään ympäri maailman olipa paikkana Mosul vai Mikkeli, Kabul vai Kuopio, Aleppo vaiko Åbo.

Suomen täytyy löytää keinot kohdentaa tulijoiden tarjoamat kyvyt (se tietämys mitä he ovat kantaneet pääkopassaan mukana Suomesta turvaa hakiessaan) tarjolla oleviin tilaisuuksiin ja uusiin ideoihin. Tietotekniikan luvatussa maassa ei voi olla mahdotonta luoda toimiva tietokanta, työtilaisuuksien markkinapaikka, ja viranomaiskoneistoa mikä auttaa osapuolia arjen tai käytännön ongelmissa - siis auttaa, ei hankaloita.

"Mua pelottaa"? Niin pelottaa tulijaakin. Elämä on pelkojen voittamista.

Teemu Uusi-Esko

On mielestäni ihan ok työllistää työhaluisia, koulutettuja ihmisiä, joilla on edes jotain näyttöä koulutustaustasta. Maahan on kuitenkin tullut paljon ihmisiä, jotka eivät tiedä omaa ikäänsä, ei ole kaikista helpointa löytää heille töitä.

Nina Toija

Hyvä Hannu Korpilampi, sosiaalitoimisto ei maksa turvapaikanhakijoille minkäänlaisia sosiaalietuuksia. Artikkelissa puhutaan työperäisestä oleskeluluvasta, jonka yhtenä ehtona on riittävät palkkatulot, joten kommentisi ei perustu faktuaaliseen tietoon.

Sen lisäksi turvapaikanhakijalle tarvitsee maksaa aivan samaa palkkaa kuin muillekin työehtosopimusten vaatimusten mukaisesti. Tuskin artikkelin yrittäjä tulisi tänne kertomaan palkanneensa turvapaikanhakijan noudattamatta yleisiä sopimuksia ja työlainsäädäntöä.

Hannu Korpilampi

Minun kolleegani on kiinalainen. Tuskin hänkään maassa turvapaikanhakijana on.

Onko siis jokin syy miksi tässä mainittua miestä ei voi ottaa Suomeen normaaleja maahanmuuttokanavia pitkin, kuten kolleegaani, vaan miksi ainoa mahdollisuus Suomeen pääsemiseen on turvapaikanhakuprosessi?

Kysymys on retorinen. Vastasin tähän jo edellisessä kommentissani.

Ari Lepoluoto

Hienoa, että haastatteluni aiheutti keskustelua. Sen perusteella lienee hyvä tarkentaa muutamaa asiaa:

1) Akukon ei myy akustiikkalevyä eikä tavaroita, vaan akustiikkaan ja meluntorjuntaan liittyviä suunnittelupalveluita. Olemme toimineet Lähi-idän alueella muutamia vuosia. Toimeksiantomme liittyvät rakentamiseen, liikenteeseen tai teollisuuteen. Tälläkin hetkellä meillä on Lähi-idässä meneillään projekteja, ja muutama on valmistunutkin. Lisäksi työn alla on länsimaihin rakennettavia kohteita arabiasiakkaille.
2) Arabiankielisellä alueella asuu yli 300 miljoonaa ihmistä. Jotkut alueen maista ovat hyvin rikkaita, esim. Qatar ja UAE, jotkut taas vähän vähemmän rikkaita. Meidän kohteissamme suunnittelupalveluiden hintataso noudattaa pääsääntöisesti eurooppalaista tasoa.
3) Onko minulla oma lehmä ojassa? On, tai oikeastaan yrityksemme "lehmä". On hienoa, jos joskus pääsisemme mukaan sotien jälkeiseen jälleenrakentamiseen liittyvään suunnitteluun. Toistaiseksi keskitymme kuitenkin projekteihin Lähi-Idän rauhallisilla alueilla.
4) Keskustelussa väitettiin, että emme maksa turvapaikanhakijalle työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Sovellamme suunnittelu- ja konsulttialojen työehtosopimusta. Tehtävän vaativuustaso määritellään Suunnittelu- ja konsulttiyritykset SKOL Ry:n henkilöstöluokituksen mukaan. Suomalaisten ja ulkomaalaisten palkat määräytyvät tehtävän mukaan, kansallisuus ei vaikuta asiaan.
5) Sosiaalitoimisto tai mikään muukaan julkinen taho ei osallistu palkkakustannuksiin. Uusi työntekijämme ei enää saa enää mitään julkista tukea sen takia, että hän saa nyt palkkaa.
6) On kysytty, miksi emme ole palkanneet suomalaista sen sijaan, että palkkasimme irakilaisen turvapaikanhakijan. Akukon on kansainvälisesti toimiva yritys, jolla on toimipisteitä myös ulkomailla. Suunnittelimmekin rekrytointia Lähi-Idässä, lähempänä kohdemarkkinaa. Kun tämä tilaisuus kuitenkin tarjoutui, niin teimme rekrytoinnin Suomessa. Näin asiakasprojektien laskutus tapahtuu uuden työntekijän osalta Suomesta käsin, kasvattaen omalta osaltaan vientiämme. Jos hän saa jäädä Suomeen, niin myös ansiotulojen verot jäävät tänne.
7) On kysytty, miksi emme palkanneet ns. "normaaleja maahanmuuttokanavia" pitkin. Vastaus löytyy pääosin edellisestä kohdasta 6). Olisimme toki voineet käynnistää normaalin kansainvälisen rekrytoinnin. Sen seurauksena uusi työpaikka ei kuitenkaan olisi välttämättä syntynyt Suomeen.

Kiitos keskustelusta minun osaltani, ja mukavaa viikon jatkoa kaikille!