Perjantai 20.10.2017

Osan Guggenheimin ”yksityisestä rahoituksesta” maksavatkin valtionyhtiöt – summia ei kerrota

Jaa artikkeli:
Luotu: 
3.11.2016 16:20
  • Kuva: Lauri Olander
    Kuva
    Guggenheim Helsingin Tukisäätiön hallituksen puheenjohtaja Ari Lahti esitteli tänään Helsingin kaupungintalolla työryhmän esityksen Guggenheimin rahoituksesta. Asiasta on tarkoitus päättää kaupunginvaltuustossa 30. marraskuuta mennessä.
|

Valtionyhtiöt Finnair ja Finavia listattiin tänään Guggenheimin yksityisiksi tukijoiksi, vaikka ne ovat valtion enemmistöomistuksessa. Yhtiöt eivät kerro kuinka paljon rahaa he ovat valmiita käyttämään mahdollisesti Helsinkiin rakennettavan Guggenheimin tukemiseen.

Guggenheim Helsingin Tukisäätiön puheenjohtaja Ari Lahti korostaa, että jokainen yhtiö tekee itse päätöksensä kertoa julkisuuteen lahjoitussummista. Hänen mielestään valtion 55-prosenttisesti omistama Finnair voidaan tässä yhteydessä laskea yksityiseksi toimijaksi.

Lue myös: Kansanedustaja pöyristyi Finavian piilottelusta – ”Valtionyhtiöiden Guggenheim-sijoitukset estettävä”

Guggenheim Helsingin Tukisäätiö julkaisi tänään listan museohankkeen yksityisistä rahoittajista. Listassa on kaksi valtionyhtiötä: Finnair ja Finavia.

Kuinka paljon näiden valtionyhtiöiden osuus Guggenheimin rahoituksesta?

–Finnairhan on pörssiyhtiö. Finavia on valtion kokonaan omistama yhtiö. He ovat mukana, mutta ei mikään määräävä osuus. He ovat arvioineet tätä hanketta oman liiketoimintansa kannalta ja lähteneet siltä pohjalta. Olen ymmärtänyt, että he ovat kuitenkin molemmat erittäin suuria hyötyjiä siitä mahdollisesta turistimäärän kasvusta, mitä tästä seuraa. Voit kuvitella, että Finnairin koneilla suuri osa lisääntyvistä turistimääristä tulee tänne Suomeen, Lahti vastaa Uudelle Suomelle.

–Kunnioitamme niitä tahoja, jotka eivät halua missään nimessä näitä julki. Olemme tehneet päätöksen, että yksittäisiä summia ei kerrota, hän toteaa.

Finnair ja Finavia ovat valtionyhtiöitä, joiden raha ei oikeastaan ole yksityistä, vaan veronmaksajien rahaa. Miksi ne on kuitenkin tässä listattu yksityisiin?

–Nehän ovat osakeyhtiöitä. Finnairista valtio omistaa yli 50 prosenttia, mutta sehän on listattu yhtiö. Siinä mielessä sen yksityisempi ei oikein voi ollakaan. Finavia tietenkin on valtion kokonaan omistama yhtiö. Jos he haluavat yksittäisinä yhtiöinä kertoa näitä lahjoituksiaan, se on heidän asiansa, mutta me emme voi sitä kertoa, kun olemme luvanneet kaikille, eli tehty tällainen linjaus, koska se on reilua kaikkia kohtaan, Lahti vastaa.

Olette kuitenkin listanneet myös Finavian yksityiseksi sijoittajaksi, vaikka oikeastaan tämä on julkista rahaa, mitä Finavia on tuomassa tähän hankkeeseen?

–Se on osakeyhtiö eli siinä mielessä sitä on käsitelty sillä tavalla yhtiönä, ei valtioinstanssina, vaikka se kuuluu valtiokonserniin tietenkin. Se on valtion kokonaan omistama yhtiö, Lahti toteaa.

Päivän Guggenheimit:

Tässä on uusi ihmetelty Guggenheim-ehdotus: Kaupunki antaisi 80 miljoonaa €

”Suoraan sanottuna kohtuutonta, suurin hyötyjä ei maksa”

Guggenheim-säätiö julkaisi listan yksityisistä rahoittajista: Heiltä tulisi 66 milj. €

Uusi Suomi otti yhteyttä Finavian ja Finnairin viestintäosastoihin, joista kerrottiin, että tietoja Guggenheimiin sijoitettavista summista ei kerrota.

–Meillä on aiheesta julkaistu tiedote huhtikuussa, ja se on se mitä me tässä vaiheessa kerromme. Meillä ei ole siitä mitään muuta kerrottavaa, Finavian viestintäasiantuntija Petra Laivonen kertoo Uudelle Suomelle.

Finavia kertoi huhtikuisessa tiedotteessaan, että sijoittaa Helsinkiin ehdotettuun Guggenheim-museoon. Tiedotteessa ei kuitenkaan kerrota tarkemmin, millaisella summalla Finavia tukee Guggenheimin rakentamista.

–Guggenheimilla on hyvät edellytykset tulla pääkaupunkiseudun matkailun yhdeksi vetonaulaksi. Se hyödyttää myös pääkaupunkiseudun olemassa olevaa laadukasta matkailu- ja kulttuuritarjontaa. Finavialle kyse on investoinnista, joka maksaa itsensä takaisin lisääntyvänä matkustajavirtana, Finavia kommentoi huhtikuussa.

Myös Finnairin tiedotusosastolta vastattiin Uudelle Suomelle, että yhtiö ei kerro kuinka paljon Guggenheimiin sijoitetaan.

Yritykset: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Vesa Huhtanen

Luuletko todellakin, että Guggis tulee ohjailemaan turistivirtoja Helsinkiin.
Täältä Kauppatorin ja satamien näkökulmasta kymmenien vuosien kokemuksella veikkaan, ettei näin tule käymään. Esim. loistoristeilijöiden matkustajat ehtivät juuri ja juuri jäätelön syömään torilla. Ravintolat ja hotellit eivät hyödy heistä ollenkaan, eikä Helsingin hintaso kiinnosta ostoksille. Parempia vipusia olisi keksittävä.

Rauno Kujala

Kyllä on varsinaiset kootut selitykset. Selviä julkisia yhtiöitä, eikä mitään yksityisiä. Näin pumpataan julkisia varoja yksityiseen kannattamattomaan paskaan ja rahat valutetaan ulkomaille. Hyvä Suomi.....laittakaa nyt herran jestas nämä kahelit kuriin

Mark Andersson

Juuri tässä näkyy syy oikeistolaisten yksityistämisvimmaan: julkisen rahan käyttö saadaan piilotettua osakeyhtiöiden salausten taakse.

Kun oikeistohallitus saa sote-katastrofinsa toteutettua, tulemme näkemään ennenkuulumatonta julkisten varojen kuppaamista tuon saman salailusäännöksen turvin.

Jaakko Aalto

Tämän hankkeen jokaisessa käänteessä on tullut vastaan, kohteliaasti sanottuna, paikkansa pitämättömiä ja harhaanjohtavia väitteitä ja tietoja. Tämä uusin kierros ei ole mikään poikkeus. Ja seuraavassa vaiheessa, jos hankkeen annettaisiin edetä, tulisivat vastaa kustannusten paisumiset, luvattujen maksujen perumiset ja muut vastaavat. Tuon hankkeen puoltajan täytyy olla naiivi, epärehellinen tai molempia.

Jukka Mikkola

Finaviasta mahdollisesti tuleva rahoitus ei olisi mitään yksityisrahoitusta, koska valtion omistusosuus Finaviasta on 100 %. Tästä totuudesta ei päästä yli eikä ympäri. Toivottavasti Sipilä pääministerinä ja valtion omistajaohjauksesta vastaavana miniterinä tulee vislaamaan pilliin tässä asiassa. ”Peli” on syytä tältä osin ainakin lopettaa.
Miten on yleensä ollut mahdollista, että valtioyhtiö Finavia on ollut menossa mukaan museohankkeeseen. Museo ei ole mikään lentoasema tai lentokenttä. Johdannaiset eivät myöskään kuuluneet yhtiön toimialaan.

Susanna Oksanen

Menen Gukkikseen VAIN JOS saan ensin käydä Malmilla, nauttimassa luonnosta, koko Suomen kulttuuriperinnöstä. Jonka EU-tason ASIANTUNTIJARYHMÄ rinnastaa (Malmin lentoaseman) jo olemassaolevaan UNESCOn maailmanperintökohteeseen. -olisi meidän todella typerää olla niin tekemättä myös KOKO SUOMESSA. Saisimme hävetä kansana päättäjiemme tekosia, puhumattakaan päättäjistä itsestään jos Malmi toimivana kulttuuriympäristönä haudattaissin asuntojen alle. Ja kyllähän Suomessa on aina osattu vastuussa olevat yksilöt nostaa valokeilaan.

“On harvinaista, että arvokas teollisuusperintökohde on edelleen toiminnassa. Rakennukset tulisi suojella, kuten monen muun Euroopan maan lainsäädäntö edellyttäisi, sekä kontekstiltaan että maisemaltaan, joka tässä tapauksessa tarkoittaa kiitoteitä ja lentokentän toimintoja”, van Rompaey asiantuntijaryhmästä sanoo.
Siksi LEXMALMI. Ihmisellä pitää olla siivet ja juuret, juuret historiastamme, siivet tulevaisuuteen, Malmi antaa ne molemmat.

Susanna Oksanen

Europa Nostra Finlandin hallitus toteaa, että Malmin lentoasema on kansainvälisesti merkittävä kulttuuriperintökohde sekä maailman mittakaavassa ainutlaatuinen modernistisen arkkitehtuurin kokonaisuus. Kohde on elävää kulttuuriperintöä, kuten esimerkiksi Vanha Rauma, ja se tulee säilyttää lentoasemakäytössä.
(Vanha Rauma taas ON Unescon maailmanperintökohde, ja tiedoksi; Vanha Rauma aiottiin rakentaa uudelleen 60-luvulla, -onneksi niin ei tehty.)

Ylikunnallinen merkitys ilmailulle:
Malmi on Suomen toiseksi vilkkain lentokenttä ja ainoa sillanpääasema maakunnista pääkaupunkiseudulle tapahtuvalle vapaan aikataulun lentotoiminnalle.
1/6 Suomen kaikista tilastoidusta ilmailuoperaatioista tapahtuu Malmilla.
48% Suomen yleisilmailu-operaatioista tapahtuu Malmilla (yleisilmailua on kaikki paitsi reittiliikenne ja valtion ilmailu)
Valtaosa Suomen ammattilentäjistä on saanut ainakin osan koulutuksestaan Malmilla.
Kentän käytöstä vain 10-20% on harrastustoimintaa.
Malmin kenttä on Suomen tärkein helikopterikenttä ja tärkein ilmailualan huolto- ja osaamiskeskittymä.
Jos Malmi suljettaisiin, ei sen toiminnoille ole tarjolla mitään muuta paikkaa, olemassa olevat kentät eivät riitä, eikä paikkaa uudelle kentälle ole tiedossa.

Malmin merkitys ilmailullisesti on muuttunut, ei vähentynyt. Katso rataliikennettä (paljonko näet ratoja saapuvan Helsingin rautatieasemalle;LUKUISIA. Sama tapahtuu lentoliikenteessä, et vain näe niitä ratoina muualta suomesta), katso bussiliikennettä: Näet sekä lähiliikenteen että kaukoliikenteen. Näet raskaan liikenteen ja henkilöautot, mieti sama; mutta vain lentokalustolla. Näen Vantaan kaukoliikenneasemana, Malmin lähiliikenneasemana.

Vantaa ei pysty lähiliikenteen tarpeisiin edes vastaamaan, sanovat pohjoisen matkailuyrittäjät. Malmi palvelee myös kotimaan ulkopuolista liikennettä, toimii lentäjien koulutuksen osalta merkittävänä osana lentokoulutusta, siis suomen ilmailualan tulevaisuutta. Kotimaan lennoissa juuri Malmi on useimmiten lennon toinen pää. Millaisen lamautusiskun annamme Suomen ilmailun tulevaisuudelle jos tuhoamme Malmin lentoaseman?

Millainen tulevaisuus Suomella, ENTISELLÄ ilmailun suurvalla on annettavana tulevaisuuteen. Maailmalla arvostetaan suomalaista lentäjäkoulutusta, se on varmasti yksi vientituote, jossa nimenomaan Malmi hyvien yhteyksien paikkana puoltaa asemaansa. Antakaa Rahan virrata Suomeen, älkää estäkö Kaupungin, kehitystä työ- ja koulutuspaikkojen ja hyvien liikenneyhteyksien tarjoajana, vihreitäkin arvoja suosivana kaupunkina.

Helsinki on koko Suomen ikkuna monelle turistille, suojelkaa siis Malmin luonto myös. Sielä viihtyvät myös muut lentäjät, kuten perhoset, lepakot, linnut jne. Siellä viihtyvät luonnossa alueen asukkaat, virkistäytymässä ja kuntoilemassa, jotta jaksavat vastata arjen haasteisiin.

Marko Parkkola

Vai osan. Käytännössähän tuon maksaa julkinen puoli, eli veronmaksajat, kokonaan. Helsingin kaupunki takaa Guggenheim säätiön lainan. Säätiöllä ei ole omaa rahaa, joten se joutuu lainaamaan tämän "yksityisen rahoituksen" jostain. Sopimuksen ehdoissa on vielä pykälät, että sopimus raukeaa 20 vuoden päästä, jonka jälkeen tehdään uusi sopimus. Jos uusi sopimus ei miellytä Guggenheimia, he voivat lopettaa lainan takaisinmaksun, jolloin koko laina kaatuu veronmaksajien käsiin. lainan takaisinmaksuaika kun olisi yli 20 vuotta.

Ei tässä mitään minulla ole hampaankolossa, kun en ole helsinkiläinen. Helsinki on myös maksajapuolella valtionosuuksissa, joten ei muuta kuin Dressmannin sanoin: Onnea, Helsinki!

Kaarle Akkanen

Helsingillä ei ole varaa sitoa käsiään tähän sudenkuoppaan! Toivon, että valtuustoryhmät näkevät tämän "kuorrutuksen" läpi ja hylkäävät ko. esityksen lopullisesti. Kunnan ei pidä lähteä mukaan tähän teorialaskelmien "kusetukseen"!

Jukka Mattsson

Lahti kuittaa: "Kunnioitamme niitä tahoja, jotka eivät halua missään nimessä näitä julki. Olemme tehneet päätöksen, että yksittäisiä summia ei kerrota"

Buaahahhahhaa veronmaksajat! Finavia ja Finnair saavat toimia rahojensa kanssa miten haluavat. Käsittämätöntä hyväveli sulle mulle meininkiä.

Ja sitten vielä valtamedioissa toitotetaan että Suomi on yksi vähiten korruptoitunut maa

Vesa Huhtanen

Viljanen ja Lahti "trumppilainen" tahti. Kallista veljeilyä ja vehkeilyä veronmaksajien rahoilla. Juurihan päätettiin lopettaa hiilenkäyttö energiatuotannossa ja nyt halutaan pystyttää hiilikasa Helsingin parhaalle tontille. Seuraavissa kunnallisvaaleissa saavat Guggiskiimaiset turpiinsa.

Asko Rantala

Minusta tässä on harhaanjohtavaa puhua museosta. Tuo hanke on kirpputorin tapainen. Pitäisi puhua Guggenheim-kirpputorista. Muut kirpputorithan toimivat ylläpitäjänsä ja näytteilleasettajiensa omalla riskirahoituksella. Niin tämänkin pitäisi.

Jos yksityiset rahoittajat huutavat tämän G-kirppis-hankkeen puolesta, niin miksi he sijoittavat tähän omia varojaan, ellei kyseessä ole voittoa tavoitteleva liiketoiminta, jonka voitot tietenkin monien mutkien kautta ohjataan herra G:lle, kirpparin isännälle ja hänen suomalaisrengeilleen. Koko rahoituskuvio ja hanke rakennetaan alunperin niin monimutkaiseksi, että sekä saapuneita, että lähteviä rahavirtoja on mahdoton seurata, ellei ole reaaliaikaista ja täysin avointa julkista kontrollia.

Kaikki hankkeen puolestapuhujat haluavat vain kerätä suuren rahakasan, josta sitten on helppoa ohjata virtoja omiin taskuihinsa. Näin on tehty maailman sivu. Kannattaa lukea ensin vaikkapa Eino Leinon sata vuotta sitten kirjoittama kirja, "Pankkiherroja". Vanhemmalta ajalta on peräisin seuraavakin tapaus https://fi.wikipedia.org/wiki/Potemkinin_kulissit Viime vuosilta taas on oma Talvivaaransa, Valco-kuvaputkitedas yms.. Pertti Voutilaisen markkinoima "Kansallisanti" jne.