Perjantai 14.12.2018

”Ovatko parhaatkin eläkkeet niin pyhiä, ettei niihin voi ikinä koskea?” – Eläkelupauksen rikkomista väläytetään Suomessa

Jaa artikkeli:
Luotu: 
26.10.2016 16:26
Päivitetty: 
26.10.2016 17:08
  • Kuva: Arttu Laitala
    Kuva
    Toimittajat Teemu Muhonen ja Jari Hanska Eläketurma-kirjansa julkistustilaisuudessa keskiviikkona. Taustalla myös eläketason nostamista Senioriliikkeen puheenjohtajana vaativa poliitikko Kimmo Kiljunen.
|

Faktakulma

Suomen työeläkejärjestelmä on etuusperusteinen, eli etuuden suuruus on sovittu etukäteen ja se perustuu saajan ansaitsemaan palkkaan tai työtuloon. Etuuden rahoittamiseksi tarvittavat maksut joustavat tarpeen mukaan, jotta eläkelupaus saadaan lunastettua.

Eläkelupauksen koskemattomuuden murtamista tulisi harkita Suomessa, esitetään uutuuskirjassa Eläketurma (Vastapaino 2016).  Työeläketurvan yhteistyöelimessä eli Eläketurvakeskuksessa ajatukseen eläkkeiden leikkaamisesta suhtaudutaan epäilevästi.

Toimittajakaksikko Teemu Muhonen ja Jari Hanska käy kirjassaan läpi eläkejärjestelmää, jonka edut ja maksutaakka kohdistuvat eri tavoin eri sukupolviin. Tuoreiden eläkeläissukupolvien aiempaa suurempien eläkkeiden maksutaakka on heidän mukaansa nousemassa kohtuuttomaksi nuorille, joiden tulokehitys on samaan aikaan huono. Tämän vuoksi nyt olisi aika pohtia, kuinka vaarallinen tie eläkelupauksen rikkominen lopulta olisi verrattuna nykytilanteen jatkumiseen, kaksikko esittää.

Lue myös: Uutuuskirja: ”Vaietun eläkepommin” pysäyttävät luvut – syy leikkauspolitiikkaan?

Eläkelupausten koskemattomuus tarkoittaa sitä, että maksussa olevia työeläkkeitä ei ole leikattu Suomessa kertaakaan eläkejärjestelmän 60-vuotisen olemassaolon aikana. Eduskunnan perustuslakivaliokunta linjasi jo 1960-luvulla, että työsuhteessa karttunut, jo maksuun pantu eläke on ihmisen tavaroihin verrattavaa omaisuutta. Omaisuuden suojan takaa perustuslaki.

Tämän vuoksi työeläkkeisiin ei ole kajottu 2010-luvullakaan, vaikka yhteiskuntaa on muuten koeteltu leikkauksilla. Eläkkeiden osalta poliitikot katsovat voivansa puuttua vain vuosittaisiin indeksikorotuksiin, verovaroin rahoitettuihin kansan- ja takuueläkkeisiin tai nuorten sukupolvien tuleviin eläkkeisiin, joita omaisuuskäsite ei vielä koske.

– Ovatko parhaatkin eläke-etuudet niin pyhällä tavalla ”ansaittuja”, ettei niihin voi missään olosuhteissa koskea? Hanska ja Muhonen kysyvät.

– Samaan aikaan kun kaikkia muita sattui, esimerkiksi yli 300 000 yli kahdentuhannen euron kuukausieläkettä nostavaa suomalaista sai kuukausittaiset työssäkäyvien rahoittamat tulonsiirtonsa aivan yhtä suurina kuin aina ennenkin, he jatkavat.

He esittävät eläkkeiden täydellisestä omaisuudensuojasta luopumista siten, että alkaneidenkin eläkkeiden leikkaukset otettaisiin ainakin vaihtoehtona mukaan julkiseen keskusteluun, ”samojen arvovalintojen piiriin kuin kaikki muutkin julkiset menot”.

– Eläkkeitä ei luonnollisesti voisi lähteä leikkaamaan kertalaakista kolmanneksella. Pienimmistä eläkkeistä säästäminen ei ylipäätään ole inhimillisesti järkevää, koska se ainoastaan lisää köyhyyttä, eikä myöskään taloudellisesti, koska suuri osa kuluista siirtyisi muualle julkiseen talouteen. Merkittävän säästön kuitenkin saisi vaikkapa vain sillä, että kansaneläkkeet ja takuueläkkeet jättäisi koskemattomiksi ja leikkaukset kohdistettaisiin ainoastaan työeläkkeisiin, Hanska ja Muhonen esittävät kirjassa.

He esittävät yhtenä ajatuksena leikkuria, joka ei koskisi lainkaan alle 1500 euron kuukausieläkkeisiin. Tämän rajan yläpuolella leikkuri voisi heikentää eläkettä progressiivisesti nousten eläkkeen määrän mukaan.

Eläketurvakeskus: Alkaneeseen eläkkeeseen ei hevin puututa – verotus toinen keino

Kuten kirjassa huomioidaan, Suomessa on sekä erittäin hyvin toimeen tulevia että hyvin pienituloisia eläkeläisiä. Tätä korostaa myös Eläketurvakeskuksen tutkimusjohtaja Mikko Kautto kommentoidessaan Eläketurma-kirjan ajatuksia Uudelle Suomelle.

Eläketurvakeskuksen rooliin ei kuulu ottaa kantaa ottaa poliittisiin päätöksiin eläkejärjestelmästä. Ajatus eläkelupauksen rikkomisesta eli eläkkeiden leikkauksista on Kauton mukaan kuitenkin poliittisesti hyvin epätodennäköinen. Eläkkeiden koskemattomuus on yksi 1960-luvulla syntyneen yhteiskuntasopimuksen kulmakiviä.

– Siihen kartutettuun, jo maksussa olevaan osaan ei hevin puututa. Perustuslakivaliokunta on sitä muutamaan otteeseen arvioinut ja katsonut, että ansaittu työeläke on omaisuuteen rinnastettavaa ja sillä on omaisuuden suoja, Kautto sanoo.

Sen sijaan indeksointiin eli vuositarkastuksiin voidaan puuttua. Indeksejä muutettiinkin 1990-luvulla, ja niitä myös leikattiin tilapäisesti, kuten hallitus on 2010-luvullakin tehnyt.

Kauton mukaan selkein ja toteutusmahdollisuuksiltaan realistisin keino ottaa eläkkeensaajat mukaan sopeutustalkoisiin – jos poliitikot näin haluavat tehdä – olisi verotus.

– Verotushan on sellainen asia, joka ei ole omaisuuden suojan piirissä. Hallituksella ja eduskunnalla on mahdollisuus lähteä verottamaan [eläkeläisten] tuloja rankemmin esimerkiksi progressiota korottamalla, Kautto toteaa.

Entä onko kasvaneiden eläkkeiden heikentämiselle tarvetta järjestelmän rahoituksen ja eri sukupolvien motivaation säilyttämisen kannalta?

– Sanotaan niin, että yksittäiset eläkkeensaajathan eivät ole vastuussa siitä, millainen eläke heillä on maksussa. Se on aikanaan vallinneiden poliittisten päätösten seurausta. Sen takia eläkkeensaajat voivat ajatella, että pitäisi olla aika korkea kynnys lähteä miettimään, että jälkikäteen sanottaisiin, että ”ei vaiskaan”, Kautto vastaa.

– Itse ajattelisin, että jos siinä koetaan tarpeettoman suurta epäoikeudenmukaisuutta, niin sitten verotus olisi se tapa, jolla sitä mietittäisiin.

Verotuksen nostaa esiin myös Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Rantala kirjaa arvioivassa blogissaan.

– Tekijöiden huolelle nykyisen sukupolvien välisen tulokehityksen oikeudenmukaisuudesta on perusteita. Kuitenkaan perustelut sille, että asiaan tulisi vaikuttaa nimenomaan eläkkeiden leikkaamisen kautta, eivät vakuuta. Luonnollisin keino eli verotus sivuutetaan sillä perusteella, että se olisi eläkeleikkauksia alttiimpi poliittisille tuulille, Rantala ihmettelee.

Hanska ja Muhonen huomioivat kirjassaan, että eläkealan ihmisten mielestä oikea tapa puuttua tulonjakoon on verotus. Heidän mielestään tämä on kuitenkin ongelmallinen toimintatapa ”eläkeläisten raippaverojen” taannoin herättämän laajan kritiikin vuoksi.

Mikko Kautto korostaa, että eläkehyödyn sukupolvierot liittyvät osin itse eläkejärjestelmän luonteeseen ja logiikkaan. Erot ovat syntyneet jo itse järjestelmää luotaessa, kun on kehitetty Suomen mallinen ”vakuutus pitkää ikää ja työkyvyttömyyttä vastaan”.

Sukupolvierojen nykytilannetta selittää se, että järjestelmä on vain muutamia vuosikymmeniä vanha ja suuret ikäluokat ovat syntyneet edulliseen tilanteeseen. Kautto kertoo, että ei ole odotettavissa, että sukupolvierot lisääntyisivät.

– Päinvastoin kehitys on menossa siihen suuntaan, että kontrasti sukupolvien välillä ei ole kasvamassa. Jos ajatellaan, että tähän asti on tämän kanssa selvitty, niin kyllä tästä eteenpäinkin voidaan mennä, hän sanoo.

Jukka Rantala, kuten moni muu alan asiantuntija, kehuu Eläketurma-kirjaa asialliseksi puheenvuoroksi. Hänen mielestään ajatus jo maksussa olevien eläkkeiden leikkaamisen oikeutuksesta vaatisi kuitenkin lisäpohdintaa.

– Kirjassa esitettyä eläkeleikkausta voi pitää eräänlaisena yrityksenä historian uudelleen kirjoittamiseen. Oikaistaisiin siis jälkikäteen epäoikeudenmukaisen matalat maksut ennen 1990-lukua, Rantala kirjoittaa.

Jos tälle tielle lähdettäisiin, olisi Rantalan mukaan ”aiheellista kysyä, miksi uudelleenkirjoitus pitäisi rajoittaa vain eläkkeisiin”. Tällöin sukupolvien välistä tilannetta tulisi tarkastella kaikenlaisten tulonsiirtojen ja palveluiden näkökulmasta.

–Siis mikä merkitys on ollut verotuksella, lapsilisillä, ilmaisella koulutuksella, opintoetuuksilla, työttömyysturvalla, subventoidulla päivähoidolla jne., hän kuvaa tehtävän hankaluutta.

Rantala myös korostaa, että yksittäisillä eläkkeensaajilla on ollut oikeutetut odotukset eläkkeensä pysyvyydestä. Tätä ei kirjassakaan kiistetä.

Työeläkelupauksen heikentämistä väläytti aiemmin tänä vuonna myös työeläkevakuutusyhtiö Eteran toimitusjohtaja Stefan Björkman. Tällöin muun muassa keskusjärjestöjen SAK:n, Akavan ja STTK:n eläkeasiantuntijat asettuivat vastustamaan avausta ja puolustivat nykyisin järjestelmän toimivuutta.

Faktakulma

Suomen työeläkejärjestelmä on etuusperusteinen, eli etuuden suuruus on sovittu etukäteen ja se perustuu saajan ansaitsemaan palkkaan tai työtuloon. Etuuden rahoittamiseksi tarvittavat maksut joustavat tarpeen mukaan, jotta eläkelupaus saadaan lunastettua.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Raimo Laine

Jos olisin itse saanut maksamani ja työnantajan sekä valtion maksamat eläkemaksut, olisin pystynyt sijoittamaan ne siten, että eläketurvani olisi paljon nykyistä parempi.
Karmeaa, jos tätä tärvättyä eläkettä aletaan vielä leikkaamaan.
Taitettu eläkelöpinä on väärinymmärretty pikkujuttu, koska eläkkeen tarkoitushan ei ole elintason nosto, vaan elintason turvaaminen saavutetulle tasolle.

Teuvo Valkonen

Jännä ottelu Kiljunen vastaan Muhonen/Hanska. Indeksin palauttamisen vai eläkeleikkauksen puolesta? Seuraan tarkasti, kumman puolella ketkä ja minkä puolueen edustajat ovat. Silmällä pitäen tulevia vaaleja. Toivoisin runsasta osanottoa eläkeläisten keskuudessa.

Tarja Laakso

Kukahan ne satojen miljardien eläkerahastot on maksanut, elleivät kohta eläkeikää lähestyvät ja toki suurelta osin myös tällä hetkellä eläkkeellä olevat, tosin kansaneläkehän tuli Suomeen vasta 1962 ja eläkerahastot siitä huomattavasti myöhemmin (en nyt muista tarkkaan mutta eikö ne tulleet 1990-luvun alkupuolella). Joka tapauksessa nämä pidempään töissä olevat ovat maksaneet eläkemaksuja huomattavasti enemmän kuin mitä niitä on aiemmin tarvittu - omaa eläkettään. Nyt ilmoitetaan, että ei teille teidän omia vakuutusrahojanne tarvitse palauttaa, ne pitää jättää kasvattamaan ja kasvattamaan eläkerahastoja tulevia sukupolvia varten, vaikka hekin maksavat omia tulevia eläkkeitään omista palkoistaan, eivät nykyisten eläkeläisten eläkkeitä.

Siis vaikka nyt maksetaan enemmän eläkkeitä eläkeläisille kuin mitä työssäkäyvät maksavat eläkemaksuja, silti on olemassa tuo eläkerahasto (tai siis rahastot), jotka tuottavat sijoitustuloja ja toisaalta myös se pesämuna siis on meidän palkansaajien maksamia eläkemaksuja. Ja tosiasiahan on, että me vanhemmat (60-luvulla syntyneet) olemme joutuneet maksumiehiksi sekä maksamalla näitä ylisuuria eläkemaksuja koko työuramme ajan, ja lisäksi nyt viimeiset sopimukset heikensivät juuri meidän tulevia eläkkeitämme kaikista eniten. Ja meillehän ei lasketa edes eläkekertymää koko työuramme ajalta toisin kuin meitä nuoremmille (meillehän tuota kertymää alkoi tulemaan vasta 23 vuotiaasta eteenpäin, vaikka varmasti me lähes kaikki olemme tehneet töitä jo paljon nuorempinakin - itsekin esimerkiksi kaikki kesät, siis koko kesälomat aina 16 vuotiaasta asti kouluajalta, ja kouluajan jälkeen siis kokoajan, ilman mitään väliaikoja. Päivääkään en ole ollut työttömänä, en ole viettänyt äitiys- tai vanhempainvapaita, en ole edes sairaslomilla ollut paria flunssapäivää lukuunottamatta - siis koko yli 30 vuoden työuran aikana).

Jarmo Lius

Eläkelupaus perustuu laskelmiin, lukuihin, lopputulemaan. Mikäli luvut muuttuvat, esimerkiksi säästöjen tuotto alittaa odotukset, tai looginen merkityskenttä muuttuu lähtökohdistaan esimerkiksi talouden rakenteiden muutoksessa, ei lupauksia tarvitse rikkoa vaikka eläkkeet leikataan matalammiksi. Tarvitaan läpinäkyvä laskelma jolla näytetään millä arvoilla lupaukset annettiin, ja mitkä olivat todelliset arvot. Voimme siten pysyä annetuissa eläkelupauksissa vaikka työeläkkeitä lasketaan 5-50%.

Markus Vuorivirta

Nämä kaikki höpötykset perustuvat siihen teoriaan mitä pakolais-asioissakin, eli oletetaan, että raha tulee jostain "rahastosta", olkoot se vaikka valtion budjetti, kaupungin budjetti tai eläkerahasto. Tämän jälkeen alkaa tyhjä kohina kaikessa tässä keskustelussa. Unohdetaan ihan täysin, että ei se raha mene minnekään tyhjään mustaan aukkoon. Raha myös käytetään johonkin. Se on kiertävä suure. Samasta syystä kun katsantokanta on mitä on ja keskustelun taso on mitä on, ainoana keinona kaikkeen tuntuu olevan tulojen leikkaus. Köyhiltä kaikki pois ja rikkailta kaikki pois. Ymmärtämättä, että se leikkaaminen ei kohdistu vain leikattavaan tahoon. Tässä nimenomaisessa keskustelussa eläkeläisiin.

Suomessa pitäisi alkaa pikkuhiljaa keskustelemaan siitä OIKEASTA AIHEESTA. Sitä keskustelua mitä ei nyt viimeiseen 10 vuoteen ole näkyny hölkäsen pölähtävää. Ongelma ei siis ole, että pakolais"menot" on miljardi eikä ongelma ole, että eläkeläiset ovat saamassa ansaitsemansa kaksi tonnia kuussa. Ongelma kaiken tämän talouskurimuksen taustalla on - mihin se kaikki raha MENEE. Aikoinaan eläkerahat jäi pyörimään tämän saman kansantalouden sisälle. Samoin myös pakolaisrahat. Silloin ei ole mikään ongelma, vaikka eläke oli kymppitonnin kuussa. Se kuitenkin kupataan erilaisina palvelumaksuina kunnalle ja valtiolle. Tuossa tuli tuo taikasana. RAHA kupattiin takaisin KUNNALLE ja VALTIOLLE. Näin se jäi kiertämään tänne suomen sisälle lisäten suomalaisten hyvinvointia. Samaa tapahtuu esimerkiksi työttömyyskorvauksilla ja muilla tukimuodoilla. Se raha ei siis häviä mihinkään tyhjään viemäriin. PAITSI nykyisin.

Kaiken ongelman ydin nykyisin on juuri tuo, että se raha tosiaan häviää tyhjään viemäriin. Palkat maksetaan virolaisille ja puolalaisille duunareille ja rahat lähetetään viroon ja puolaan. Täältä suomesta. Näin suomalaisten rahat valuvat suureen ja mahtavaan EU:n rahoittamaan ihan muita valtioita. Samoin eläkerahat kuppaa nykyisin yksityiset keinottelijat. Sairaanhoitokulut on räjähtäny käsiin ja niidenkin rahat menevät luxenburgilaisille veroparasiittifirmoille. Samoin asumistukirahat valuvat kaiken kommelluksien kautta ulkomaille. Niinkuin sähkönsiirtomaksut ja kaikki. Nykyisin tuntuu, että kaikki suomen kassat valuvat jonkin keinottelun kautta ulkomaalaisille keinotteluyhtiöille. Oli se sitten vanhustenhuollon rahat tai sähkönjakeluverkon siirtoveloitukset. Ja ne paljon puhutut asumistuet. Valtio jopa vuokraa itse nykyisin omat rakennuksensa - ne rakennukset mitkä aikanaan oli valtion omistuksessa ja mihin rahat valuvat... Jonnekkin amerikkalaisille eläkekassayhtiöille. Tai Saksalaisille kohta nurin meneville mädille pankeille.

Eli nykyisin raha ei jää enää tämän kansantalouden sisään. Kiitos siitä muuten maan hallituksille jo viimeisen 20 vuoden ajan. Ketkäs sielä kaikki meidän nykyisen Tasavallan Presidentin ohjauksessa "yksityisti" kaiken. Oli niin paljon tehokkaampaa bisnestä tämä, että kaikki raha siirretään täältä nykyisin ulkomaille ja samalla ulkomaan duunarit tulee tänne vielä tekemään duunit ja vie vielä palkkarahatkin ulkomaille. Myöhemmin on vielä vastuuna maksaa niille eläkkeet ja muutkin tuet. Nämä kun ovat kuulemma isossa kuviossa "pikkujuttu". Kaikesta tästä voidaan kiittää myös tätä suurta ja mahtavaa EU:ta. Varsinkin kaikkia itäpuolen valtioita minkä EU:n liittyminen on aina ollut vähän kyseenalaista. Ainakin se oikea kelpoisuus. Mutta rahat siirtyy nyt sinne. Eikä yhtään asiaa helpota vielä se viinarallikaan. Senkin rahat jäi aikanaan "altian" puolesta suomen kansantalouden sisälle. Nykyisin nekin rahat menevät lihottamaan viron kansantaloutta.

Tässä siis vähän miettimistä. Oikea kysymys ei ole, mistä raha tulee. Eikä oikea keino ole leikata niitä tuloja - päinvastoin - se on vielä tuhoisampaa kuin nykymeno. Oikea kysymys on koko ajan ollut. Mihin se raha nykyisin menee ja kun siihenkään ei tunnu enää mikään raha riittävän. Kaikki maksut on tapissaan ja palvelut/vastine huonompia sitten 60-luvun.

Tapio Mäkeläinen

Noin se pääsääntöisesti menee ja niin sen nykyisen sosiaalipolitiikkan speksaajat meille 70- l opettivat. Nimenomaan että raha ei mihinkään häviä.
Tämän takia onkin esim estettävä maahanmuuttajien rahansiirrot lähtömaihin niin kuin ovat ansiotyössä. Sotessa ehdottomasti mentävä julkinen taho etunenässä ja noi ulkomaalaiset rahastajat jonne Kokoomus on järjestänyt jo politrukkinsa saa mitä saa.
Tohon itse kirjaan en viitsi sanoa yhtään mitään maksettuani kymmeniä vuosia kaikki maksut ja lisäeläkkeet.

Tarja Laakso

No eläkkeiden tapauksessa ne rahat kyllä oikeasti tulevat rahastoista eli ovat vakuutuksia, joita me jokainen palkansaaja olemme maksaneet palkkojemme suhteessa eläkevakuutusmaksuja (toki myös työnantajat osuuden, mutta sehän on palkkaa, jota työntekijä ei saa, vaan menee eläkerahastoihin) mutta enemmän kuin mitä siinä vaihessa on tarvittu eläkkeiden maksamiseen eli kyllä niiden on ollut tarkoitus riittää omien eläkkeidemme maksamiseen, koska myös maksetut eläkkeet siis perustuvat siihen, minkä verran ja miten kauan olet eläkemaksuja maksanut varastoon itsellesi.
Eläkkeitä ei siis makseta valtion budjetista (kansaneläke taitaa olla ainoa poikkeus tästä, no välillisesti toki valtion työntekijöiden eläkemaksujen kautta, mutta ei sitä nyt voi sanoa eläkkeiden maksuksi, vaan työntekijöiden palkastahan siinä on kysymys). Ja edelleen tänä vuonna siis eläkerahastojen varallisuus on vähintäänkin pysynyt viime vuoden tasolla (ja nousseet alkuvuodesta) eikä suinkaan pienentynyt, vaikka nyt jo eletään sitä aikaa että suuret ikäluokat ovat alkaneet jäämään eläkkeelle. Koska ne meidän maksamat rahat tuottavat tai ainakin niiden pitäisi tuottaa sijoitustuottoina (jos eivät tuota, on vikaa rahastojen hoitajissa, ei eläkeläisissä) ja samaan aikaan siis kerätään eläkevakuutusmaksuina suurin piirtein saman verran kuin mitä eläkkeitä maksetaan, ja vielä vuonna 2014 niitä maksettiin enemmän kuin mitä eläkkeitä maksettiin.
Eli nykyeläkeläiset ovat itse maksaneet eläkkeensä ja me nyt työssäkäyvät maksamme omia eläkkeitämme varastoon - ei meidän eläkkeitä maksa silloiset palkansaajat vaan he maksavat silloin omia eläkkeitään varastoon. Tai siis pitäisi ainakin maksaa, nyt vain tuntuu olevan tilanne se, että me liki 200 miljardin eläkevarastot makseneet / aikaansaaneet emme saisi saada sieltä mitään, vaan ne pitäisi siirtää meidän jälkeen eläkkeelle jääville, siis tämän hetken nuorille / työuraansa aloitteleville aikuisille.

Markus Vuorivirta

No minähän kirjoitin tuossa, ettei sillä ole mitään merkitystä mistä kassasta se raha tulee. Tuleeko se valtion budjetista, kunnan budjetista, työttömyysvakuutus kassasta tai ELÄKEKASSASTA. Merkitystä edelleenkin on sillä, että vanhassa maailmassa se raja jäi "pyörimään" tänne Suomen sisälle. Sillä rahalla joka tuli eläkekassasta, maksettiin kunnalliseen palvelukotiin vaikka palvelumaksu. Tällöin raha siirtyi eläkekassasta kunnan kassaan. Ja näin ollen hyvinvointi SÄILYI Suomessa. Nyt tänä päivänä se sama raha menee "palvelukoti terttuannikki oy:lle" jonka omistaa hämäräperäinen "luxemburg limited ltd" eikä siitä jää kolikkoakaan suomeen, edes veroeuroja kun nekin on jotenkin holding yhtiöiden kautta kumottu konserniavustuksina. Näin suomalaiset eläkekassan rahat valuvat pikkuhiljaa ulkomaille. Sama asia kun toistuu nykyisin ihan kaikessa ja kiihtyvään tahtiin, ollaan suomalainen eläkerahasto, niin kuin nuo kaikki muutkin budjetit siirretty hyvin nopeasti ulkomaille. Kun kyseessä nykyisin on kaikki "yksityistetyt" palvelut mukaanluettuna kohta jopa TIEVERKKO ja sairaanhoito (sote). Ei sitten otettu mitään opiksi sähköverkon myynnistä. Tai lannoitetehtaiden myynnistä. Tai hämäräperäisen "senaatti kiinteistön perustamisesta missä valtio kiinteistöomistuksien sijaan maksaa vuokraa omista ex taloistaan - ulkomaille" Tai ... no tämä lista jatkuisi loputtomiin.

Jarmo Lius

Olet, Tarja, vahvasti sitä mieltä, että suurten ikäluokkien eläkkeet maksetaan heidän työaikanaan eläkemaksuista kerätystä rahastosta? Näin monet yrittävät väittää, mutta kun ehdotan heille, että saavat tulevaisuudessa eläkkeet yksinomaan "rahastosta", alkaa itku ja narina. Kyllä sinäkin tiedät, ettei tuollaista ole olemassa rahastoa josta eläkkeet maksetaan.

Jukka Lampinen

Tästä asiasta on turha jankata, kun rahat loppuu, niin sitten veroilla leikataan kaikki yli 2000€ eläkkeet pois.
Siinä vaiheessa se on pakkotoimi, jolle ei ole vaihtoehtoa.
Sopii myös kysyä, että miten eläkeläiset aikoo elää, jos valtion kassa tyhjenee.
Onko eläkeläisten elämää ilman valtiota, taitanee olla aivoissa joku paha pinttymä.

Niin, eläkeläiset ei tosiaankaan ole mikään avaruudellinen ufo ilmiö, vaan osa Suomen kansantaloutta.
Jos valtion rahat loppuu, niin sitten leikataan eläkkeitä se on itsestään selvä fakta.