Maanantai 20.5.2019

”Vihdoin – pankkien on pian pakko tarjota verkkopankkitunnukset kaikille Suomessa”

Luotu: 
31.10.2016 15:45
  • Kuva: Nordea
    Kuva

Faktakulma

Suomessa 370 000 henkilöllä oli ainakin yksi maksuhäiriömerkintä vuoden 2015 lopussa. Yhden maksuhäiriömerkinnän ei pitäisi vaikeuttaa henkilön asioimista luottolaitoksessa, mutta useammalla maksuhäiriömerkinnällä on vaikutusta henkilön elämään vaikeuttaen sitä.

Luottolaitoksilla on velvollisuus tarjota peruspankkipalveluja myös maksuhäiriömerkinnän saaneille henkilöille, mutta verkkopankin ja -tunnusten ei ole aiemmin tulkittu kuuluvan peruspankkipalveluihin. Ehdotetut säännökset toisivat verkkopankin ja sen tunnusten kautta tapahtuvan vahvan sähköisen tunnistamisen myös maksuhäiriömerkinnän saaneille henkilöille.

EU:n maksutilidirektiivin tavoitteena on varmistaa maksutilien ja perusmaksupalveluiden saanti sekä edistää kilpailua vertailukelpoisuutta ja tiedonsaantia parantamalla. Direktiivi pannaan Suomessa täytäntöön hallituksen esityksellä HE 123/2016.

Suomessa maksuhäiriöisillä ja toimintarajoitteisilla ihmisillä on ollut vaikeuksia saada avatuksi verkkopankkia ja saada käyttöönsä verkkopankin tunnistuspalveluita. Tämä on hankaloittanut heidän elämäänsä, onhan verkkopankkitunnistus käytössä monissa muissakin palveluissa.

Nyt asiaan on vihdoin tulossa muutos, iloitsee kuluttaja-asiamies uutiskirjeessään. Maksutilidirektiivin käyttöönotto on ollut valmistelussa valtiovarainministeriössä, ja viimeisimpänä asiasta lausui viime viikolla eduskunnan talousvaliokunta. Valiokunta esittää hallituksen esityksen hyväksymistä tarkennettuna.

– Esitetyt säännökset edistävät yhdenvertaisuuden toteutumista. Esitetyillä säännöksillä on myönteisiä vaikutuksia henkilöihin, joilla on ollut vaikeuksia saada avattua maksutiliä tai saada verkkopankkitunnuksia. Tällaisia henkilöitä ovat olleet esimerkiksi maksuhäiriöiset ja toimintarajoitteiset henkilöt, kuten vammaiset, sekä turvapaikanhakijat, hallitus kertoo esityksessään.

Uusien säännösten mukaan talletuspankki saisi vastaisuudessa kieltäytyä perusmaksutilin ja siihen liittyvien maksupalveluiden tarjoamisesta vain rahanpesulainsäädännön tai eräiden Suomelle YK- ja EU-jäsenyyksien vuoksi kuuluvien velvoitteiden perusteella.

Peruspankkipalvelut on aiemminkin turvattu kaikille, mutta olennainen muutos on peruspalvelut-käsitteen laajentaminen.

– Peruspankkipalvelu sisältää esitetyissä säännöksissä myös verkkopankin ja -pankkitunnukset, mikä on uutta verrattuna nykyiseen lainsäädäntöön. Vahvan sähköisen tunnistuspalvelun tarjonnasta voisi kieltäytyä vain lakiin perustuvin objektiivisin perustein, hallituksen esityksessä todetaan.

Kuluttaja-asiamies iloitsee siitä, että ”täytäntöönpanovaiheessa olevan maksutilidirektiivin myötä verkkopankin käyttömahdollisuus tulee jatkossa turvata kaikille”.

– Vahvan sähköisen tunnistautumisen palvelua voidaan pitää nykyään tietoyhteiskunnan peruspalveluna. Hallituksen esityksen mukaan luottolaitoksille säädettäisiin velvollisuus tarjota vahvoja sähköisiä tunnisteita eli käytännössä verkkopankkitunnuksia tunnistamistarkoituksiin. Verkkopankkitunnusten tarjoamisesta voisi kieltäytyä vain lakiin perustuviin objektiivisin syihin vedoten, eli kun asiakkaalla ei esimerkiksi ole suomalaista henkilötunnusta tai hän ei ole merkittynä väestötietojärjestelmään, kuluttaja-asiamies summaa.

Kuluttajaviranomaiset ovat silti huolissaan joistakin direktiivin ja sen täytäntöönpanoon liittyvistä sanamuodoista ja tulkinnanvaraisuuksista, jotka koskevat peruspankkipalveluiden ja vahvan sähköisen tunnistuspalvelun hylkäämis- ja irtisanomisperusteita.

Eduskunnan talousvaliokunta ottaa myös kantaa irtisanomisperusteisiin. Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on nostettu esiin huoli palveluntarjoajien kieltäytymiskynnyksestä.

– Perusmaksutilin käyttöön liittyvän väärinkäytöksen uhkaa, hyvin laajasti ymmärrettynä, on käytetty perusteena kieltäytymiselle tarjoamasta perusmaksutilejä ja niihin liittyviä palveluita, valiokunta kertoo.

– Talousvaliokunta pitää mahdollisena, että jos väärinkäytön uhkaa käytetään perusteena kieltäytyä tarjoamasta vahvan tunnistautumisen palveluja, voi tämä käytäntö yksittäistapauksissa johtaa kohtuuttomuuteen.

Talousvaliokunta muuttaisi pykäliä perusmaksutiliä koskevasta puitesopimuksesta sekä sen irtisanomisesta ja purkamisesta seuraavasti:

– Pykälässä asetetaan erityisiä edellytyksiä perusmaksutiliä koskevan puitesopimuksen irtisanomiselle ja purkamiselle. Lainkohtaa on täsmennettävä siten, että siitä käy selkeästi ilmi, milloin perusmaksutiliä koskevan puitesopimuksen päättämisessä on kysymys sopimuksen irtisanomisesta ja milloin purkamisesta. Muutettuna pykälän 2 ja 3 momentti koskevat puitesopimuksen irtisanomista ja 4 momentti puitesopimuksen purkamista. Pykälän 5 momentti koskee molempia.  Tällaisen sopimuksen irtisanominen tai purkaminen edellyttää siten paitsi maksupalvelulain mukaisten yleisten irtisanomisen tai purkamisen edellytysten olemassa oloa myös nyt käsillä olevassa pykälässä säädettyjen erityisten edellytysten täyttymistä.

Faktakulma

Suomessa 370 000 henkilöllä oli ainakin yksi maksuhäiriömerkintä vuoden 2015 lopussa. Yhden maksuhäiriömerkinnän ei pitäisi vaikeuttaa henkilön asioimista luottolaitoksessa, mutta useammalla maksuhäiriömerkinnällä on vaikutusta henkilön elämään vaikeuttaen sitä.

Luottolaitoksilla on velvollisuus tarjota peruspankkipalveluja myös maksuhäiriömerkinnän saaneille henkilöille, mutta verkkopankin ja -tunnusten ei ole aiemmin tulkittu kuuluvan peruspankkipalveluihin. Ehdotetut säännökset toisivat verkkopankin ja sen tunnusten kautta tapahtuvan vahvan sähköisen tunnistamisen myös maksuhäiriömerkinnän saaneille henkilöille.

EU:n maksutilidirektiivin tavoitteena on varmistaa maksutilien ja perusmaksupalveluiden saanti sekä edistää kilpailua vertailukelpoisuutta ja tiedonsaantia parantamalla. Direktiivi pannaan Suomessa täytäntöön hallituksen esityksellä HE 123/2016.

Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli: