Perjantai 19.10.2018

Tutkijoilta kehut Jussi Niinistölle: ”Sellaista turvallisuusajattelua tarvitaan juuri nyt”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
16.10.2016 12:15
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Puolustusministerin Jussi Niinistön mukaan Ahvenanmaan demilitarisoidusta asemasta voitaisiin keskustella esimerkiksi osana Suomen ja Ruotsin välistä puolustusyhteistyötä.
|

Faktakulma

Ahvenanmaa

Ahvenanmaa on demilitarisoitu, mikä tarkoittaa sitä, että sotilaallinen läsnäolo maakunnassa ei ole sallittua. Ahvenanmaan saaria ei myöskään saa linnoittaa. Ahvenanmaa demilitarisoitiin Krimin sodan jälkeen vuonna 1856 käydyissä Pariisin rauhanneuvotteluissa.

Kansainliitto päätti vuonna 1921, että Ahvenanmaa kuuluu Suomeen. Suomi velvoitettiin takaamaan maakunnan asukkaiden ruotsinkielinen kulttuuri, ruotsin kieli, paikalliset tavat ja itsehallintojärjestelmä. Samassa yhteydessä demilitarisointi vahvistettiin ja Ahvenanmaa myös neutralisoitiin.

Ahvenanmaan neutralisoinnin myötä maakunta on konflikteissa pidettävä sodan uhan ulkopuolella.

Sopimus Ahvenanmaan neutralisoinnista tehtiin Tanskan, Islannin, Viron, Suomen, Ranskan, Yhdistyneen kuningaskunnan, Italian, Latvian, Puolan ja Ruotsin hallitsijoiden kesken.

Lähteet:

Finlex

Ulkoministeriö

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak ja historian tutkija, valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka kehuvat puolustusministeri Jussi Niinistön (ps.) lauantaina Ylen Ykkösaamussa Ahvenanmaan asemasta antamia lausuntoja.

Niinistö sanoi, että  Ahvenanmaan demilitarisoidusta asemasta voitaisiin keskustella esimerkiksi osana Suomen ja Ruotsin välistä puolustusyhteistyötä. Lisäksi hän korosti, että Suomi vastaa Ahvenanmaan puolustuksesta, mutta alueen demilitarisointi ei auta asiaa. 

–Puolustusministeri Jussi Niinistön lausunto Ahvenanmaan tilanteesta ilahdutti kovasti. Hän ei näytä pelkäävän tavanomaisen ajattelun asettamia sopivaisuussääntöjä vaan katselee kansallista turvallisuutta sen perusteella, mitä nyt ympärillämme näkyy ja mitä historiasta tiedetään. Sellaista turvallisuusajattelua tarvitaan juuri nyt, Jukka Tarkka kommentoi blogissaan.

Salonius-Pasternak on samaa mieltä.

–Niinistö lausui hyvin Ahvenanmaasta. Mikään muu valtio ei hyväksyisi puolustusvelvoitetta ja vastaavia rajoituksia valmisteltuihin, hän kirjoittaa Twitterissä.

Sekä Tarkka että Salonius-Pasternak ovat kommentoineet Ahvenanmaan tilannetta aktiivisesti. Tarkka arvioi hiljattain, että kaikki alueella toimivat sotavoimat yrittäisivät ehtiä ensimmäisenä Ahvenanmaalle, jos Itämereln alueella puhkeaisi aseellinen kriisi.

– Aina kun Itämerellä on sodittu, asevarustuksista riisuttu Ahvenanmaa on aseistettu uudelleen, hän totesi.

Salonius-Pasternak puolestaan sanoi viime vuoden toukokuussa, että keskustelu pitäisi avata Ahvenanmaan demilitarisoidusta ja neutralisoidusta asemasta. Suomi on hänen mukaansa suorastaan pakotettu keskustelemaan aiheesta turvallisuustilanteen muututtua nopeasti. Hän on myös esittänyt skenaarion, jonka mukaan Venäjä voisi tunkeutua Suomeen Ahvenanmaan kautta. 

Sekä Ahvenanmaan kansanedustaja Mats Löfström että vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Li Andersson tyrmäsivät Niinistön lausunnot aikaisemmin viikonloppuna. 

–Koska Ahvenanmaan demilitarisoinnista säädetään kansainvälisillä sopimuksilla, joita ei Suomi eikä Ruotsi yhdessä eikä erikseen voi  muuttaa, on pikemminkin haitallista kyseenalaistaa demilitarisointi poliittisten pisteiden poimimiseksi, Löfström sanoi.

Li Andersson puolestaan kuvaili Niinistön lausuntoa vastuuttomaksi.

Lue lisää:

Jukka Tarkalta suorat sanat: ”Jos Itämerellä puhkeaa aseellinen kriisi, kaikki sotavoimat yrittävät Ahvenanmaalle”

Suomen erityispiirre nousi esiin – ”Venäjä ei ole hyväksynyt”

Kova vastaus Jussi Niinistölle Ahvenanmaalta: ”Suomi ei seiso täysin demilitarisoinnin takana”

 

 

Faktakulma

Ahvenanmaa

Ahvenanmaa on demilitarisoitu, mikä tarkoittaa sitä, että sotilaallinen läsnäolo maakunnassa ei ole sallittua. Ahvenanmaan saaria ei myöskään saa linnoittaa. Ahvenanmaa demilitarisoitiin Krimin sodan jälkeen vuonna 1856 käydyissä Pariisin rauhanneuvotteluissa.

Kansainliitto päätti vuonna 1921, että Ahvenanmaa kuuluu Suomeen. Suomi velvoitettiin takaamaan maakunnan asukkaiden ruotsinkielinen kulttuuri, ruotsin kieli, paikalliset tavat ja itsehallintojärjestelmä. Samassa yhteydessä demilitarisointi vahvistettiin ja Ahvenanmaa myös neutralisoitiin.

Ahvenanmaan neutralisoinnin myötä maakunta on konflikteissa pidettävä sodan uhan ulkopuolella.

Sopimus Ahvenanmaan neutralisoinnista tehtiin Tanskan, Islannin, Viron, Suomen, Ranskan, Yhdistyneen kuningaskunnan, Italian, Latvian, Puolan ja Ruotsin hallitsijoiden kesken.

Lähteet:

Finlex

Ulkoministeriö

Jaa artikkeli:

Kommentit

Timo-Pekka Mustakallio

Tuskinpa mairittelee Jussi Niinistöä, että ihastunutta taputusta kuuluu lähinnä tutun natopellefraktion suunnalta :)

NATO pörhistelee Itämerellä läntisen suurvallan kärsittyä viime aikoina ihan omaa hölmöilyään kirveleviä arvovaltatappioita, ja Venäjä äijäilee vastaan. Kummankin kynnys ryhtyä avoimeen konfliktiin vastapuolensa kanssa, on kuitenkin häviävän pieni. Kyseessä on NATO:n puolelta pelottelu, "pelolla johtamista" surkeimmillaan. Jopa hysteeriset jenkit ovat laajalla rintamalla sotaisaa hallintoaan vastaan... ja jopa valmiita antamaan äänensä... hmm, erikoiselle... Trumpille, jotta sotimiset ehkä loppuisivat.

Entä mikä sotilaallinen logiikka olisikaan sokkeloisen kalliosaarirykelmän valtaamisessa vieraalta (ja rauhantahtoiselta) valtiolta, kun joukkojen huoltoyhteydet olisivat pitkiä ja erittäin haavoittuvaisia eivätkä sinne hajoitetut voimat ole evakuoitavissa, isoja aluksia ei karikkoisilla vesillä voisi käyttää, lentokenttiä on vain yksi (okay, Kumlingella on pienkoneille kelvollinen lentopaikka), suojarakenteita ei ole eikä ole nopeasti kallioihin kaivettavissa, ja kun alue on nykyisillä suuren kantaman täsmäaseilla perin hyödytön? Emme elä vuosia 1854/55: ohjuksilla varustetut, vaikeasti havaittavat sukellusveneet ajavat saman asian kuin pläntti Ahenanmaata... murto-osalla ongelmista.

Jukka Mikkola

Professori Aleksandr Dugin (isä kenraalieversti Gelij Dugin) on kirjoittanut jo vuonna 1997 kirjan "The Foundations of Geopolitics: The Geopolitical Future of Russia". Kirjan kirjoituksessa ovat olleet mukana kenraalit Nikolai Klokotov ja Leonid Ivashov. Kirjaa käytetään oppikirjana mm. Venäjän armeijassa. Viime aikojen tapahtumien perusteella Kreml noudattaa ilmiselvästi näitä kirjan oppeja.

”Ruususen unen” jälkeen on hyvä, että Suomessakin on ruvettu olemaan jälleen hereillä näissä maanpuolustusasioissa. Jussi Niinistön valinta puolustusministeriksi oli erinomainen asia. Maa tarvitsee ministerin, jolla on asiallisuutta ja asiantuntemusta näissä asioissa.

Wikipedia: ”The Foundations of Geopolitics: The Geopolitical Future of Russia is a geopolitical book by Alexander Dugin. The book has had a large influence within the Russian military, police, and foreign policy elites and was allegedly used as a textbook in the General Staff Academy of Russian military.”

Janne Pohjala

Kannattaa lukea myös vastaava USA:n osalta:

Zbigniew Brzezinski, The Grand Chessboard:

http://www.takeoverworld.info/Grand_Chessboard.pdf

Kyseessä on USA:n yliopistojen käyttämä oppikirja ja neo-konservatiivisen ulko/geopolitiikan selkäranka ja perusajatus.

Bzrezinskin vaikutusvallan epäilijöille

In September 2007 during a speech on the Iraq war, Obama introduced Brzezinski as "one of our most outstanding thinkers,"

Mitä USA:n nykyisen geopolitiikan johtohahmo sanoo NATO:sta:

"NATO provides not only the main mechanism for the exercise of U.S.
influence regarding European matters but the basis for the politi-
cally critical American military presence in Western Europe. "

Eli NATO:n rooli on se mikä sillä aina on ollut. Kun maan armeija ei ole enää sen kontrollissa, ei maan politiikkakaan ole enää suvereenia.

Entä miksi Ukraina?

"Ukraine, a new and important space on the Eurasian chessboard,
is a geopolitical pivot because its very existence as an independent
country helps to transform Russia"

Asentamalla Ukrainaan USA:lle lojaali johto, joka usutetaan Venäjää vastaan, käydään itse asiassa sotaa Venäjää vastaan. Itse asiassa on käyty hybridisotaa jo kaksi vuotta. Talous- ja informaatiosodat ovat sotaa siinä missä normaali aivojen ampuminen pois pääkopasta.

Miksi?

The Grand Chessboard, kappale 2 The Eurasian Chessboard.

"FOR AMERICA, THE CHIEF geopolitical prize is Eurasia."

USA:n näkökulmasta EU ja Venäjä tulee pitää erillään, koska ne yhdessä olisivat suuremmat kuin USA myös maaniteellisesti.

Toinen syy on BRICS. 43% maailman ihmisistä 34% maailman BKT:stä. Ja vahva tahto tarjota vaihtoehto dollarivetoiselle yksinapaiselle maailmalle. Myös oma "IMF" ja maailmapankki.

USA ei suinkaan halua luopua yksinapaisesta USA -keskeisestä maailmasta. Se ei käy että maailmassa olisi vaihtoehto dollarille tai USA:n pankkien omistamalle IMF:lle. TIP -sopimuksella saatiin USA:n talouskontrolli Tyynelel merelle, mutta Euroopan osalta TTIP nikottelee.

Siksi seuraavaksi pitää aloittaa sota Venäjän kanssa, jos sen johtoa ei saada muuten vaihdettua USA:lle lojaaliksi.

Siinä meillä Suomalaisilla on keskeinen rooli, koska olemme antaneet 600 000 perheenisää Pentagonin vapaaseen käyttöön kulutta, sotimaan USA:n puolesta Venäjää vastaan.

Kun Venäjä (ja Suomi) on tuhottu, jatketaan kaatamaan Kiinaa. Siellä onkin jo sodan tuohustelut käynnissä Etelä-Kiinan merellä.

Jörn Donnerin sanoin "lukeminen kannattaa aina". Yhden kirjan lukemalla selviää suhteellisen heti mistä nyt on ollut kyse.

Markus Lehtonen

Totta kai suurvalloilla on omat suunnitelmansa vaikutusvaltansa kasvattamiseksi ympäri maailman, se ei varmaan tule kenellekään yllätyksenä. Sitten enää jokainen voi tykönään päättää, kumman vaikutusvallan toivoo kasvavan - jos kohta siihen kenelläkään näillä palstoilla höperehtivillä olisi mitään vaikutusmahdollisuutta. Se mikä tietysti tuntuu jännältä on se, kuinka innokkaasti "suomalaiset" puolustavat valtiota, joka ei ole demokratia, ei oikeusvaltio, jossa naurettavan pieni eliitti haalii itselleen absurdin määrän varallisuutta, jossa ei ole sananvapautta, jossa toimittajia murhataan, joka hyökkää naapurivaltioihin, joka harjoittaa ennnennäkemätöntä typerryttävää propagandaa jonka läpi lapsikin näkee. Ja niin edelleen.

Teemu Terava

Paasikiven-Kekkosen-linjan takuumiehet ovat valvoneet, ettei kukaan esitä hyväksytyn politiikan ulkopuolisia tai vaihtoehtoisia ajatuksia.
Maailma ympärillämme ja me itsekin olemme kuitenkin muuttuneet.
Olisiko jo mahdollista päivittää Paasikiven-Kekkosen-linjaa? Vai pitääkö meidän odottaa vielä yhden sukupolven ajan?

Ilkka Korkalainen

Suomen tulisi yksipuolisesti ilmoittaa että Ahvenanmaan demilitarisointi on purettu ja lähettää samalla sotilasyksikköjä saarille. Se olisi myös Ruotsin etu. Tuskinpa asiasta nousisi kovin suuri haloo muiden kuin suomalaisen vihervasemmiston taholta.

Eero Laine

Kaksi sotahullua kehuu kolmatta. Golfporukassamme on jo muutama, jotka veikkailevat, koska nämä ulkopolitiikan arkadit ja charleyt revanssi-tarkalla ja pystykorvalla vahvistettuna saavat sodan aikaan. Onneksi on viisain Niinistö vielä virassa.

Jarmo Lius

Näitä ministeri Niinistön möläytyksiä kuunnellessa muistuu mieleen sanonta ettei kukaan usko miten pienellä herneellä tätä maata johdetaan. Tietysti ministerinolisi yksin tyhmyyksineen, militarisointeineen, Suur-Suomi AKS aatteineen, IKL ihanteineen ellei ympärille kertyisi samoilla kyvyillä varustettuja ajattelijoita kuten tämä vanhempi tutkija Salonius-Pasternakka ja tohtori Tarkka samasta veljeskunnasta. Näiden loogista päätelmää: aseet luovat tasapainoa alueelle ja turvaa kansalle, seuratessa on helppo ymmärtää miksi Venäjä on roudannut lisää rautaa rajalle kuten Iskanderit Kalingradiin ja S-400 ohjukset Kannaksen tuntumaan. Vaikea uskoa että ydinpommeilla tähdätty Suomi, suurvaltasodan eturintamaksi luovutettu Suomi olisi paremmassa turvassa vaikka Ahvenanmaa militarisoitaisiin viimeistä luotoa myöten. Eikä olekaan vaikka mikä instituutti niin yrittäisi todistella.

Atso Eerikäinen

Kuten Putinin agitaattorit ovat yllä todistelleet, se, ettei Venäjä ole (olisi) Ahvenanmaasta kiinnostunut, on erittäin hälyttävää. Venäjän uhka Ahvenanmaan valloittamiseen on on otettava todesta ja varustaa Ahvenanmaa puolutuskykyiseksi yhdessä Ruotsin kanssa.

Jukka Mikkola

Suuresti arvostamani Nobel-kirjailija Aleksandr Solzhenitsyn kirjoittaa merkittävässä 7-osaisessa kirjasarjassa ”Vankileirien saaristo” seuraavaa:

"Me unohdamme kaiken. Emme muista menneitä asioita emmekä historiaa, me muistamme vain kaavamaisen pisteviivan, joka juuri on haluttukin takoa muistiimme jatkuvasti kovertamalla.
En tiedä, onko se ihmiskunnan ominaisuus, mutta meidän kansamme ominaisuus se on. Masentava ominaisuus. Se saattaa johtua hyvyydestäkin, mutta silti se on masentava. Se tekee meistä valehtelijoiden saaliita" (osa I sivu 225). Kirja julkaistiin vuonna 1974.

Tämä kovertaminen ei tunnu rajoittuvan pelkästään venäläisiin, vaan sillä tuntuu olevan jalansijaa myös niiden ”suomalaisten” mielissä, jotka ovat puolustamassa itänaapurin toimia.