Perjantai 18.8.2017

Lakimuutos koskettaa 300 000 suomalaista – ”Monella ei ole enää varaa diabeteslääkkeisiin”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
7.10.2016 18:33
Päivitetty: 
7.10.2016 19:27
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Arkistokuvassa verensokerin mittausta. Insuliinilääkitys edellyttää säännöllistä verensokerin seurantaa, toisin kuin uudemmat diabeteslääkkeet.
|

Diabetesliitto pelkää, että hallituksen esittämä lakimuutos aiheuttaa diabeteksen hoidon heikkenemistä ja lisäkustannuksia niin potilaille kuin yhteiskunnallekin. Tästä syystä liitto pitää diabeteslääkkeitä koskevaa korvausmuutosta lyhytnäköisenä.

– Lääkkeitä jää jo nyt lunastamatta, koska ihmisillä ei ole niihin varaa. Sitä viestiä meille koko ajan tulee, sanoo Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka Uudelle Suomelle.

Hallitus esittää, että diabeteslääkkeiden Kela-korvattavuus laskisi sadasta prosentista 65 prosenttiin lukuun ottamatta insuliinilääkkeitä. Muutos koskee erityisesti niin sanottuja uuden sukupolven diabeteslääkkeitä, joiden hinta on vanhempia kalliimpi. Niiden korvattavuus tulisi näin samalle tasolle kuin sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeillä. Suomessa on 300 000 kakkostyypin diabeetikkoa.

– Korvattavuuden muuttaminen pienentäisi lääkekorvausmenoa arviolta noin 20 miljoonalla eurolla ja lisäisi vakuutettujen omavastuuosuuksia samalla summalla, sosiaali- ja terveysministeriö arvioi.

Diabetesliitto on huolissaan siitä, että korvausmuutos aiheuttaisi toisaalta siirtymisiä uudenlaisista diabeteslääkkeistä insuliinilääkkeisiin, toisaalta sitä, että lääkkeet jäisivät kokonaan lunastamatta kalliin hinnan vuoksi. Kela on arvoinut, että lisäkustannus per diabeetikko olisi korvattavuusmuutoksen seurauksena enintään sata euroa vuodessa.

Täydestä Kela-korvauksesta huolimatta asiakas maksaa nykyisin 50 euron alkuomavastuun sekä ylempään erityiskorvausluokkaan kuuluvista lääkkeistä 4,50 euroa lääkettä kohden jokaisella asiointikerralla.

Ilanne-Parikan mukaan kustannusongelmaa lisää se, että suuri rahasumma pitäisi pystyä maksamaan heti alkuvuodesta korvauskattojärjestelmän vuoksi.

– Jos tammikuussa ostaa kolmen kuukauden lääkkeet, niin siihen pitää olla heti laittaa 200 euroa. Se on monelle vähävaraiselle liikaa, hän sanoo.

Ilanne-Parikka huomauttaa, että diabeetikkojen joukossa on 150 000 yli 65-vuotiasta, joista moni on vähävarainen. Ilanne-Parikan mukaan moni diabeetikko on myös monisairas eli käyttää muitakin lääkkeitä, mikä nostaa henkilötasolla lääke- ja hoitokustannuksia.

Ilanne-Parikka huomauttaa, että lääkkeiden ottamatta jättäminen tulee kalliiksi yhteiskunnalle.

– Siitä seuraa kaikenlaisia ongelmia: ensi vaiheessa tulehduksia ja heikkoa oloa, muutamassa vuodessa lisäsairauksia.

Hoitamattomana diabetes voi esimerkiksi viedä näkökyvyn tai heikentää munuaisten toimintaa.

Insuliini vs. uudet lääkkeet

Siirtyminen insuliiniin ei sekään ole liiton mukaan ongelmatonta, sillä diabeteksen hoito on hyvin yksilöllistä. Lisäksi insuliinihoidosta koituu yhteiskunnalle kustannuksia esimerkiksi verensokerimittauslaitteiden ja ohjauksen muodossa.

Ilanne-Parikka kertoo, että uudenlaiset diabeteslääkkeet eivät edellytä säännöllistä verensokerin seurantaa insuliinin tavoin. Osa niistä on pistoksia, osa tabletteja, eikä niissä ole mahdollisesti hengenvaarallisen hypoglykemian eli liian alhaisen verensokeritason riskiä, kuten insuliinissa. Ilanne-Parikan mukaan uudet diabeteslääkkeet ovat olleet tärkeä tekijä diabeteksen hoidon parantumisessa. Tästä syystä Diabetesliitto uskookin hoidon laadun heikkenevän lakimuutoksen myötä.

Hallitus antoi eilen torstaina eduskunnalle lakipaketin, johon diabeteslääkkeiden korvattavuusmuutos sisältyy. Kaiken kaikkiaan hallitus tavoittelee 130 miljoonane euron säästöjä.

Diabetesliitto on kerännyt muutosta vastustavaan addressiinsa 14 000 allekirjoitusta, joista puolet on tullut verkossa, puolet paperille.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Dan Naumov

Lukikohan ton jutun kirjoittaja ollenkaan omaa juttuaan? Lääkkeet jäävät noutamatta koska ei ole varaa vaikka ne on 100% kela-korvattavia? Ja niiden osalta jotka eivät ole kirjoittaja ilmeisesti ei ole lääkekatosta kuullutkaan? Tuntuu että kirjoittajallta taisi kyllä jotkut lääkkeet todellakin jäädä noutamatta.

Jenni Tamminen

Tosiaan haastatellun ylilääkärin mukaan jo nyt moni diabetesta sairastava jättää lääkkeet lunastamatta, näin hän tosiaan kertoi. Lääkekatto tuossa jutussa mainitaankin, mutta siinä ylilääkärin mukaan ongelma tulee kustannuksissa juuri siinä alkuvuodessa kun kattoa ei ole saavutettu. Ja en vain minä, vaan myös haastateltu ylilääkäri on lukenut jutun ennen sen julkaisua. t. Jenni / US

Jukka Sarjanen

Hyviä neuvoja jakelevat asiaa tuntevat ja myös täysin tietämättömät...

Lääkkeiden lunastus ongelma köyhille muodostuu juuri vuoden alussa, kun omavastuut ja lunastusmaksut ynnätään yhteen...

Harva, pelkästään näitä lääkkeitä tarvitseva, puhkaisee lääkekattoa. Ei nyt, eikä esitetyn muutoksenkaan jälkeen...

Lääkelaitos yrittää tietenkin parhaansa pitääkseen lääkkeiden hinnat kurissa. Hyvä! Se on kuitenkin mm. poistanut vuodeksi korvattavuuden lääkkeeltä, jonka tarkoitus on juuri laihduttaa tai pitää paino kurissa insuliini potilailla. Se vuosi pilasi monen jo saavutetun hoitotasapainon...

Useat ovat diabeteksen vuoksi menettäneet liikuntakykynsä, joko osittain tai kokonaan. Näin voi käydä esim. silloin, kun diabetesdiagnoosi on annettu liian myöhään. Se siitä liikunnan autuudesta...

Eero Laine

Perussuomalaiset ovat näköjään lisänneet potkittaviensa listalle sairaatkin. Työttömät ja maahanmuuttajat eivät riittäneet. Mihin saavutuksiin vielä ehtivätkään laborantti Lindströmin johdolla. Soini on kuulema jossain matkoilla syömässä pöydissä, joissa köyhiä ei näy.

Tuukka Lahdenpohja

Noh onneksi tilanne ei ole vielä niin paha kuin jenkeissä. Siellähän juuri korotettiin diabeteslääkkeiden hintaa niin, että päästiin jo reiluun tuhanteen euroon kuukaudessa. Porukka alkaa jo säästä määrätyistä annoksistaan, kun rahat ei riitö hoitoon.

Teemu Terava

Maan talous toimii nyt kotimaisen kysynnän varassa. Silti hallitus korottaa jatkuvasti ostovoimaa leikkaavia piiloverojen luonteisia maksuja ja kustannuksia.
Meneillään on jonkinmoinen kepulainen silmänkääntötemppu, jossa verojen korotusten sijaan korotetaan maksuja ja kustannuksia, joiden ei haluta uskoa alentavan ostovoimaa, koska ne eivät "kiristä verotusta". Kepulla on kepun konstit ja valtiolta rahat loppu.

Hannu Taskinen

Olisiko toimittajallakin joskus velvollisuus katsoa asioita myös toiselta kantilta. Nyt on tullut oikein muoti-ilmiö esittää kuinka hallitus ottaa köyhiltä ja sairailta. Ei tässä lääkekorvausasiassakaan asiat ole niin yksinkertaisia.
Mitä mieltä toimittaja automaatista jossa lääkekorvauksia nostetaan sitä mukaan kun lääke firmat nostaa lääkkeiden hintoja? Jos lääkekorvausten tasoa muutetaan se on tehtävä kaikille, niin rikkaille kuin köyhillekin. Jospa hallitus ja KELA pyrkivät saamaan lääke yhtiöille kilpailua ja sitä kautta alentamaa lääkkeiden hintoja. Näin nähtynä kysymys ei ole pelkästä säästö toimenpiteestä.

Tapani Moilanen

Insuliinidiabeetikkona,34 vuotta voin sanoa että insuliini on hyvää kamaa.Jo pieni pistos ylipitkävaikutteista (yli 24 tuntia) autaa haimaa pitämään insuliinitasoa yllä.Huomatava osa 2 tyypin diabeteksesta on hoidettavissa liikunnalla ja ruokavaliolla.Kun pudottaa painoa ja liikkuu,haiman tuottama insuliini riittää elimistön tarpeeseen.Samalla voivat jäädä verenpaine- ja mielialalääkkeet tarpeettomoksi.60-luvun sloganin mukaan "Ylös,Ulos ja Lenkille".

Tapio Mäkeläinen

Tässä puhutaan nyt pääasiassa II-tyypin diabeteksestä. Minulla liikunta, ruokavalio ja iso painon pudotus auttoivat mutta ei tarpeeksi. Sain uuden lääkkeen ja nyt tilanne on hyvällä mallilla. On niitäkin jotka uskovat asian hoituvam pillerilla ja juuri eräs tietämäni menetti vasemman jalkansa.
Totta kai jokaisella on vastuu itsestään. Tupakoivan diabetikon korvattavuuutta voisi harkita. Sama kun ryyppäisi katkaisussa.

Yksittäisen diabeetikon tilannetta eivät salaliittotarinat Big Pharman salaliitosta auta yhtään kunhan sotkevat keskustelua. Menee oppineen aika hukkaan jos tuohon keskusteluun lähtee.

Palkkio on n 500 e lisälasku ensi vuonna.

Taisto Orre

Voi hyvä herra Moilanen. Ylös ulos ja lenkille. Diabeetikko jolla ei ole muita sairauksia on harvinaisuus. Monelle on hyvä jos pääsee edes ylös. Diabetes ei parane koskaan, pieniä erävoittoja saa kun laihduttaa, lopettaa tupakanpolton ja syö terveellisesti, mutta se on vain erävoitto, diabetes on ja pysyy.
Onhan toki halpojakin II tyypin diabetes lääkkeitä kuten Amaryl jonka käyttäjien riski hypoglugemiaan on melkoinen.Metformen ei myöskään ole kovin kallis, mutta turvallinen Januvia toimii vasta kun verensokeri laskee alle 4.
Tuon lääkkeen satsi maksoi ennen 4€/3kk. Kun 50€:n alkuomavastuu on maksettu maksaa sama annos vielä 52€.
Lääkekatto on vitsi. Kyllä tilastonikkarit osaavat laskea paljonko ihmisiltä keskimäärin menee reseptilääkkeisiin ja katto asetetaan niin että 80% sairaista jää muutaman kympin sen alle.
Jos kuvittelet että sossusta saa niin olet täysin harhoissasi. Nykyvaatimuksilla sinun tulee ensin olla vakituinen perustoimeentulotuen saaja ennen kuin voit hakea kunnalta harkinnanvaraista toimeentulotukea.
Tätä vaatimusta ei aikaisemmin ollut.
Jos sinulle 252€/vuosi on pikkujuttu niin meille pieneläkkeen saajille se on mullistava juttu ja lääkkeet jäävät apteekin hyllylle.
Tutki nyt ensin huolella millainen sairaus diabetes oikeasti on ja sitten lääkekatot ja kelan ja sosiaalitoimen normirakkauden ehdot.
Ei diabetes ole ylilihavien ryyppääjien tauti. Jos haimasi vaikkapa khan perinnöllisistä syistä toimi oikein niin saatat silti sairastua vaikka olisit raivoraitis ja ihannepainoinen. Lähde siis lenkille, mutta älä kerro satuja

Lumira Lumus

Kela ja sitä kautta Suomen valtio, veronmaksajat ovat vuosikausia tulouttaneet suomalaisten veroeuroja lääketeollisuuden miljoonabisnekselle. Lääketeollisuus tietenkin haluaa yhä lisää ja yhä kalliimpia tuotteita tulee ja halvimmat poistuvat, koska kalliista saadaan suurempi tulovirta. Suomen julkinen terveydenhuolto ja lääkärikunta ovat tämän miljoonabisneksen kannattajina ottavat rahat veromaksajilta, valtiolta.
Ei ole koskaan kysymys kansalaisen tervydestä, vaikka sen nimissä julkinen terveydenhuolto maksattaa kaiken tämän valtiolla ja kansalaisilla ja se on tuhoisa sekä taloudelle, että kansalaisen terveydelle. Kansalaisille määrätään yhä enemmän yhä kalliimpaa lääkintää ja hoitoa. Kun pysyvä lääkeriippuvuus on saatu aikaan, se tulee pitkäaikaiskäytöllä, nin sitten yhä kalliimpaa tuotetta ja halvimmat poistetaan.
Tämä sektori ei ole valtion hallinnassa, koska julkinen terveydenhuolto ei sovinolla suostu luopumaan asemastaan.
Ylilääkäri itekin toteaa, että kansalaisilta maksukyky on hävinnyt ja näin käy kaikelle muullekin hoidolle ja nyt yritetään vielä väkisin saada maksajia tälle ylihintaiselle lääketeollisuudelle.
Julkinen terveydenhuolto Suomessa edustaa häikäilemätöntä lääketeollisuuden miljardibisnestä ja sen idea on saada rahoitus kaikkeen tuohon valtiolta. Tavallinen palkansaaja ei koskaan tule maksamaan näitä, vaan se on suunnilteltu otettavaksi valtion kassasta.
Ainut vaihtoehto on leikata valtion tuki vähitellen kokonaan lääketeollisuuden rahoitukselta.
Valta määrätä ihmisten terveydestä pitäisi poistaa julkiselta terveydenhoidolta, nähdään, miten järkyytävät seuraukset tuolla bisneksellä on.
Lääketeolisuuden miljoonabisnes ei tarvitse näiden köyhien ihmisten rahoja.
Lääkebisneksen rahoitus lisääntyy juuri siksi, kun julkinen puoli korostaa vastuutaan kansalaisten tervydestä, että heidän pakko määrätä kansalaiset ja valtio tämän maksajiksi. Jos kansalaiselle ei ole varaa maksaa, niin nykyisellä tavalla on vaadittu naapurit maksajiksi.
Missään muussa maassa ei ole tätä ongelmaa, muualla julkisen asiakkuus on valinnainen ja vain pieni osa on yhteiskunnan rahoituksen piirissä ja sama muutos on helppo tehdä Suomessakin.
Ihminen on joka tapauksessa itse vastuussa, ja ihmisille tulisi tuon riippuvuuden sijasta tarjota mahdollisuus kouluttautua itse itsensä hoitamiseen. Nyt moni ihminen tekeekin niin ja on luopunut tervyspalvelujen käytöstä ja tätä tulisi tukea ja ne vaikemmat ja hätäpäivystys olis vain julkisella.

Tapio Mäkeläinen

Suomen markkina on niin pieni etteivät globaalit valmistajat rupea sen vuoksi hinnoitteluaan rukkaamaan . Hallitus on ottanut huono-osaiset kohteekseen. Minkäs sille voi.
Muuhun esittämääsi en ota kantaa. Yksittäisen diabeetikonko oheissairauksineen pitää uhrautua ?

Marjatta Päivi M

Alettaisiin estämään näitä sairauksia. Ilmainen liikunta lapsille ja nuorille ja haarrastusvälineet edullisemmaksi. Kynnys harrastaa matalammaksi. Lääketeollisuus ei varmaan tykkää että kansalaiset voisi paremmin : ( . Terveellinen ruoka myös halvemmaksi valtion tuella . Jos on järjestöjä jotka tukee nuoria niin olisi kiva kuulla niistä julkisesti. Köyhyys ja vähävaraisuus kalvaa kansaamme. Lomailukin on haavetta vain. Nyt on lomapaikat vähävaraisille poistunut kun hakijoita on ennätysmäärä. Parempi mielenterveys edistää terveyttä.