Torstai 25.4.2019

837–1234 €/kk – Suomessa on 440 000 ihmistä syvässä köyhyydessä

Luotu: 
27.10.2016 08:50
Päivitetty: 
27.10.2016 08:58
  • Kuva: THL
    Kuva
    THL:n raportissa olevassa taulukossa esitetään esimerkkejä minimibudjettiköyhyysrajoista kotitalouden ja asuinpaikan mukaan.
|

Suomessa on 440 000 ihmistä, joiden tulot eivät riitä kohtuulliseen vähimmäiskulutukseen eli heidän tulonsa alittavat minimibudjetin, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL tuoreessa raportissaan.

Noin 12 prosenttia eli 660 000 suomalaista elää puolestaan suhteellisessa köyhyydessä eli heidän tulonsa alittavat EU:n suhteellisen köyhyysrajan – Tilastokeskuksen termein pienituloisuusrajan.

THL:n mukaan yksinasuvan minimibudjetti ilman asumismenoja on 600–669 euroa kuussa iästä riippuen. Yksinasuvan oletetut asumismenot ovat 156 euroa kuussa omistusasunnossa ja vuokralla 388–540 euroa kuussa asuinpaikasta riippuen.

Minimibudjettiin perustuva köyhyysmittari kuvaa, kuinka suuri osa väestöstä elää kotitalouksissa, joiden tulot eivät riitä kohtuulliseksi katsottuun vähimmäiskulutukseen, THL:n raportissa kerrotaan.  Minimibudjettiköyhyysrajat riippuvat kotitalouden rakenteesta ja asumismenoista.

 Minimibudjettiköyhyysraja on yksin vuokralla asuvalla 1077–1234 euroa kuukaudessa asuinpaikasta riippuen, ja 837 euroa omistusasunnossa asuvalla, raportissa kerrotaan.

– Minimibudjettiköyhyys merkitsee Suomessa syvempää köyhyyttä kuin suhteellinen köyhyys tai pienituloisuus, THL kertoo.

Tulojen jääminen alle minimibudjetin on yleisintä yksinasuvilla, yksinhuoltajilla, opiskelijoilla ja työttömillä. Suurin ero minimibudjetin ja suhteellisen köyhyysmittarin tulosten välillä koskee eläkeläisiä ja iäkkäitä. Eläkeläisistä ja yli 65-vuotiaista 2-3 prosenttia joutuu tulemaan toimeen minimibudjetin alittavilla tuloilla kun taas suhteellisen köyhyysmittarin mukaan 14–15 prosenttia heistä elää suhteellisen köyhyysrajan alapuolella.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Eero Laine

Sipilön hallituksen touhuja seuratessa tulee mieleen kolme roolitusta, kun hallitus näkee köyhän tai työttömän. Kokoomus: menisit töihin. Keskusta: Herra olkoon kanssasi. Perussuomalainen: talous on pelastettava ja potkaisee vielä varmuuden vuoksi.

Petri Pakarinen

Tällä tavalla laskettuna köyhyysriskin rajan alla olevat eivät poistu koskaan, vaikka kaikista tulisi rikkaampia. Taulukko näyttäisi melkein samalta, jos kaikille lyötäisiin kouraan 10 000€ perustulo joka kuukausi, koska se perustuu prosentuaaliseen osuuteen kaikkien tuloista, eikä oikeasti sellaiseen summaan, jolla tulee toimeen.

Vastaavasti köyhyys poistuisi tuolla tavalla tarkastettuna, jos progresiivista verotusta kiristetäisiin, eikä köyhemmille ohjattaisi yhtään saaduista verotuloista.

Köyhyyttä on ja sitä tulee olemaan entistä enemmän nykyisten päätösten takia.

Tarja Laakso

Minä ymmärsin nuo taulukossa ilmoitetut minimitulorajat siten, että ne ovat arvioita siitä, millä rahalla ihminen pystyy hankkimaan perustarpeet (absoluuttisesti köyhäksi kai lasketaan ne, jotka eivät saa riittäviä tuloja perustarpeiden tyydyttämiseen ainakin yksinkertaistettuna), ja vain viimeinen luku on sellainen luku, joka muuttuu palkkatason mukaan (käsittääkseni siinäkään ei perustulo tulisi vaikuttamaan asiaan eli se laskettaisiin tukiin, ei keskipalkkaan, jonka mukaan tuo suhteellinen köyhyysraja lasketaan - voin toki olla väärässäkin).

Ja noissa köyhyysrajoissahan on huomioitu asumisalue - josta selviää hyvin se, kuinka kalliiksi tulee ihmisten pakkaaminen pääkaupunkiseudulle, jota nyt niin kovasti ajetaan ja väitetään, että se tulisi halvemmaksi. Tuon taulukon perusteella kuitenkin näyttäisi siltä, että se tulee päinvastoin kalliimmaksi.

Mitä sitten tulee näihin köyhiin - minusta on suorastaan järkyttävää, että ikäihmiset ovat yliedustettuina noissa absoluuttisissa köyhissä. Jos hyvinvointiyhteiskunta ei pysty tarjoamaan kelvollista elämistasoa edes niitä, jotka ovat mahdollistaneet meille nykyisen elintasomme, tilannetta voi pitää karmeana (puhumattakaan siitä, että heidän hoitonsakin laiminlyödään). Ja näiltä halutaan viedä vielä loputkin, vaikka eläkkeet eivät liity mitenkään valtion verotukseen ja eläkerahastot vaan paisuvat paisumistaan aikana jolloin niiden pitäisi jo oikeasti pienentyä (sitähän varten ne on aikanaan perustettu, että niillä tasattaisiin suurten ikäluokkien aiheuttamaa kuormaa eläkkeissä, nyt kuitenkin niiden kuvitellaan olevan tarkoitettu suurten ikäluokkien jälkeisten eläkeläisten eläkkeiden maksuun, vaikka hehän maksavat omia tulevia eläkkeitään työssäoloaikanaan).

Petri Pakarinen

Näin minäkin luulin, mutta itse tuon asiakirjan mukaan noilla ei ole paljon muuta eroa kuin se, että toinen ottaa paremmin huomioon asumismenot.

"Minimibudjettiköyhyysraja on suhteellista köyhyysrajaa matalampi lukuun ottamatta pääkaupunkiseudulla vuokralla asuvia. Keskeisin ero näiden kahden mittarin välillä on, että minimibudjettiköyhyysraja huomioi asumismenot."

Jos asia on toisin ja minimibudjetti oikeasti ottaa huomioon rajan, jolla pärjää, niin myönnän olleeni väärässä.

Tarja Laakso
Vastaus kommenttiin #13

Pistetään "riita" puoliksi. Joo, arvio ei käsittääkseni ollut absoluuttisesta köyhyydestä, vaan siitä, mitä ihminen peruselämiseen tarvitsee.

Eli raportissa määriteltiin: "Perusturvan arvioinnissa hyödynnetään viitebudjetteja. Viitebudjetti on käytännössä kulutuskori, joka sisältää välttämättömäksi koettuja hyödykkeitä ja palveluita. Kuluttajatutkimuskeskuksen laatimat kohtuullisen vähimmäiskulutuksen viitebudjetit määrittelevät, mitä tavaroita ja palveluita kohtuullisen minimin mukaiseen elintasoon tarvitaan, miten paljon ja minkä laatuisia ne ovat ja mitä nämä hyödykkeet maksavat. Viitebudjetit eivät kerro sitä, miten tulee kuluttaa vaan tavoitteena on osoittaa, paljonko rahaa tarvitaan arjen sujumiseksi. "

Tuosta siis käsittäisin, ettei se perustu palkkatasoon, mutta ei myöskään varsinaisesti absoluuttiseen köyhyyteenkään, eli luvuissa on huomioitu kuitenkin elinympäristömme vaatimuksia myös.

Atso Eerikäinen

Emme tosiaankaan voisi elää vaimoni kanssa Helsingissä 1800 euron nettoeläkkeellä vuokra-asunnossa, mutta Tokiossa sillä elää mainiosti, vaikka ruoka on 2 kertaa kalliimpaa kuin Suomessa, mutta vuokra 50 neliön kerrostaloasunnossa vain puolet Helsingin vuokratasosta. Siitä jää vuodessa säästöönkin sen verran, että voi käydä Suomessa kesäloma-aikaan sukulaisia tapaamassa.

Jos saisin maksaa veroni , jotka Suomessa ovat 21,5 %, Japaniin, selviäisimme noin 5 %:n verotuksella. Verotuksen alaraja on nimittäin noin 20.000 euroa.

Jos Suomessa verotuksen alaraja nostettaisiin 20.000 euroon, niin jopa 10 euron minimituntipalkalla tienaisi lähes 20.000 euroa verottomana. Sen jälkeen ei tarvita asumis- ja toimeentulotukia, ja valtio säästää pari miljardia. Jos työttömät velvoitettaisiin työhön minimituntipalkalla (aluksi), valtio tienaisi 6-7 miljardia, kun työttömyyskorvaukset poistuvat. Kumma kun tätä ei oivalleta hallituksessa! Se on koko toimikautensa askarrellut kiky-sopimuksen kanssa, joka tuottaa vain 4 miljardia euroa ja vihaisen kansan.

Mikko Toivonen

Alle 1000 euroa kuussa per nuppi on tiukkaa Helsingissä ja PK seudulla. Sen sijaan 1274 eli tuossa esitetyn syväköyhyyden yläraja on varsin mukiin menevä tulo yksilölle PK seudullakin ja sillä pärjää ihan hyvin. Muualla maassa se on suorastaan melkoinen tulo, millä kaiken tarvittavan vaikeuksitta saa. Siksi sitä on vaikea vielä köyhyysrajaan listata, syvästä köyhyydestä puhumattakaan.
Selvähän se on että ei sillä perhettä ylläpidetä, mutta oletan että perheet noilla tuloilla saavat kaikenlaista muuta tukea mikä merkittävästi nostaa sen tilanteen köyhyyskuilusta

Koko köyhyys ja tukisysteemiä pitäisikin muuttaa kaikkien perustulohömpötysten sijasta vanhaan saksalaiseen tyyliin missä jokaisella ihmisellä on oikeus tienata tietty määrä rahaa kuukaudessa veroitta ja myös niin ettei siitä työnantajamaksuja mene.

Se oli aikoinaan 600 DEM kuussa ja on euron myötä ilmeisesti muuttunut vastaavan eurosumman suuntaan

Johannes Hissa

Köyhyysrajassa kyseessä nettotulot eli siinä on huomioitu eri tulolähteet, verotus ja tulonsiirrot esim. asumistuki. Vuonna 2014 köyhyysraja oli siis 1190 euroa/kk. Köyhyysraja on kylläkin huono mittari, sillä se ei ota lainkaan huomioon asumiskuluja eli eroa omistus- ja vuokra-asumisen välillä. Vuonna 2014 köyhyysrajan alapuolella olevien määrä laski, koska keskituloisten verotuksen kiristyminen aiheutti mediaanitulon laskun 1985 euroon/kk, kun se vielä edellisenä vuonna 2013 oli hieman yli 2000 euroa/kk.

Atso Eerikäinen

Markus Heikkinen, millä velkarahalla? Tietänet, että Japani on velkaantunut 3 x BKT, mutta velka on otettu Japanista, ei ulkomailta, kuten Suomi, jonka rikkaat eivät pane tikkua ristiin maansa hyvinvoinnille.

Ei Japanin valtio jaa vastikkeetonta rahaa työttömille eikä kellekään, kuten Suomi. Sitä paitsi työttömyys on erittäin pientä Japanissa, jossa jokainen terve ihminen tekee työtä, jota riittää jokaiselle halukkaalle, paremmalla tai huonommalla palkalla, muttei alle minimituntipalkan (noin 7 euroa). Köyhyys poistuu työtä tekemällä ja valtio on tullut vastaan nostamalla verotuksen alarajan 20.000 euroon. Sillä elää hyvin.

Jorma Moll

>Noin 12 prosenttia eli 660 000 suomalaista elää puolestaan suhteellisessa köyhyydessä eli heidän tulonsa alittavat EU:n suhteellisen köyhyysrajan – Tilastokeskuksen termein pienituloisuusrajan.

HYvä, että maailmanlaajuisesta asiasta puhutaan oikein termein. Varsinaisia _köyhiä_ on maailmassa noin 1 miljardi, siis sellaisia, jotka elävät yhdellä eurolla päivän.

Jari-Jukka Annala

Köyhyyttä eri maissa on vaikea verrata, koska siihen vaikuttaa kovin moni asia. Ja kyllä, maailmassa on paikkoja, joissa ihmiset elävät alle eurolla per päivä. Suomalainen köyhä olisi tuollaisessa ympäristössä hyvätuloinen. Toisaalta sieltä tänne siirretty köyhä saisi täällä suomalaisen toimeentulon. Köyhyys onkin kiinni valtion kehitysasteesta, yleisestä elintasosta, terveyspalveluista, infrastruktuurista jne. Siksi rikkaiden maiden pitäisi panostaa köyhien maiden auttamiseen samalla huomioiden kestävä kehitys ja luonnonvarojen riittävyys.